Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perkin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
421
Perkin—Perm
422
p. 011 Lutherin mukaan Jumalaa tuomioiden ja
rangaistusten toimeenpanija. Ensimäisen
synnin tuottajana p. tuli myöskin luterilaisiin
tunnustuksiin ja uskonoppeihin. 17:nnellä vuosis.
p.-usko ja -pelko kohosi korkeammilleen ja
noitavainot kysyivät lukemattomia uhreja. V a 1 i
s-tusaika horjutti p.-uskoa. Balthasar Bekker
julkaisi sitil vastaan kirjan „Die bezauberte
Welt" (»Noiduttu maailma"), jossa hän selitti
tämän uskon järjettömäksi ja tosihurskaudelle
vaaralliseksi. Useat kirkonmiehet sitä tosin
puolustivat, mutta yleinen mielipide oli vapautunut.
Kant ja Sehelling selittivät p:n pahan
personifi-katsioniksi, mutta Schleiermacher pyyhki hänet
kokonaan uskonopista. Uudemmassa
jumaluusopissa asetetaan tavallisesti persoonallisen p:n
sijaan pahan prinsiippi, jonka kuitenkin esim.
Marteusen arvelee yksilöistyneeksi erikoisessa
pahassa hengessä. Toiset jumaluusoppineet
katsovat ratkaisevaksi sen, että Jeesus ja apostolit
ovat uskoneet pahan henkimaailman
olemassaoloon. [W. Bousset, „Religion des Judentums"
(1906), G. Boskoff, „Gesehichte des Teufels"
(1869), W. Fischer, „Geschichte des Teufels"
(1906).] E. K-a.
Perkin [pakiii/. 1. William Henry P.
(1838-1907), engl. kemisti, jonka tärkeimmät
tutkimukset koskevat orgaanisten väriaineiden
kons-titutsionia (P. on tervaväriteollisuuden [-perustajia]-] {+perusta-
jia]+} sekä orgaanisten yhdistysten
valontaittamis-ominaisuuksia ja magneettisen voiman vaikutusta
niiden optiseen aktivisuuteen.
2. William Ilenry P. (s. 1860), edellisen
poika, työskennellyt kuten isänsäkin. orgaanisen
kemian ja erittäin orgaanisen synteesin alalla.
On nykyajan ctevimpiä kemian tutkijoita
Englannissa. .E. M-nen.
Perkiö (ruots. Björkö), maatila Lokalahden
kappelissa, käsittää 3 yhdeksi maakirjanumeroksi
yhdistettyä rälssitilaa, yhteensä 1 ’/j manttaalia.
P:n tiloja oli keskiajalla m. m. Balk-, Diekn- ja
Görtzhagen-suvuilla, 1500- ja 1600-luvuilla
Slang-ja Wildeman-suvuilla, sekä viime vuosis.
Fincken-berg- ja Schauman-sukujen jäsenillä. Nyk.
omistaja (1914) maanviljelijä F. T. Mikkola.
A. Es.
Perkjärvi. 1. Rautatieasema (III 1.)
Viipurin-Pietarin rataosalla Muolaan pitäjässä.
Galitsinan ja Uudenkirkon asemien välillä, 41 km
Viipurista, 88 km Pietariin. Lukuisia
huviloita. venäläisten y. m. Läheltä asemaa
pakkoluovutettu (1913) venäläistä tykistöäni
puma-rataa varten 4.831.si ha:n suuruinen alue, joka
sisältää m. m. 2,990.os h :an suuruisen
kruununpuiston. — 2. J ii r v i 4 km P :n rautatieasemalta
itäänpäin. Kreik.-katol. kirkko; huviloita.
L. Il-nen.
Perkloorihappo, ylikloorihappo (HCIO,),
savuava, öljymäinen neste, jota saadaan
tislaamalla kaliumperkloraattia rikkihapon
kanssa. P. on vahvasti hapettavaa ja aiheuttaa
hapettuvien aineiden kanssa sekoitettuna
voimakkaita räjähdyksiä. P. on pysyvin kaikista
kloorin hapenpitoisista hapoista. Tärkein p:n
suoloista on kaliumperkloraatti, valkea
suola, joka on vaikeasti veteen liukeneva ja jota
senvuoksi käytetään kemiallisessa analyysissä
kaliumin erottamiseksi. E. M-nen.
Perkloraatit ks. Perkloorihappo.
Per kontant, käteisesti.
Perkunas [-kü’-], muinaisten pakanallisten
liettualaisten ukkosenjumala; nykyisessä kielessä
sana merkitsee ukkosta. Tämän sanan yhteyteen
on asetettava myöskin viron pörgu = »helvetti"
ja suomen perkele. J. J. M.
Perkussioni (lat. pereu’ssiö = pudistaminen), ko
putus ruumiin elinten ilmakkuuden ja
ilmatto-muuden ynnä kudosten ja yleensä niiden tilan
tiiveyden arvostelemiseksi koputuksen
synnyttämiin äänen nojalla. P. toimitetaan siten,
että koputettavalle ruumiin kohdalle painetaan
sormi tai norsunluusta tehty pieni lasta,
plessi-metri, jota sitten toisella sormella tahi pienellä
plessimetrivasaralla koputetaan. Ilmakas kudos,
niinkuin keuhkot, antaa rintakehää koputettaessa
n. s. heleän eli son örisen p.-äänen; ilmaa si
sältävät suolet taas luovat vatsan peittämiä
koputettaessa kumean eli n. s. tympaniittisen
p.-äänen; ilmaton kohta, niinkuin maksan kohta
tahi esim. reiden lihakset antavat koputettaessa
vain hyvin soinnuttoman, painuneen äänen. vrt.
P e r k u s s i o n i v o i m a. il. O-li.
Perkussionikivr äri (ks. Perkussioni).
suustaladattava sytytystapilla varustettu pyssy,
jossa hana iskee sytytystapin päähän asetettuun
nalliin.
Perkussionivoima (ks. Perkussioni), rä
jähtävän heittokappaleen elävä voima sillä
hetkellä, jolloin se sattuu maaliinsa. P. on
riippuvainen heittokappaleen painosta ja
loppunopeudesta. .)/. v. 11.
Perlemo (saks. Perlmulter) ks.
Helmiäi-n e n.
Perlidæ, iltakorennot, hyönteisalalahko
korennoisten (Pseudoneuroptera), lahkossa.
Molemmat siipiparit kaivomaisia; takasiivet suuret,
etusiipiä leveämmät. Lepoasennossa siivet ovat
laskeutuneet poimuihin litteiisti peittäen selän.
Naaras kuljettaa kauan aikaa munansa mukanaan
kerääntyneinä yhteen ryhmään takaruumiin
syvennykseen. Tavataan jokien ja purojen varsilla.
Toukat elävät virtaavassa vedessä, usein sangen
vuolaissakin paikoissa. Niiden pää on hyvin le
veä ja ruumis päättyy kahteen pitkään
perälisäk-keeseen; ne hengittävät joko ihon välityksellä
tahi ilmaputkikiduksilla. jotka sijaitsevat likellä
raajojen kiinnityskohtia. U. S-s.
Perliitti, harmaata, emaljinnäköistä, piihappo
rikasta, vulkaanista lasia, joka lohkeilee herneen
kokoisiksi helmiksi (siitä nimi).
Perm. 1. Kuvernementti (ven. Permskaja
gu-bcrnija) Itä-Venäjällä. Siperian rajalla, Uralin
molemmin puolin; 332.061 km2, 3.853,900 as. (arv.
1912), 12 km3:llä. — P:n länsiosa on epätasaista
maata, joka itäänpäin mentäessä kolioo P:ssä
suoraan etelästä pohjoiseen kulkevaksi Uralin
vuoristoksi (pohjoisessa sen korkeimmat kohdat
ovat yli 1.500 m. etelässä 600 m yi. merenp.);
tämän itäpuolella maa alenee ja tasaantuu
(paikoitellen mustaamultaa), yhtyen lopulta
Länsi-Siperian alatasankoon. Joet laskevat
Pohjois-Jää-mereen (Petsora, Tobolin lisäjoet Lozva, Sosva,
Tura, Nitsa, Isetj) ja Kaspianmereen (Kama);
ne ovat tärkeitä kulkuteitä. Kaikkiaan
kulkukelpoisia vesireittejä on 5,387 km. josta
höyryaluksilla kuljettavia 1.763 km. — Ilmasto
mantereinen. Jekaterinburgissa v:n keskilämpö -|-0,5oC.
kylmimmän kk:n -—16.s°C, kuumimman kk:n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
