Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pensasrotta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
877
Pensasrotta—Pentateukki
(12-16 kpl.) suureen, metrin korkuiseen ja
pohjalta kolmen metrin läpimittaiseen, mätänevistä
lehdistä ja hienoista oksista tehtyyn pesään, jossa
ne mätänemisestä syntyneessä lämmössä
hautou-tuvat. Samantapaisia ovat muutkin p:n
sukulaiset, .Vejapodtus-lajit. E. TV. S.
Pensasrotta ks. D e e g u.
Pensastasku ks. Taskut.
Pensée Ipäsè’] (ransk.), orvokki.
Pensionaatti i ransk. pension, < lat. pcnsiö =
maksu), täysihoitola; yksityinen oppilaitos, jossa
oppilaat myös saavat täysihoidon.
Pensioni (ransk. pension, < lat. pensiö
-maksu), yksityinen opetuslaitos, jossa oppilaat
myös saavat täysihoidon; eläke (ks. t.). —
Pensiö n ä ii r j, kasvatuskoululainen: eläkkeellä
olija.
Pensnee ks. P i n e e-n e z.
Pensseli (ruots. p en s el), sivellin 1. suti,
hiuksista, majavan-, oravan-, ketun-, mäyrän- tai
näädänkarvoista, hienommat sopulin-,
karkeimmat siankarvoista, näitä kimppuun sitomalla
tehty pyöreä tai litteä, useimmiten puuvartinen
työväline, jolla maalia, väriä y. m. nesteitä
levitetään kappaleitten pinnoille. P-o P-o.
Pensum (lat., mon. pcnsa), oik. se mikä on
punnittu; annettu tehtävä, läksy: määrätty
oppimäärä.
Penta (lcreik. pente = viisi) yhdistyksissä
viisi-.
Pentacrinus. merililjasuku, käsittää useita
sukupuuttoon kuolleita ja 4 elossa olevaa,
suurissa syvyyksissä elävää lajia. Haarat
tavattoman voimakkaasti kehittyneet, pitkät ja
runsas-jakoiset; viisisärmäinen varsi myös sangen pitkä
monilla jopa useita metrejä. P:lla oli
loisto-aikansa mesozooisella maailmankaudella, eritoten
triaskaudella, jonka aikuisissa kerrostumissa
niiden jätteitä, etenkin irrallisia varsiniveliä
(tro-kiitteja), yleisesti tavataan: viimemain.
esiintyvät paikoitellen vuorilajejakin muodostavina
(kri-noideikalkki). V. A. K-io.
Pentagonidodekaedri ks. Kide.
Pentagrammi (kreik. pente = viisi, ja gramma
= piirros), viisikanta.
Pentakordi (kreik. pente = viisi, ja
khordë-soittimen kieli), viisikielinen soitin.
Pentakosiomedimnit kreik. pentako’sioi =
viisisataa, ja medimnos = medimni. n. 50 l:n
mitta), ne jotka omasta maastaan korjaavat
vähintään 500 medimniä viljaa, Solonin ylimpään
veroluokkaan kuuluvat Ateenan kansalaiset, joilla
oli etuoikeus arkontin virkaan. Tämän
etuoikeuden Aristeides heiltä riisti. L. T.
Pentamerone, Giambattista Basilen (k. 1637)
kuuluisan satukokoelman nimi; satujen kerronta
on siinä jaettu viidelle päivälle. Paras it. painos
on Crocen julkaisema (1891). II. Kr-n.
Pentametri (kreik. pente = viisi, ja metron
-mitta, tahti, runojalka). viisimitta-säe. tav.
dak-tylinen. Nimitys daktylinen pentametri on
oikeastaan väärä, koska p. itse asiassa on
heksa-metri, joka on muodostettu kahdesta
katalekti-sestä daktylisesta tripodiasta. Daktylin siiasta
saattaa ensimäisessä säepuoliskossa esiintyä
spon-dee. P:n perusmuoto on siis
P:iii käytettiin yhdessä heksametrin kanssa
elegisissä kaksoissäkeissä (ks. Elegia). L. T.
Pentandria ks. L i n n é n
siitinjärjes-t e 1 m ä.
Pentasyllabum (kreik. pente = viisi, ja
spl-labC = tavu), viisitavuinen sana.
Pentateukki (kreik. hi} pentu’teukhos /biblos]
s. o. „viisi kirjakääröä sisältävä teos"), Vanhan
testamentin kanonin ensimäinen osa, jota
juutalaiset tavallisesti nimittävät tooraksi s. o. laiksi.
Se ei kuitenkaan ole varsinaisesti lakikirja, vaan
historiateos. Esitys alkaa maailman luomisesta
ja päättyy Mooseksen kuolemaan. Johtavana
aatteena on Abrahamista polveutuvan Israelin
valitseminen ja kasvattaminen Jumalan
ilmoitus-kansaksi. Päähenkilöinä ovat patriarkat ja
Mooses. Kertomuksen yhteyteen on sovitettu lakeja,
milloin siihen on tilaisuus tarjoutunut.
Laki-aines paisuu paikoittain siihen määrin, että
kertomuksen lanka häipyy näkyvistämme. Ainehisto
ryhmittyy luonnollisesti kolmeen pääjaksoon: 1)
alku-aikaan (1 Moos. 1-11), 2) patriarkkain
aikaan (1 Moos. 12-50) ja 3) Mooseksen aikaan (2
Moos. 1-5 Moos. 34). Viimeksi mainitussa
erotamme seuraavat ala jaksot: a) vapahdus
Egyptistä ja matka Siinaille (2 Moos. l„-19s), b)
"tapahtumat Siinailla (2 Moos. 19=-4 Moos. 10,„), c)
matka Jordanin itäpuolella olevaan maahan (4
Moos. 10u-3613) ja d) Mooseksen viimeiset päivät
(5 Moos. 1-34). Niinkuin näkyy, ei tätäainehislon
luonnollista ryhmitystä ole kaikissa kohdissa
noudatettu teosta jaettaessa viiteen kirjaan. P:n
kirjoista käytetään nimeä l:nen-5:s Mooseksen kirja
tai kreikkalais-Iatinalaisia nimityksiä: Genesis,
Exodus. Leviticus, Numeri ja Deuteronomium.
Nimitys ,.Mooseksen kirjat" perustuu siihen
perinnäiseen käsitykseen, että teoksen kirjoittaja
olisi Mooses. Tätä on pidetty juutalaisessa
syna-googassa vanhimmista ajoista saakka selviönä;
siitä ainoastaan olivat juutalaiset oppineet eri
mieltä, oliko Mooses profeettana tietänyt
edeltäpäin itse kertoa kuolemastaan 5 Moos. 34;-,. (niin
Philon, Josephus), vai ovatko nämä kahdeksan
loppuvärssyä katsottavat Joosuan tekemäksi
lisäykseksi (Talmud, Baba bathra 14: .,Mooses
kirjoitti kirjansa — - Joosua kirjoitti kirjansa
sekä kahdeksan värssyä toorassa"). Juutalaisten
yleisen katsantokannan mukaisesti Mooses myös
LT:ssa T:ssa mainitaan pentateukin kirjoittajaksi
(esim. Mark. 12„; Ap. tek. 15=s; Room. 103; 2 Kor.
3,j). Niinpä periytyi tämä käsitys kristilliseen
kirkkoon ja pysyi siinä vallitsevana nykyaikaan
asti.
P. on nimetön teos: tekijää ei mainita
päällekirjoituksessa eikä muualla. Ainoastaan
muutamista yksityisistä kappaleista sanotaan, että ne
ovat Mooseksen kirjoittamia (vrt. 2 Moos. 24,:
17,.,. 34k ja seur.: 4 Moos. 33..; 5 Moos. 3l„-,).
Mooseksesta puhutaan aina kolmannessa
persoonassa; useat huomautukset ja käänteet
todistavat. että kirjoittaja on elänyt kauan 51 :n
aikojen jälkeen (vrt. 1 Moos. 126: 13T ,.Siilien aikaan
asuivat kanaanilaiset maassa"; 36,, „ennenkuin
joku kuningas hallitsi israelilaisia": 40IS
,.heprealaisten maalta" ; 50lo „tuolla puolen Jordania" ;
5 Moos. 3,4 ..tähän päivään asti" y. m.). On siis
ilmeistä, ettei Moosesta esitetä koko p :n
kirjoittajaksi. Sitä paitsi pintapuolinenkin tarkastus
osoittaa, ettei teos ole yhtenäinen, yhden kirjoit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
