Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peräsuolentulehdus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Peseta- Pestalozzi
484
r. iri ihanteellisen romanttisena kuvaajana. {\V.
Weisbach, . Francesco P. und die Honinntik der
Renaissance" (1901).] E. K-r.
Peseta Espanjan rahayksikkö, = 100
antimon = n. 1 Smk.
Peshawar /pes-J. 1. Piirikunta North-West
irontier provincessa, Etu-Intian luoteiskolkassa,
Indus virran länsipuolella; 21.700 km*. 788.707
a- (1901 enimmäk-een pathaanejn
imuhamettilaisia 7 2 S70). — P. ou Indukseen laskevan
llara-joen vuorten kolmelta puolin ympäröimä Inakso;
tuottaa viljaa, öljykasveja, puuvillaa,
sokeriruokoa v. m. On tärkeä Khaibar-solan kautta
Afganistaniin ja Keski-Aasiaan menevän kaupan
läpikulkumaana. — Englantilaiset valloittivat P:n
1S4’’ toisessa -ikh-sodassa. — 2. Edellämainitun
piirikunnan ja North-West frontier provineen
pääkaupunki, tavattoman epäterveellisellä
paikalla Bara-joen vas. rannalla, Khailmr-solan
suussa, rautatien varrella; 97,935 ns. (1911). —
U-eita kauniita moskeiojn. ent. buddhalaisluostari,
korkeampi liihetvskoulu. kirjasto; 3 km
lännempänä on sotilasaseina, jossa n. 20.000 miestä.
Siellä myös asuvat siviiliviranomniset. — P. on
Afganistnnin ja Keski-Aasian kaupan
tapuli-paikka (vientitavaroita: vilja, suola, sokeri, tee.
hankaat; tuontitavaroita: kulta, hopea- ja
kultalanka, hevoset, muulit, hedelmät, turkit y. m.).
Sotilaallisesti sangen tärkeä. E. E. K.
Peshine-Smith [poia’in-smip/, Erasmus
1814-82), amer. taloustieteilijä, toimi
matematiikan professorina, siirtoluiskomissaarina y. m.;
Carey» oppilas; kielsi tähänastisilta
taloudellisilta perusprinsiipeiltä tieteellisen oikeutuksen ja
koetti teoksessaan ..Manual of political economy"
1S.V!) lantia uuden puhtaasti fyysillisille laeille
perustuvan taloustieteellisen oppijärjestelmän.
PeSito nyr. psxitä 1. pasi/o = yksinkertainen),
vanhimman syyrialaisen raamatun nimi; ks.
Raamatunkäännökset. Ar. II.
Peski, edestä umpinainen, eri seuduilla
erilaisella kauluksella varustettu lappalaisten
poron-taljainen vartalonverho 1. viitta (ks.
Lappalaiset, pnku ja kuvat). V. T. S.
Peàkov, Aleksei Maksimovits, ks.
Gorkij.
Pesne fprnj, Antoine (1683-1757), ransk.
taidemaalari, synt. Pariisissa; toimi v :sta 1711
Berliinissä hovimaalaajana jn taideakatemian
johtajnna. Maalannut m. m. historiallisia
seinii-ja kattokuvia Preussin kuninkaallisiin linnoihin,
muttn suurimman maineensn hän on saavuttanut
byvilnä muotokuvaajana, jona hiin on esittänyt
etenkin nuorta Fredrik II :ta ja tämiln
seurapiiriä. E. K-r.
Peso (lat. pevtum = punnittu). 1. Italiassa
rubhio painon toisintonimi, vaihdellen 8,j:stn
9 kg:aan. —2. Entinen esp. hopearaha; tätä nykyä
esp.-amer. valtioissa, tav. vastaten viiden frangin
rahaa, hopearohakannan yksikkönä; sieltä
siirtynyt Itä-Aasiaan; kaupparalinna sitä sanotaan
tav. piasteriksi tai dollariksi.
Meksi-ko-«a lyödään myöskin kultn-p:oja.
Pessaari <mlat. pe*nii’rium), kautsusta tai
jostakin muusta kovnnpuoleisesta aineesta tehty
emän kannattamiseksi emättimeen asetettava laite.
Pessimismi (lat. petnimu* - huonoin, pahin) on
optimismin vastakohtana se maailmankatsomus,
että maailma on todellista arvoa vailla tai mah
dollisimman ala arvoinen. Maailma on esim.
Schopenhauers mukaan niin huono, että se juuri ja
1 ti ti r i voi pysyä pystyssä; jos se olisi
hiukkasenkaan huonompi, niin se ei enää voisi olla olemassa.
Tiitii käsitystään pm filosofiset puolustajat, joina
Schopenhauer ja E. von Hartman ovat
tunnetuimmat, eivät tahdo katsoa vain määrätystä
tunnelmasuunnastn johtuneeksi, vaan koettavat
sitä käsitteellisesti perustella. Sen ohessa, että
p:n perustelemiseksi kuvaillaan kokemuksen osoit
tiimaa kurjuutta, koetetaan sitä myöskin
sielu-tieteellisesti, siveysopillisesti ja
historianfilosofisesti perustella. Sielu tieteellinen
todistelu käy siihen suuntaan, että väitetään
vain mielipahan 1. tuskan tunteita todellisiksi,
positiivisiksi tunteiksi, jotavastoin mielihyvän
tunne ei ole muuta kuin hetkellistä
vapautumista tuskasta. Polttava tarve, joka perustuu
sokeaan. hellittämättömään viettiin, sna aikaan
tuskaa; kun tarve tulee tilapäisesti tyydytetyksi,
niin tuska hetkiseksi lakkna, ja tätä tuskan
lakkaamista yksilö kuvittelee mielihyväksi 1.
nautinnoksi. Tämä todisteluyritys raukeaa siihen,
että tunne, vaikkapa otaksuttaisiinkin sen syitä
kuvitelluiksi, joka tapauksessa myöskin
mielihyvän tunteena on sielutieteellinen tosiasia, sekä
siihen, että alituisen tuskan olettaminen ei vas
taa tunteen todellista suhdetta elämään jn siinä
esiintyviin tarpeisiin. Tunne ei myöskään ole
siinä määrin riippumaton tiedollisen
sieluntoi-minnan kehityksestä suurempaan selkeyteen kuin
Schopenhauerin oppi, että kaikki tunne-elämii
liittyy sokeaan viettiin, edellyttää. Enemmän oikeu
tusta on p :n s i v e y s o p i 1 1 i s e 1 1 n
perustelulla, jonka mukaan katsotaan, että
ihmiselämässä tavattava siveellinen ala-arvoisuus
todistaa ihmisluonnon kehnoutta, mutta ratkaisevaa
todistusta ei tietysti voi tässäkään katsannossa
p:n puolesta antaa, koskapa muunkinlaatuisia
kokemuksia on otettava lukuun kuin p:n
puolesta puhuvat. Historianfilosofisesti
yritetään p:iii perustella korostamalla
historiallisen kulttuurikehityksen varjopuolin, joiden esim.
Rousseau katsoi osoittavan, että sivistyksen
kehittyessä ihmiset tulevat yhä onnettomammiksi
ja huonommiksi. Vaikka p:n puoltajat voivatkin
saada paljon syytä kulttuurihistoriallisen
kehityksen ankaraan tuomitsemiseen, niin ei
tämäkään todistelu voi riittää perustelemaan sellaista
metnfyysillistä käsitystä, että koko todellisuus
on läpeensä paha, ja siitä johtuvaa eetillistii
ohjetta, että on pyrittävä täydellistä tyhjyyttä
kohti. Z. O.
Pest ks. B ti d n p e s t.
Pestalozzi /-lo’tsif, Johann Heinrich
(1746-1827), kuuluisa sveits. kasvntusopintutkija
ja kasvutuksen uudistaja, synt. Zilrichissä 12 p.
tammik. 1746. Isä, joka oli haavalääkllri, kuoli
pojan ollessa 6 v:n ikäinen. Nuoren P:n
kasvatus jiii äidin ja erään uskollisen palvelijan
huoleksi. Pojan terveys oli heikko, mutta vahvistui
myöhemmin uutterissa ruumiinharjoituksissa.
Vaikka perheen taloudellinen tila oli huono, sai
P. kumminkin riittävän koulukasvatuksen ja
pääsi jatkamaan opinnoitnnn. Hyljättylllln
lainopin uran hän piiiltti ruveta maanviljelijäksi ja
osti Aargaun kanttonistn tilan, jolle antoi nimen
Neuhof. Sinne hän myös perusti, ihastuneena
maalaiselämään ja Rousseau’n aatteisiin, kas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
