Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pelastuskoti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
349
Pclastuskoti—Peleriini
nuis. erinomainen jiirjestämiskyky, rohkeus käyt
1äii uusia, tehokkaita työtapoja ja asettua rajoja
muodostavien opillisten erimielisyyksien yläpuo
lelle, taito mukautua erilaisiin oloihin, liikenero ja
muut etevät lahjat yhdessä hänen
järkähtämättömän käännyttämisintonsa kanssa tekivät, että
työ voitiin ennen pitkää ulotuttaa Englannin
ra-lojen ulkopuolella. V. 1S80 aloitettiin työ Ame
riikassa, 1882 Austraaliassa, Intiassa ja
Sveitsissä. 1883 Ruotsissa, 1886 Saksassa, ja 1889
tuli Suomen vuoro. V. 1912 p. työskenteli 58 eri
valtiossa ja siirtomaassa, julistaen evankeliumia
34. eri kielellä. Osastoja ja ulkovartiostoja oli
9,130, päiväkouluja 559. upseereja ja kadetteja
sekä muita p:n työhön kokonaan antautuneita
henkilöitä 20,S43, paikallisupseereja 63.742.
Useihin kymmeniin miljooniin nousevat vuotuiset
menot kootaan kollehdeilla, lahjoituksilla,
kunnallisilla avustuksilla ja erilaisilla
liikeyrityksillä. kuten tehtailla, kauppaliikkeillä y. m. Yli
80 aikakautista julkaisua, niiden joukossa
..Sotahuuto", pitää huolta armeian työn ja aatteiden
tunnetuksi tekemisestä. Tällainen menestys
johtuu. paitsi johdosta, upseerien uskoninnosta
evankelioimistyössä sekä armeian suurisuuntaisista
yrityksistä yhteiskunnallisen hädän
lievittämiseksi. joiden kautta armeia voittaa kaikkien
kansanluokkain myötätunnon. V. 1912 oli
ar-meialla 105 yömajaa ja kansanruokalaa sekä
160 työmiesliotellia, joissa s^ tarjosi 6,597.803
yösijaa ja 12,207,642 ateriaa, 185 teollisuuslaitosta,
joissa se tarjosi tilapäisesti tai jatkuvasti työtä
78.573 miehelle, 25 synnytyslaitosta, joissa oli
tilaa 530 synnyttäjälle. 22 maatilaa. 53
työtoi-mistoa, jotka hankkivat paikan 29.289 henkilölle,
18 vapautettujen vankien kotia, joihin otettiin
vastaan 2.650 rikollista. 10 juoppoparantolaa.
joissa oli 283 sijaa. 87 lastenkotia, lastenseimeä
ja teollisuuskonina sekä 117 langenneiden
turvakotia, joissa sai hoitoa 6,169 naista, eli yhteensä
1.048 laitosta yhteiskunnallista työtä varten.
Suomessa p:lla oli 1913 94 osastoa ja
ulkovar-tiostoa. 304 upseeria ja kadettia. 13
slummi-asemaa, 4 lastenseimeä, joissa keskimäärin 82
lasta päivässä saavat hoitoa, lastenkoti, jossa
vuoden lopussa oli 28 lasta, 2 turvakotia, joihin
otettiin 74 naista katuelämästä, koti nuorille
naisille, yömaja ja kansankeittiö, joissa annettiin
48,916 yösijaa ja 104,181 ruoka-annosta, 2
halkotarhaa työttömille sekä koti työttömille miehille.
Armeian vuositulot, jotka käytetään yksinomaan
maatamme varten, tekivät 1913 lähes 670.000 mk.
Niistä käytettiin yhteiskunnalliseen työhön yli
568,000 mk. V. 1905 eräs entinen kansainvälisen
p:n upseeri perusti oman ryhmän, joka
Suomen p:u nimisenä vietti kituvaa elämää,
kunnes viranomaiset 1913 kielsivät sen
toiminnan sen keskuudessa ilmenneiden
epäkohtain vuoksi. [F. L. Bootli-Tucker. ..The life of
Catherine Booth" (2 osaa 1892). Railton. ..Heathen
England. Twenty-one years’ Salvation army"
(1899), Th. Kolde. ..Die Heilsarmée nach eigner
Anschauung und uaeh ihrén Schriften" (2 :nen
pain. 1899), ..The Salvation army year book 1913"
(1913). G. Johansson. ..Pelastusarmeija" (1890),
.21 vuoden perästä. Lyhytpiirteinen esitys p:n
kehityksestä ja nyk. asemasta Suomessa" (1911).]
A. J. P-ä.
Pelastuskoti merkitsee tavallisesti laitosta
siveellisesti huonohoitoisten lasten hoitoa ja kas
vatusta varten, vaikka luonnollisesti tätä
nimitystä voidaan käyttää myöskin laitoksista, joille
on määrätty muita suojelutehtäviä. Varsinaiset
p :t ovat yksityisten henkilöiden perustamia
ja sisälähetyksen aloitteesta syntyneitä.
Sellaisista henkilöistä ansaitsevat erityisesti tulla
mainituiksi Pestalozzi. Fellenherg ja Zeller
Sveitsissä sekä Falck, Recke-Volmarstein, Ruther ja
Wichern Saksassa (ks. Lastenkodit).
A. v. B.
Pelastuslaitteet ks. Meripelastu s.
Pelastuspalkka. Haaksirikon tapahduttua
pelastaja saa ensin pelastetun laivan tai tavaran
arvosta vähentää itselleen ne suoranaiset
kustannukset, joita hänen on täytynyt tavaran
korjuuseen saattamiseen käyttää. Jäännösarvosta
pelastaja saa vähintään kuudennen ja korkeintaan
kolmannen osan, n. s. liylkyprosentin, mutta jos
haaksirikkoutunut laivaväki on ottanut osaa
pelastamiseen. on edellisen osuus vähintään ’/„ ja
korkeintaan ’/«• Jos laivan päällikkö hätätilassa
on suostunut kohtuuttomaan praan. on sellainen
sopimus mitätön. Merilaki 1873, §§ 165-8. ks.
Hylky, M e r i p e 1 a s t u s p a 1 k k i o. El. K.
Pelastusvyö ks. Meripelastus.
Peldan /-«’-/> Gabriel (1690-1750).
kirkkoherra. Opiskeli Turun ja Upsalan yliopistoissa,
pakeni 1713 vihollisen lähestyessä Turusta. Johti
veljensä Israelin kera Pohjanmaalla
talonpoikaisjoukkoja partiosodassa venäläisiä vastaan ja otti
osaa Napuen taisteluun 1714: pakeni tappion
jälkeen Ouluun. Yrittäessään palata etelään päin
oli joutua venäläisten käsiin. V. 1717 venäläisen
partiojoukon vangiksi ottamana hänet vietiin
Turkuun, mutta sitten vapautettiin ja
määrättiin venäläisten Pohjanmaalle asettaman
hallitusmiehen lääninsihteeriksi. Epäiltynä salajuonista
hänet vietiin toistamiseen vankina Turkuun,
mutta jälleen vapautettiin ja lähetettiin entistä
virkaansa hoitamaan. Tehtyään valituksia uutta
esimiestään vastaan P. määrättiin
kenraalikuvernööri kreivi Douglasin sihteeriksi, jota
vaivaloista virkaa hän hoiti rauhantekoon asti, minkä
jälkeen vietiin Pietariin ja sai vasta 1722
vapauden. Ison vihan viime vuosina P. kirjoitti
ruhtinas Golitsynin käskystä lyhyen Suomen
historian latinaksi. Toimi 1725-35 Vaasan
triviaalikoulun rehtorina, senjälkeen Ilmajoen
kirkkoherrana. Johti pikku vihan aikana 1742
lähetystöä. joka koetti saada venäläisiltä lievennystä
majoitusrasitukseen Pohjanmaalla. K. IV. R.
Peldoaivi, tunturi Inarin-Lapissa Muotkatun
turien itäpuolella Peldojärven pohjoispuolella,
kork. n. 570 m yi. merenp. P:ia on kauan pidetty
Inarin-Lapin korkeimpana tunturina, mutta
uusien mittausten mukaan on sitä korkeammaksi
havaittu ainakin 3 Muotkatunturien huippua ja
Viipastunturien Morgamoaivi (607 m).
L. H-nen.
Pelecanus ks. Pelikaani.
Pelecus cultratus ks. Miekkakala.
Peleidi (kreik. Pëlei’dé&). Peleuksen poika.
Akhilleus (ks. t.).
Pële-mële lpel-me’l] (ransk.. < pelle = kihveli,
ja méler = sekoittaa), sekaisin.
Peleriini (ransk. pclerine. < pèlerin = pyhiin
vaeltaja), pyhiinvaeltajan kaulus, naisten
käyttämä yli hartioiden ulottuva kauluri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
