Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peu à peu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
m:»
Peura-aika— Pfalzkreivi
ölti
hyvin kehittyneistä iist(i>lMD huolimatta hyriu
Ti entynyt Kesytetystä p:»ta. porosta ks.
Lappalaiset ja Poronhoito.
p:n asuma alue on aikoinaan ollut vidii
pal-nykyista laajempi Nähtävästi jätteenä
jää-sä iden ajoilta se on esim. Euroopassa elänyt
n m. Py reneillä ja Alpeilla saakka
paleoliitti-■ kivikauden p e u r a a i k a, ks.
Esihistorialliset ajanjaksot). I. V-s.
Peura-aika ks. Esihistorialliset
ajan-a k s o t. palsta 812.
Peuranjuuri. Libanotis montana, jokseenkin
korkea, liuskalehtinen, valkokukkainen
sarja-ki-vi s irlat hyvin karvaisia. Rinueniityillii
Ahvenanmaalla ja Turussa. K. L.
Peuranjakäla ks. Poronjäkälä.
Peutinger /pöi-/, Konrad (1405-1547),
mui-aaistutkija ja oikeusoppinut, tutki lakitiedettä
Padova–a ja oli jonkun aikaa Roomassakin.
Pitkäaikaisen valtiopäivätyön jälkeeu
Muximi-lian I nimitti P :n keisarilliseksi neuvokseksi, P:n
pääteokset ovat ..luscriptiones Roinana1" (1520)
sekä n. - . Peutingerin taulu" (..Tahula
Peutiu-.eriana" . Rooman valtakunnan tiekartta.
E. H-l.
Pewter (pjüta] .engl- nimitys), tinaa, lyijyä ja
antimonia sisältävä lejeerinki, käytetään myös
britanuia metallista (ks. t.) y. m. lejeeringeistä.
Peyerin rauhasryhmät ovat ohutsuolen
ala-•siLssa tavattavia, pitkänpvöreitä
imurnuhasryh-miä. jotka sijaitsevat suolen limakalvossa
mesen-teriumin kiinnityskohdan vastakkaisella puolella.
Ohutsuolen yläosassa esiintyvät imurauhaset
pieruna nuppineulan kokoisina nystyinä siellä täällä
limakalvon pinnalla. P. r. sairastuvat useissa
taudei-s.i muodostaen toisinaan haavoittumia
esim. lavantauti, suolituherkuloosi).
Peyron fpeirVJ, Amadeo (1785-1870),
it-orientalisti: meni hengelliseen säätyyn, mutta
ryhtyi - imalla innokkaasti tutkimaan itämaisia
kieliä; tuli 1815 professoriksi Torinon
yliopistoon. P. oli tarkka koptin kielen tuntija; jul
knissut tältä alulta ..Lexieon linguae eoptieae"
18.;*.I ja ..Grammatiea linguae eoptieae" 11841).
P. julkai-i ja tulkitsi m. m. myöskin Torinon
kreikkalaiset papyruskokoelmat ollen
papyrustut-kimuksen tienraivaajia.
Peziza ks. Kotelomaljaiset.
Pfaler Ifö-/, Karl Elis Leonard von
1856 pankinjohtaja, valtiopäivämies:
oltuaan johtajana Yhdyspankissa tuli 1907
Poli-oismaiden osakepankin pääjohtajaksi; ollut
por-varissäiulyn ju-enenä valtiopäivillä 1885-1906,
mainitun -aädyn puhemiehenä 1005-06.
Pfalz l-ltsj isaks. < lat. palatium = palatsi).
1. Keskiajan Saksassa keisarillinen linnn. jossa
ri ajoittain piti hovia ja jossa oli
keisarillinen tuomioistuin ; mvös tämmöisen linnan alue;
tuoniarinviran haltijoilla, joilla oli linna ja sen
ympärillä olevat alueet litänityksenä, oli nimenä
plaltk reivi (lcs. t.).
t. Kahden vv. 1329-1623 yliteenkuuluneen saks.
ruhtinaskunnan nimi: lj Y 1 ä p f n 1 z,
herttua-kunta. nyk. Pohjois liaierissa. Böömin rajalla;
2 \ la pfalz Reinpfalz. Reinin
Pfalz-kreivikunta Heinin molemmin puolin — Oltuaan
1155-95 Hohenstaufeilla ja 1195-1214 Welfeillä
Alapfalz 1215 joutui Baierin Wittelsbucheille.
oist* -ittemmin eri haara hallitsi Pissa; v. 1329
siihen liitettiin Yllipfalz; v. 1356 vahvistettiin
P:n hallitsijan, pfalzkreivin. vaaliruhtinasarvo.
P:u hallitsijasuku jakaantui aikaa myöten
useihin haaroihin. Päähaaran sammuttua 1559 P.
loutui Simmernin huurulle, joka saattoi
kalvini-luisuudeu valtaan maassa. Kun vualiriihtins
Fredrik V oli kolmikymmenvuotisen sodan
alkaessa ottanut vastaan Böömin kruunun, menetti
hän rangaistukseksi 1023 Yliipfalzin ja
vaaliruh-t inu-arvonsa Buierille. Hiilien poikansa Karl
Ludvig sai Westphalenin rauhassa 1648 takaisin
Vlapfalzin ja uuden vaaliruhtinasarvon.
Siminer-nin haaran sammuttua 16S5 Alapfalz joutui
Neu-hurgin haaralle. Kun Ranskan kuningas Ludvik
XIV tahtoi miehittää Pin turvntnkseen
Simmernin haaraa olevan kälynsä Elisabet Charlotten
perintövautimukset, .syntyi Pin perimyssota, jota
käytiin 1688-97 ja jonka alkaessa ranskalaiset
julmasti hävittivät Piia. Neuburgin haaralta P.
siirtyi 1742 Sulzbaehin haaraan kuuluvalle Karl
Theodorille, joka 1777 peri myöskin Baierin.
Hänen seuraajakseen sekä P:ssa että Baierissa tuli
1799 Zweibriickenin haaraa oleva Mnksitnilian
Josef. Tämän täytyi 1802 luovuttua Alapfulzin
Reinin vasemmalla rannalla oleva osa Ranskalle.
Baierin Reinpfalz); muu osa joutui
Hessen-Durm-stadtille y. m., mutta sai 1815 takaisin
suurimman osan Reinin vasemmanpuolista P:ia (nyk.
liaierin Reinpfalz); muu osa joutui
Hessen-Darm-stadtille ja Preussille.
3. (Reinpfalz) Baieriin kuuluva hallitusalue,
kuningaskunnan pääosasta erillään Reinin vas.
puolella; 5.928 km», 937,085 as. (1910), 158
km5 :llä. ks. B a i e r i. vrt. Pfalz 2.
Pfalzin perimyssota, 1688-97, aiheutui m. m.
ja sai nimensä siitä, että Ranskan kuningas Lud
vik XIV ilmoitti tahtovansa miehittää Pfalzin
turvatuksensa kälynsä Elisabet Charlotten
perintöoikeuden tämän veljen. 1685 kuolleen Pfalzin
vaaliruhtinaan omaisuuteen. Ranskaa vastaan
muodostui liitto, johon ottivat osaa m. m. keisari,
Espanja Englanti. Hollanti. Ludvik XIV:n
joukot taistelivat menestyksellä Saksassa,
Alankomaissa, Espanjassa ja Italiassa, mutta merellä
Ranska joutui tappiolle. Rijswijkin rauhassa
1697 Ludvik antoi takaisin eräitä valloittamiansa
tai reunionien kautta saamiansa alueita.
Pfalzin suku, ruots. kuningassuku, oli haara
Baierissa ja Pfalzissa hallitsevasta Wittelsbaehin
suvusta. Ruots. haaran kanta-isä oli pfalzkreivi
Juliana Kasimir (ks. t.), jolla naimisestaan Kaarle
IX in tyttären Katariinan kanssa oli pojat Kaarle
Kustaa ja Juhana Aadolf. Edellinen tuli
Kristiina kuningattaren jälkeen Ruotsin kuninkaaksi
|Kaarle X Kustaa, 1654 60); hänen seuraajansa
olivat kuninkaat Kaarle XI (1660-97) ja Kaarle
XII 11097-1718), johon hänen sukunsa sammui
mielien puolelta, ja kuningatar Ulrika Eleonora
(1718-20), jonka kuollessa 1741 suku loppui
myöskin naisen puolelta.
Pfalzkreivi (lat. comcs palatinus). Pfalzin
(ks. t.) hallintoa ja myöskin oikeudenhoitoa
toimittava virkamies keskiajan alkupuolella.
Nimenomaan sai suuren merkityksen kaksi piiä:
Saksin p. ja Reinin p., jotka aikaa myöten
tulivat mahtaviksi ruhtinaiksi, joilla keisarin poissa
ollessa tai väliliallituksen aikana oli
sijnishalli-tus käsissään. Erittäinkin Reinin p. tuli
yhdeksi Saksnn valtakunnan vaaliruhtinaista ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
