Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peters ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pétion dc Villeneuve—Petoampiaiset
I9t>
-iai. I*. jakaantuu ylä- ja alolinnoitukseen.
Pyhin Yrjön kirko–a turkkilaissotien kuului
-aiu sankarien hautoja: asehuone, jossa
säilytetään paljun turkkilaisilta anastettuja
voitonmerkkejä. Harjoitetaan maan-, viinin- ja hedelmäin
viljelystä. F:n paikalla oli roomal. siirtola
Casa».. Turkkilaiset valloittivat P:n 1520. 1687 -•
.»utui keisarillisille, mutta turkkilaiset sen pian
polttivat V. 1711> prin-si Eugen lVn luona sai
turkkilaisi-t.i loistavan voiton (muistopatsas pv
-tytettiin 10021. Unkarin itsenäisyyssodassa P.
1S49 luovutettiin itävaltalaisille. iE. E. K.l
Pétion de Villeneuve f-tiö’ dj vitnöWJ, J <■
rom e (1756-94 ran-k. asianajaja ja politikko:
valittiin 1789 -äätvkokoukseen, jossa liittyi
ääri-mäi-oen vasemmistoon; valittiin jouluk. 1790
kan–Jliskokouksen presidentiksi; oli yksi niitä
edustajia. jotka kesäk. 1791 toivat pakoon lähteneen
kuninkaallisen perheen takaisin Pariisiin; oli
tii-.iu aikaan suure—a kansansuosiossa ja valittiin
inarrask. 1791 Pariisin määriksi, josta toimesta
erotettiin, kuu ei ollut estänyt Pariisin alhaisoa
20 p. kesäk. tunkeutumasta Tuileries-palatsiin.
mutta sai lakiasäätävän kokouksen toimesta vir
saii-a pian takaisin: liittyi kansalliskonveutissa,
.onka ensimäinen presidentti hän oli. kateudesta
Rohespierreen. girondisteihin ja vangittiin heidän
mukanaan 2 p. kesäk. 1793. mutta pääsi
pakenemaan ja otti osaa maaseudulla syntyneihin
hirmu-i .iltaa vastaan suunnattuihin kapinoihin: surmasi
itsensä päästäksensä joutumasta vastustajiensa
käsiin.
Petit I. petiitti [ransk. iiiint. pii), oik.
pieni", pieni kirjasinlaji, ks. Kirjasin.
Petit /p/i/, A lex is Tliérès (1791-1820).
ransk. fyysikko, tuli 1810 Pariisissa olevan Iveée
Bonaparten opettajaksi, tutki nesteiden
fvysilli–iä ominaisuuksia ja keksi yhdessä Dulongin
ks. t. kanssa kemialle tärkeän n. s. Dulongin
ja Petit’n lain.
Petit de Julleville [ptid~glri’l]. Loui s
1841-1900). ransk. kirjallisuushistorioitsija,
Sorbonnen profe.-.sori. Julkaissut Hauskan teatterin
.istoriaa. etenkin ke-kiaikaista käsitteleviä
teok–ia, joi-ta mainittakoon: ..nistoire du théätre en
France" (5 nid. 1880-86). ,.Le théiltre en France
jusquM nos jours" 11893). Niinikään hän oli
laa-jan ..Histoire de la langue et de la littérature
trancaise"n toimittaja. II. Kr-n.
Petition of rights [piti’im av raits] (engl.),
oikeuksien anomus", valituskirjelmä, jonka
Englannin parlamentti antoi 1628 kuningas Kaarle
I:lle ja jossa esitettiin vaatimukset
kansan-vapauksien palauttamisesta ja säilyttämisestä,
»e sisälsi, että kenenkään ei ollut pakko antaa
kuninkaalle lahjoja tai pakkolainoja parlamentin
suostumuksetta, että ketään ei saatu
mielivaltai–c-ti vangita eikä tuomita cikii myöskään
rasittaa p.ikkomajoituksella ja että sotaoikeuksien
vallalla tuomit-evat komissionit olivat ainiaaksi
lakkautettavat. Kuningas hyväksyi vaatimukset
ke–äk. 7 p. 1628. ja siitä alkaen P. on ollut
Englannin tärkeimpiä perustuslakeja, joka
myöhemmin vahvistettiin ja täydennettiin Habeas
Corpus ja Deolaration of rights-laejlla. K. IV. /?.
Petltlo principll <lat.i, ..alkuperusteen
tavoittelu", mielivaltainen todistusperusteen
olettaminen: varsinkin sellainen loogillinen virhe
todis-tiikk<–-a. että todistettavaa todistellaan vetoo-
malla perusteeseen, jota itse a.sia.-.-sU täytyisi
ensiksi näyttää toteen osoittamalla juuri
todistettava väite päteväksi. A. Or.
Petitor I V] (lat.), nnojn.
Petitsioni (Int. petftiö < pclere= pyytää),
anomus (ks. t.).
Petjärvi 1. PettjSrvi, 1’/a manttaalin
suuruinen ratsnvelvollinen siiteri Ruotsinpyhtään
pitäjässä 20 km Loviisan kaupungistu koilliseen :
pinta-ala 3.184.sa ha. Juustomeijeri (valmiste
taan Edamin juustoa). Tila on kuulunut Duvalt-,
Creutz- ja af Forselles-suvuille, viimemainitulle
v :een 1876. V. 1886 se joutui oston kuutta
liikemies Antti Ahsltröuiille. Nyk. omistaja 11914)
Antti Ahlström osakeyhtiö. Tilan alueelle pe
rusti maaherra Juhana Creutz 1698 Strömforsiii
rautatehtaan, jonka tiluksiin P. siitä ulknen on
kuulunut.
Petoampiaiset 1. kaivaja pistiäiset
(Fnssoria) ovat myrkky pistiäisiin kuuluvin
hyönteisiä, jotka pyydystävät toukilleen ravinnoksi
erilaisin hyönteisiä tai hämähäkkejä, lamauttaen
-aaliinsu taitavalla pistolla, niin ettei tämä
kykene liikkumaan. Takaruumis hoikkaknntainen.
Takauilkan ensi nivel liereä. Petoampiaiset
jakautuvat moneen heimoon, joista tärkeimmät ovat
seuraavat: 1. M a a n t i e p i s t i ä i s e t (1’ompi
lidæ). Kauniita mustan- ja punaisenkirjavia
nopealiikkeisiä hyönteisiä, jotka maata pitkin
juostessaan myötäänsä värisyttävät siipiään. Touk
kiaan varten ne pyydystävät hämähäkkejä, joi
den kanssa ne usein saavat kiiydii ankaraa tais
telua. Masennettuaan vastustajansa
myrkkypisti-mellä ne kaivavat kuopan maahan, kätkevät
hämähäkin siihen ja laskevat munan kuoppaan.
Toukalla on täten heti kiioriudiittuaan tuoresta
ravintoa käytettävänään.
2. Hietapistiäiset 1. hiet a-a m p i a i
set (Sphcgidte) muistuttavat suuresti edellisiä,
joista eroavat siinä, että keskiruumiin ensi ni
velen takalaidassa on kummallakin puolella syvä
pykälä. Toukilleen pyydystävät useimmnt lajit
hyönteisiä, jotkut hämähäkkejä. Saaliin valin
nassa hietapistiäiset ovat hyvin tarkkoja. Jokai
sella on myös oma tapansa pyydystää ja kuljet
laa saalistansa, kaivaa pesää ja valmistaa si
kiönsä olo mahdollisimman mukavaksi. Useimmat
pesät ovat maahan kaivetut, jotkut piiunriinkoi
hin, oksiin jopa iikämiinkin. Meikäläisistä hieta
pistiäisistä mninittakoon:
Isoliietapistiäi-n en (Psammophila hirnuta). Vasta
lamautet-tuaan toukan (etupäässä A gratin- ja
Cliareas-toukkia) se hakee sopivan pesäpnikan. ja kätkee
saaliinsa siksi aikaa, jolloin se kaivaa pesäkolon
johonkin läheiseen suojattuun paikkuun. Kun
kolo on valmis, aseteluuu ruviutotoukka ja
muna-siilien. ja sitten peitetään kolon suu huolellisesti
hiekalla, pikktikivillä ju kasvinjätteillä. Ta vai
1 i n e n hietapistiäinen (Ammophila sahu
Inna) erona elintavoiltaan edellisestä lajista siinä,
että se ensin kuivaa kolon ja vasta sitten liihti-e
metsästysretkelle ja tuo koloon aluksi yhden tou
kun. Senjälkeen se voi aika ajoin tuoda
sikiölleen uusia ruvintotoukkiu. joka kerta avaten ja
sulkien pesäkolon. K e n Itä
hietapistiäinen (Ammnjihila cnmpcntrin) tuo nivan
säännöllisesti sikiölleen useita ruvintotoukkia, käyden
sitä ennen tuon tuostakin tarkastamassa, onko
uusi rai intotoukka tarpeen. Täten se osoittaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
