Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perinnöllisyys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
411
Perinnönjako Perinnön luovut us
p-,i»laan, joi>«a se |mltkeoa esiin. Jotta
nai–rt voisivat saada maiuitun taudin, tiytvy hei’
da n >.tada aiheet sekä isiltään että äidiltään.
Sukututkimus on sitäpaitsi todennut, että on
oin munta rotua turmelevaa tekijää, jotka
o»st katsottavat syvpiiksi sivistyskansojen
keskuudessa yhä laajenevaan
degeneratsio-n i i n. loistaiseksi saavutetuilla tuloksilla ei
tosin ole erikoisen suurta käytännöllistä
merkitystä. mutta tästä huolimatta on niitä
Pohjois-.meriikan Yhdysvalloissa ja Sveitsissä jo
ryhdytty sovittamaan käytäntöön.
Lainsäädäntö-tirta i|Mkkointerneeraus. steriliseeraus) on
koeteltu estää yksilöitä, joilla on vahingollisia
perinnöllisiä aiheita, jättämästä niitä perintönä
uusille sukupolville (eugeniikka. rotu
hygienia). Muissakin maissa on ehdotettu
pakollista lääkärintarkastusta avioliittoon
aikoville sekä |ierinnöllisesti turmeltuneiden ja
suu-r>—a määrin degeneroitujen yksilöjen
kieltämistä avioliittoon menemästä. Toimenpiteiden
tarkoituksena on siis — vastoin Galtonin ja
Pearsonin toiveita — toistaiseksi vain estää
vielä suurempaa rodun huonontumista, ja aika,
jolloin työ rodun positiiviseksi parantamiseksi
voisi olla menestyksellistä, lienee vielä liyvin
kaukana. [F. Galton, ..Natura| inheritnnce"
1889 . K. Pearson. ..The grammar serenie" (2 :nen
pain., 1900i: Aug. Weismann, ..Vortriige iiber
Deszendenrtheorie" 3 pain. 1913) : W.
Scliall-meyer. ..Vererbung und Auslese im Lebenslnuf der
Völker" (2:nen pain. 1910); H. de Vries. ..Die
Mutationstheorie" 1901-03) ; \V. Bateson.
,.Men-del’s pritieiple» of lieredity" (1912); E. Baur,
Einfilhrung in die experimentelle
Vererbungs-lehre" |2 pain., 1014■ ; 11. Goldschmidt,
„Einfilh-run<; in die Vererbungsvvissenschaft" (2 :nen pain.,
19131; \V. Johannsen, ..Elemente der exakten
Erbliehkeitslehre" i2:nen pain. 1913); L. Plate.
Vererhungslehre mit besonderer Beriicksichtigung
de- Mensehen" 11913); V. Haecker. ..Allgemeine
Vererbungslehre" l2:nen pain. 1912); C. Correns.
Die neuen Vererbungsgesetze" (1912).]
n. F-ey.
Perinnönjako on oikeustoimi, jolla
pesänosakkaat jonkun henkilön kuoltua toteuttavat
perintö-tai naimaoikeudenluontniset vanteensa
jäämisten ja lopettavat väliaikaisen omaisuusvhteyden.
Pesänosakkaita ovat yleensä jälkeenelävii puoliso
•ekä henkilö, jolla ilman vihkimistä on oikeus
naimao-aan, perilliset, testamentin ja
legaatin–sajat ynnä ennen kuolleen puolison
oikeudenomistajat. ellei hänen jälkeensä pesiinjakoa I.
-ositusta iks. t.) ole toimitettu. Pesän velkojat
•■ivät sitävastoin ole pesänosakkaita. P. on
muodollis- 1. formaalisopimus; sen pätevyyteen
vnadi-’ i.m että jako toimitetaan kirjallisesti, ja että
kaksi jäävitöntä uskottua miestä (ei naista) on
läsnä jaos-;t. Mutta käytäntö on mennyt
pitemmälle ja katsoo, että uskottujen miesten tehtävä
on toimittaa j iko ’n. s. toimitusteoria). Uskotut
miehet on maalla perillisten valittava, mutta
kaupungissa nimittää ne maistraatti, paitsi jos
vai-na i kuului aatelis tai pappissäätyyn.
Pesänosakkaiden ja uskottujen miesten tulee
allekirjoittaa jakokirja (ruots. arfxktf IrmnntrumenlJ.
Mutta käytäntö, joka puoltaa toimitusteorian,
katsoo riittäväksi, että uskotut miehet sen
allekirjoittavat. Kun tällöin ei käv ilmi, ovatko kaikki
osakkaat tyytyväiset jakoon, niin un
tyytymättömiin toimitusteorian mukaan nostettava kunne
muullu yön ju vuoden ja kaupungissa kolmen
kuukauden kuluessa p;stu (Perintökaari 13:1). Mutta
sopimusteorian 1. -en mielipiteen mukaan, että
p. on sopimus osakkaiden kesken, ovut muut
osakkaat velvolliset auontaan oikeutta jakamaan heille
osuutensa (Perintökaaren 12:l:stä johdettu
oi-keusanologia), jolloin oikeuden tuomio
Ulosottolain 3:4 mukaan korvaa osakkaan
tahdonilmaisun. Tätä mieltä on \V. Chydenius [..Liirobok i
finsk arfs- ooh testamentsrätt"], joku kntsoo,
että Perintökaaren 13:1 koskee vain sitä
tapausta. että osakkaat ovat laillisesti jakaneet
perinnön, mutta että joku osakkaista katsoo
saaneensa huonomman osan tai ettii luinen osuutensa
voitetaan häneltä moileknntcella pois
(perinnön t n s o i t t n m i n e n). Ruotsissa on tilmä
mielipide vnllitsevaua. Maistraatinkaan
nimittämien uskottujen miesten osanotto toimitukseen ei
riistä tältä sopimuksen luonnetta, niin että se
on pätevä, vaikkapa osakkaat olisivat itse
valinneet uskotut miehet: nimitysoikeus sisältää
ainoastaan oikeuden saada määrätty palkkio.
Itse p. tapahtuu seuraavalla tavalla: sittenkuin
pesänselvitys (ruots. bou/rctlnitig). johon kuuluu
m. m. että velka maksetaan, on tapahtunut,
erotetaan ensin puolisoiden yksityinen omnisuus ja
jiilkeenelävän puolison etuosa (ks. t.) ; yhteinen
omaisuus jaetaan kahtia tai avioehtojeu
määräysten muknun, ja jiilkeeneliivä puoliso ottaa arvalla
toisen osan nnimaosanaun. Toinen osa pannaan
samanarvoisiin osiin, jotka arvotaan perillisten
kesken. Jos ei ole vajavultaisiu perillisiä, voidaan
perintö jakaa ilman arpaa. Kiinteän maulla
olevan omaisuuden osiin on veljellä tai veljen
lapsilla otto-oikeus ennen sisnrtu, ja muista
perillisistä suurempiosaisella otto-oikeus
pienempi-osnisen edellä. Jos jaettava kiinteimistö on niin
pieni, ettii jokainen osa ei tekisi kolmassadasosaa
manttaalia eikä sisältäisi vähintään 5 ha
veron-kannattavaa maata, on veljellä tai
suurempiosaisella lunastusoikeus muuhun
(Perintökaaren 12:7. Keis. asetus maatilojen osittamisesta
12 p:ltii kesii k. 1895, 1§). Tilmii
agruaripoliittis-ten näkökohtien aiheuttama määräys tarkoittaa
estiiii maakiintcimistöjen jakamista mitättömän
pieniin osiin. n. s. pulverisatsionia. Sama
päämäärä on myöskin Kunink. kiellolla 18
p:ltithel-mik. 1767, jonka mukaan joku tai jotkut lapsista
voivat perustaa torpnn talon ulkotiluksille.
Nykyisen torppuriluinsäädännön mukaan ei tämä
kiiitenknan voi saada perintötorpan luonnetta ja
oikeuksia ks. P e r i n t ö v u o k r n. — Myöskin
pcsänkirjoitus on pesänselvityksen ohella p:n
valmistelua. Mutta p:ssa ei kuitenkaan ositeta
pesänkirjoituskirjnn arvoja, jotka eivät sido pe
rillisiä, vaan itse omaisuus. — P:n
moittimis-aika on edellä mainittu. Se tulee kysymykseen
myös, kun p. tuvallisten, oikeustoimien
mitättömäksi julistamisen aiheuttavien syiden, kuten pc
toksen, viekotteliin y. m., tähden hnetunn kumot
tavaksi. Moiteuika juoksee tällöin siitä, milloin
tieto kumoamisen syystä on snatu. [W.
Chydenius, ..I.ärobok i finsk arfs- och testamentsrätt":
J. Serlachius. „0m arfskifte" (Jur. för. tidskr.
1887); H. A. Wrede, ..Föreläsningnr öfver ärfda
balken".] FI. K.
Perinnönluovutus on kuolleen henkilön omni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
