Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Periaate ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
399
Periferia Perillinen
4CKI
-aksi . .-itävät iiiimii yi «ra» jan hennot myös
hoon meneviä haaroja. 11 i n t a h e r m o t (n.
Iho*■..!.’■> kulkevat toi~istaau erillään eri
kylki-luiilen välissä, kylkiluiden välihermot
’ imien"<tait> ju hennottavat osaksi läheisiä
li-iksi , . -ak-i ihon. Ylin rintahermo liittyy
kuitenkin kiunalopunokseen. alin taas lähettää
haaran launepunokseen. Riutahermoja on 12 |varia.
I. a n n 1’ i n o k s e u tms Imnbahs
muodostuvat neljäu ylemmän lannehermon etuliunrnt.
Tämän panoksen tärkeimpiä hermoja ovat
reisi-hermo h. (rmorahsi, joka kulkee alaraajaan ja
hermot taa reiden ojentajalihaksia sekä ihon
reidet etupuolella -ekä säären sisäsivulla, sekä
lonkkareijän hermo (n. obturatorius),
oka ! ermottaa reiden lähentäjälihaksia ja
niiden -.-laturilla olevan ihon. Lannepuuoksen
kau-dalipuolella seuraa risti punos (plesus
sac-ra/r’ . joka muodostuu -luinen lannehermon
nlim-tii-ta säikeistä sekä 5:stii lannehermosta ja
kahdesta ylimmästä ristihermosta. Tämän punoksen
lermoistu mainittakoon vahvin ihmisruumiin
.’ermo. iso lonkkahermo (n. ischiadicus).
–e kulkee reiden ja säären takasivua pitkin
alasimin ja hermottaa reiden koukistajalihaksia,
säären ja jalan kaikkia lihaksia. Kolmas ja neljäs
ri-tihermo kutoutuvat yhteen h ä pv puno
k-seksi * pieni s pudendun), jonka pääasiallinen
hermo, häpy hermo in. piidendusi, kulkee
lantionpohjan lihak-iin ja ulkosiittimiin.
lläpy-puuok-en alla on vielä ihmisellä kovin
surkastunut h ä n t ä p u n o s i plexux coccygeus), jonka
haarat hermottavat ihon häntäluun seuduilla.
Y. K.
Periferia kreik. pcriph e’ reia = vmpiirvs) ks.
Kehä.
Perifraasi kreik. peri’ph rau ia), mukailu.
Perigeum kreik. peri’ = ympäri, jn g<~ = maa),
kuun radan maata lähinnä oleva piste (vrt. Kuu).
II. R.
Perigonium, kupu. ks. Kukka.
Perigyninen kreik. pci-i’ ympäri, ja gynf —
nainen, emi), ka»rmaljakehäinen. ks. K u k k
a-p o h j u s.
Perihelium kreik. peri’ = ympäri, ja helios =
aurinko), kiertotähden tai pyrstötähden radan
aurinkoa lähinnä oleva piste. Maa on pissa
tammikuussa. II. R.
Perikarditis sydänpussin tulehdus.
Perikardium ks. S y d ii n.
Periklaasi. vihertävän hurmaa tai
tummanvihreä kivennäinen, kiteytyy reguliäärisessä
järjestelmässä, muodostaa usein ainoastaan sälöisiä
tai rak.-isia ryhmiä. P. on kokoomukseltaan
mag-nenumoksidia MgO), jossn lisäksi on vilhiln
rautaoksidulia (FeOi. P. esiintyy
kontaktimeta-morfistisissa kalkkikivissä ja dolomiiteissa.
K. Sl-nen.
Perikles / «»/ n. 500-420 e. Kr ), kreik.
v.ltiomie-, K sn n t hippoksen poika Alkinnionidien
ylhäistä ateennlnista - u k un. |>. asettui heti
vul-tiollisen toimintansa alussa kansanvaltaisen
suunnan puolelle ja tuli Kimonin kuoleman jälkeen
440 e Kr.) Ateenan var.inai-eksi johtajaksi,
ok-i -ekä hänen etevä kykynsä sotapäällikkönä
a valt iomielienii että myös luinen harvinaiset
pufaujalahjan-.i hänet kohottivat Pitkälliset
riidat S|rartan knn–a hänen onnistui rauhanteossa
440 e Kr. sopin, tosin uhraamalla Megaran
y. m. Senjälkeen P. valloitti Kuhoiau takaisin.
Ateenan vallan lujittamiseksi hiin sui peruste
tuksi siirtokunnat Amphipoliiseen ja Thurioiliin
ja sumaa tarkoittivat sota retket Sainokseen jn
Sinopeen. Suhteissa Ateenan liittolaisiin hän yllä
enemmän vahvisti Ateenan valtaa, ilmeisesti
pitäen tarkoitusperällään varsinaisen laajan
valtion perustamista. Ateenan sisäisissä oloissa hän
jatkoi valtiolaitosten kansanvaltaistuttamista.
palkkoja alettiin maksaa virkamiehille, pääsy
arkhontiksi tehtiin zeugiiteille vapaaksi, theorikon
maksu teatterissa käyntiä varten puntiin
toi-meen. Vihamiehistään huolimatta P. valittiin
14 vuotta perätysten strategiksi, jossa asemnssa
hänellä oli ratkaiseva vaikutus kaikessa julki
sessa toiminnossa. P:n aikakausi oli Ateenan
loistokausi, silloin Ateenan kaunistaminen
täysin voimin puntiin toimeen ja kirjnllisuudessn
ja taiteessa vallitsi virkeä, voimia uhkuva elämä.
P:n viimeisinä vuosina alkoi peloponnesolaissota,
ja kun spartalaisten hyökätessä Attikau
asukkaat P:n suunnitelman mukaan vetäytyivät
Ateenan muurien turviin ja rutto siellä rupesi
raivoamaan, pääsivät hänen vihamiehensä voi
tolle jn saivat hänet oikeudessa tuomituksi jul
kisten varojen kavaltamisesta, mutta kun asema
tuli huonommaksi valittiin P. jälleen strategiksi.
Kotoiset surut olivat kumminkin murtaneet
hänen voimansa, ja syksyllä 429 e. Kr. hän sortui
ruttoon, korvaamattomaksi tappioksi Ateenalle,
joku hänessä menetti etevimmän johtajansa.
L. T.
Perikliini, plngioklaasimnasälvissii esiintyvä
kaksoiskasvettuma.
Perikooppi (kreik. perikopP = leikkaamalla
erotettu osasto), Raamatusta alttarilla luettava
kappale. Alussa käytetyn yhtäjaksoisen lukemisen
(lectio continuo) sijaan tuli kirkossa jo varhain
tuvaksi alttarilta sunnuntai- ju juhlnpäivinii
lukea kirkkovuoden ’ks. t.) aatteen mukaan
valittuja pieja l. lukutekstejä flectio selecta).
Useampia p.-järjestelmiä oli käytännössä. Roomalaisen
järjestelmän tekijänä pitää trnditsioni
Ilierony-mustn. Saksassa käytännössä oleva Kaarle
Suuren järjestelmä tuli luterilaisessa kirkossa
yleiseksi. Oltuaan ensin epäröivällä kannalla Luther
v. 1526 julkaisemassaan käsikirjassa ..Deutsche
Messe" hyväksyi perinnäisen järjestelmän, joka
sittemmin myöskin Suomen kirkossa tuli
yksinomaiseen käytäntöön niin hyvin alttari- knin
-anrnatekstin määrääjänä, kunnes v. 1886
kirkolliskokous hyväksyi kaksi uutta vuosikertaa p :eja.
Nämä ovat myöskin Ruotsin kirkossa
käytännössä saarnatekstinä, vaikka siellä alttarilta
edelleenkin luetaan yksinomaan vanhoja tekstejä.
Suomen seitsemäs yleinen kirkolliskokous (1913)
hyväksyi entisten lisäksi vuosikerran Vista
Tistu vulikoitujn tekstejä saarnateksteiksi.
E. l< a.
Perillinen 1. perijä on kuolleen henkilön
sukulainen, jolle hänen jälkeenjättämänsä
omaisuus lain nojalla siirtyy. T e s t am e n 11 i-p :ksi
sanotaan henkilöä, sukulnista tai vierasta, jolle
kuollut on testnmentunnut omaisuutensa tni osan
siitä tui ylijäämän, sittenkuin vissi omnisiius on
erotettu. Legnutin- 1. j ii I k i s ii ii d ö s 1 a h
joit uksen s n ajaksi sanotaan henkilöä, jolle
vainaja on testamentannut määräcsineen tai
määrät} nlant uisin esineitä (ks. Legnntti).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
