Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perhefideikomissi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Perheoikeus Peri
vulla. NU lt>14 omistaa emätilan osakeyhtiö,
jonka osakkeista isoin osa on ent. |>ortnestnri
Ivar Alopa-uk-en hallussa. — Arkkitehti C. A
E H lellin piirtämä piUirakennu- ou v n 1870 vai
heiltä. A F.$.
Perheoikeus on -e yksityisoikeuden osa. joka
suunnöstelee perhesuhteita: -e jaetaan tavallisesti
a v i o-oiketiteen, jok i puolestaau on joko
henkilö-kohtaista tai aviovarallisuusoikeutta,
sukuoikeuteen sekä holhousoikeuteen. H. Ä.
Perhepyhimys ks. P y h ä i n p a 1 \ e I u s.
Perhesopimus saks. Eamilienpakt. -vertrag).
Saksassa on korkea-aatelille myönnetty oikeus
päättää p ia. s. o., perheen kaikkien jäsenten
kesken. i.«n omaisuudestaan, perinnöstä, holhouksista,
avioliitoista y m - tekemiä sopimuksia.
Turun p. Keisari Aleksanteri I :n ja
kruunun-prinssi Kaarle Juhanan 30 p nä elok. 1812
Turussa päättämään liittosopimukseen liittyi
salainen sivu sopimus, jota on mainittu tällä
nimityksellä. ja joka tarkoitti Kustaa IV :n kannattajien
taholta e! kä tulevien vallananastusyritysten
torjumista. silloin perustettu ystävyyssuhde
päättyi v.-i-ta Krimin sodan aikana, jolloin Ruotsi
liittyi Englantiin ja Ranskaan. El. K.
Perhesuhde. Prlla ymmärretään osaksi
perheen jäsenten sukulaisuussuhteita toinen
toisiinsa tai jokapäiväisessä puheessa pelkästään
perheolojakin. Osaksi — siinä merkityksessä kuin
saks. sanassa PcrtoHensland. Familienstand —
siviilisäätyä 1. kuulumista aviosäätyyn. aviollista
tai aviotonta syntyä j. n. e. sekä tästä seuraavia
oikeuksia ja velvollisiuiksia. El. K.
Perheulirit. koko perheen nimessä ja
puolesta jumalolennoille kannetut uhrit.
Alkeelli-si–a oloissa on perheenisä t. -päämies niiden
luonnollinen toimittaja, mutta kulttimenojen ja
niiden yhteyteen kuuluvien lukujen lisääntyessä
on pakko turvautua yhä enemmän
ammattiuliraa-jain. pappien, apuun, kunne, perheenisä
ainoastaan läsnäolollaan ja kustannusten suorittamisella
ottaa toimitukseen osua. Varsinkin
vainnjain-palveluksen yhteydessä tavataan vieläkin p:eja.
A. J. PS.
Perho. 1. Kunta Vaasan I.. Pietarsaaren kili
Iak.. Vetelin-Perhon-Halsuiin-Kaiisti-en
nimisin tesp. . kirkolle Kokkolan kaupungista 107 km,
My llymäen r uitatieasemalta 107 km, talvikelillä
Kauhavan a-emulta 80 km. Pinta-ala 724.» km",
jo-ta viljeltyä maata 1910) 3.894 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 1.222 hai. Manttaalimäärä
I7.»tii. talon-avuja 210. torpan-avuja 10 ja muita
savuja 22 (1007/. 2,514 a- (1913); 256
ruokakuntin, joi-ta maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 218 (1901). 2*71 hevosta. 1.378
nautaa 1911». Kansakouluja 3 (1914). Säästö-j
pankki. Kunnanlääkäri yhteinen Vetelin.
Kaustisen ja Halsuan kuntien kanssa. —
Teollisuuslaitoksia: Möttösen -aha ja mylly; Möttösen
osuusmeijeri; Pirttikosken mylly. Valtion
hiitä-apukomitean järjestämä lelutehdns toimi 1903-10.
Historiallisia muistoja: Kokkonevnn
taistelukenttä. siellä kaatuneen luutnantti Bror
Scliöne-manin muistomerkki (rautaristi). —
Näköalapaikkoja: Korkiakankaan kylä n. s.
..Snomen-•elällä". 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Turun arkkihiippak.. Kokkolan rovastik.;
perustettu alkuaan Kokkolaan kuuluvaksi
saarnahiione-fcinnak-i 1780 mutta siirrettiin Vetelin erottua
Kokkolasta Veteliin kuuluvaksi 1865; erotettiin
omaksi khrukuuuaksi keis. käskykirj. 21 p:ltä
hulit ik. 1879 (ensimäinen vakinainen khra v:stu
1885). Kirkko puusta, rak. 1903. L. //-tien.
Perhomainen teriömuoto ks. T e r i ö.
Perhonjoki ks. Vetelinjoki.
Perhoset (Lepidoptera), hyönteisiä, joilla on
4 kaivomaista, mikroskooppisen pienten
suomujen peittämää siipeä. Siipisuomut ovat
erinomaisen sirotekoiset. mutta niin heikolla kannalla
kiinni, että kosketeltaessa heti irtaantuvat. Vain
jotkut perhoset ovat suomuttomat. Värityksensä
komeudessa mouet p:t voittavat kuikki muut
eläimet. — Suuosat ovat imeväisiä. Imutorven
muodostavat alaleukojen hyvin pidentyneet
liuskat. jotka ovat muuttuneet kuurnanmuotoisiksi
ja Asettuneet vastakkain kuitenkaan kasvamatta
kiinni toisiinsa. Lepotilassa torvi on kiertynyt
kokoon kellon jousi imen tavoin isojen
huulirilimo-jen väliin. Imutorvellann p. imevät kukista mettä,
joka on niiden pääravintona. Samalla ne kuljet
tavat siitepölyä kukasta kukkaan. Joskus ovat
p:n suuosat surkastuneet. Muodonvaihdos on
täydellinen. Munasta kuoriutuneet toukat ovat
pitkät ja liereat. Niillä on keskiruumiissa kolme
paria rintajalkoja. jotka vastaavat hyönteisten
tavallisia jalkoja, sekii näiden lisäksi erityisiä
n. s. ..käsnäjalkoja" takaruumiissa. Useimmilla
perhostoukilla on näitä 5 paria, mittariperhosilla
vain 2 paria ruumiin takapiiässä. Suuosat ovat
purevaiset. ja toukat syövät enimmäkseen kasvi
ruokaa, parhaasta päästä lehtiä. Monet niistä
kuuluvat kaikkein pahimpiin tuhohyönteisiin.
Ennen koteloitumistaan kehräävät monet
perhostoukat ympärilleen kotelokopan hienosta rihmasta
jota alahuulen kohdalla aukeneva rauhnnen
erittää. Kotelot ovat n. s. ..muuiniokoteloita", joi
den pinnassa voi selvästi erottaa täysimuotoisen
perhosen siivet, raajat ja tuntosarvet, kuitenkin
täydellisesti kiinnikasvaneina muuhun ruumiiseen.
P:n Injiluku arvioidaan noin 200.000:ksi; Suo
mesta niitä tunnetaan n. 1,500 lajia. P. jaetaan,
pääasiallisesti kokoonsa perustuen, kahteen
suureen pääryhmään: suurperhosiin (Marro•
lepidoptera i jn pikku per li osiin
(Mierolepi-doptcru). Edellisiin kuuluvat:
päiväperho–et (Rhopalocera), kiitäjät (Closlerorera).
kehrääjät ( Hombycina). vököt (Noetuinai
ja mittarit (fleomelrina). Jälkimäisiin
kuuluvat: koi s aper lioset (Pyralidce),
kääriäiset (Tortricidce), koiperhoset
(Tineidae) ja s n 1 k a p e r h o s e t (Pteroplioridæ).
[Hoffman, „Die Gross-Sehmetterlinge Europas"
ja ..Die Raupen der Gross-Sehm. Europas": Lain
pert. ..Die Gross-Sehmetterlinge und Raupen
Mitteleuropas"; Aurivillius. ..Nordens fjärilar".
J. E. Aro, ..Suomen perhoset"; Staudinger,
„Ca-talog der Lepidopteren des Paläaretisehen
Fan-nengeliietes": M. af. Tengström. ..Catalogus Lepi
dopterorum fatinæ fennicie præcursorius".]
U. S-«.
Perhydroll, vetysuperoksidia sisältävä suuvesi.
Peri /-«’/, kreik. prepositsioni. alkumerkitys =
ympäri: merkitsee sanay-htvmissä myös lisäystä,
suurempaa astetta.
Peri ks. P a i r i k a.
Peri /•<’•/, Jacopo (1561 1633), it. säveltäjä,
oopperatyylin Intilo rappre/ieatativo) varsinainen
alkuunpanija. Toimi musiikki-intendenttinä Fi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
