Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Persoonallisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•151 Perspiratsioni—Pertteli
Kuta < Ta&amaalla kulkijain silmäin korkeus on sama
kaavut yhdensuuntaiset viivat yhdistyvät yhteen
pisteeseen i p n k o- 1. katoamispisteet) 3.
Se viivat jotku ovat kuvntusou vastaan
kohtisuorat. katoavat pääpisteeseeu. 4. Kaikki
viiukn-suorat viivat ja tusot katoavat siilien
vaakasuoraan viivaan, joka kulkee piiiipisteen kautta
borison 11 i v ii r a). 5. Pystysuorat
esiintyvät kuvassakin pystysuorina. Ympyrii pissii on
ympyrä, jos sen pinta on kuvatason kanssa
yhdensuuntainen. muussa tapauksessa ellipsi; pullo
pysyy pallona ainoastaan pääpisteessä ollen,
muusaa asemassa se aina venyy soikioksi.
Pers-pektiivi-eeu kuvaan nähden on vaurinotcttuva.
että se on täysin oikea vain silmäpisteestä
katsottuna; näkökulma 1. se kartion kulma, jonka
sisällä esine näkyy, ei saa olla paljoa yli 40’ ,.t
pöäpisteen tulee olla suunnilleen keskellä kuvaa.
Yllä olleessu esitellystä pistä (viiva-p.)
i Ima-p. eroaa siinii, että se etupäässä ottaa
varteen ilmun ja matkun esineen väriin ja
varjoihin aiheuttumat muutokset: lintu-pissa
esineitä katsotaan ylhäältäpäin, esim. ilmapallosta,
s a m m a k k o-p :ssä vinoon alhaalta, teknillisiä
esineitä kuvattaessa yleisesti käytetty a k s o n
o-metrinen p. on sovinnainen ja esittää kaikki
yhdensuuntaiset viivat yhdensuuntaisina, joten
yhtä pitkät mitat ja matkat näillä ovat
samanmittaisia. — Jo kreikkalaisille ja roomalaisille
p:n alkeet olivat selvillä, tieteelliselle pohjalle p.
kumminkin tuli vasta renesanssin aikana, jolloin
loistava arkkitektonillisperspektiivinen tausta
maalarien tauluissa (esim. Rafaelin Athenan
koulu, y. m.) oli melkeinpä pääasia, henkilöt
toisarvoisia. P.-opillisia perustöitä ovat suorittaneet
firenzeläiset Urunellesco ju Puolo Ucello. lisäksi
Leonardo da Vinci, y. m.. Saksassa Albrecht
Dil-rer uudempina aikoina m. m. matemaatikko
Lambert. [J. V. Strömberg, ..Perspektiiviopin
pääpiirteet"; Ernst Nordström, ..Perspektiiviopin
alkeet".) — ks. Projektsioni. V-o M.
Perspiratsioni ks. I h o h e n g i t y s.
Persvadeerata (Int. pemuädPre). taivutella
tekemään jotakin, saada tekemään jotakin.
Perth ll’ifil- 1. Samannimisen kreivikunnan
nyk. ja Skotlannin ent. pääkaupunki
Itä-Skotlannissa. Piiin nsti 200 tonnin knntoisilla
aluksilla kuljettavan Tav’n varrella, rautateiden
ris-teykso-sJi. ammoisista ujoista tärkeän Skotlannin
ylämaihin vievän solan pohjoispäässä: 35.851 as.
1191 li t -eita huomattavia kirkkoja,
kreivikunnan hallintorakennus, kaupungintalo. ..akatemia",
pari m . «»a. teatteri y. m. Harjoitetaan
melkoista kangas-, pellava-, juutti-, villa-),
koneja lasiteollisuutta. Läheisyydessä Scone
abbey-luostarin rauniot Dutisinanen metsikkö, jossa
Macbeth 1054 menetti taistelun ja osan valtakun-
452
taa Malcolmille, Seone paluce-linna, joka on rak
Skotlannin ent. kuninknanpnlntsin paikalle. —
1’. on Skotlannin vanhimpia kaupunkeja, sai 1153
kaupunkioikeudet, oli vieeu 1482 Skotlannin päii
kaupunkina, jossu parlamentti usein piti
kokouksiaan. Kobert Bruce valloitti 1311 Pin ja hävitti
-en linuoitukset; Jaakko II rakennutti ne
uudelleen. Pissii J. Knox 1559 nloitti
uskonpuhdistuksensa. V. 1600 Pissii tehtiin Gowrie-snlaliitto
Jankko VI in murhaamiseksi; 1644 P:u valloitti
markiisi Montrose, 1651 Cromwell, 1715 kreivi
Marr valloitti P:n sitadellin ja teki sen kapinal
listen asevarikoksi, jona se oli kunnes seur. v.
Argyllin lieri luu sen valloitti. — 2. Länsi-Aust
ranlian pääkaupunki. Sivun-joen varrella, rauta
teitse 18 km sen suusta; 104.635 ns. (1911 ; 1901
27.471. esiknupunkeineen 36.199 as.). — Useita
huomattavia hallintorakennuksin, kaksi tuomio
kirkkoa, yliopisto (per. 1913), college, kirjasto,
museo, pari teatteria: anglikaanisen jn rooinnl.
katolisen piispan istuimet. — Satamakaupunkina
on Fremantle Svvnii-joen suussa. Per. 1829. sni
kaupunginoikeudet 1880. E. E. K.
Perthes, Johann Georg Justus
(1749-18161, saks. kirjakauppias, per. 1785 Gothassu
kustannusliikkeen, joka luinen poikansa \V i 1 h e 1
min (1793-1853) ja tämän pojan Bernhard
Wilhelmin (1821-57) aikana tuli maailmnn
kuuluksi Justus l’crthe-s liikenimellä
maantieteellisten teosten, aikakauskirjoin (A. Petermnnnin
..Mitteilungen nus Justus Perthes’ geographischer
Anstalt" vista 1885 ja Belimin perustama, nyk.
II. Wugnerin julkaisema ..Geograpliisches
Jahr-buch" vista 1866) ja karttojen (Berghausin,
Die-zin, Sydowin v. m.) kustantajana. (E. E. K.)
Pertiitti ks. Maasälpä, palsta 1524.
Pertinax [ naks/. Publius II e 1 v i u s.
Rooman prefekti, eutinen grammatikko, joka
Commoduksen murhan jälkeen 192 huudettiin
keisariksi, mutta joutui kohta pretoriaanein
vihoihin ja surmattiin 193. vrt. Didius J u 1 i
a-n u s. E. H-l.
Pertinenssi (lat. pertinens <pertintre = kuu
lua johonkin) on sellainen irtain esine, jota
yleisessä käytännössä pidetään toiseen pääesitteeseen
kuuluvana ja sen tarkoitusperää hyödyttävänä.
Niin on kiinteimistön p:iii avaimet, aidakset,
lanta ja nimenomaisen lninmuäräyksen nojalla
saantokirjat, kartat y. m.: mutta positiivisen
oikeussäännön nojalla ei talon inventaari 1. maan
viljelysknlusto ja kurja ole piiä. ei myöskään
laiho, joka on tuote, eikii tehtaan koneet.
Sitävastoin on piiii useat oikeudet, kuten servituutit.
pnloapumaksut ja palstnvero y. m. P. seuraa pää
esineen oikeusoloja. ellei sitä nimenomaan siitii
erotetn. El. K.
Per tot discrimina rerum (-i’m- rl-] (Int.),
niin monien vaarallisien vaiheiden kautta (Ver
gilius, Æneis).
Pertteli (ruots. Sit Bert i Is). 1. Kunta.
Turun ja Porin 1.. Halikon kihlak.. Uskelan-Muur
hin-Perttelin-Kuusjoen nimismiesp.; kirkolle Sn
lon rautatieasemalta 11 km. Pintn-nln 147.» km’,
jostn viljeltyä ninnta (1910) 5.933 ha (siinä lu
vussa puutarha-ula 14 oa ha jn luonnonniityt 569
Iin). Manttaalimäärä 34 ’(„ talonsavuja 69.
tor-pansavuia 112 ja muita savuja 354 (1907). 2.621
ns. (1913) ; 579 ruoknkuntaa, joistn mnnnvilje
lystä pääelinkeinonaan harjoittavia 366 (19011.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
