Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Philetærus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Philctaerus—Philippson
526
itselleen yhteistä kuolemaa, muuttivat jumalat
heidät puiksi. Taru on myöhemmässä runoudessa
hyvin suosittu. L. T.
Philetærus ks. Tasavaltaiset.
Philetas /-<~tä’s], kreik. runoilija ja
gramma-tikko, kotoisin Kos-saarelta m. 340-285 e. Kr.).
Ph. on aleksandrialaisen koulukunnan perustajia,
Theokritoksen ja Ptolemaios Philadelphoksen
opettaja. Hänen tuotannostaan, josta etenkin
rakkauselegiat olivat kuuluisat, on ainoastaan
murtokappaleita säilynyt, samoinkuin hänen
kielitieteellisestä teoksestaan. L. T.
Philidor [filidö’r], Francois A n d r é. oik.
Danican (1726-95), ransk. säveltäjä, tuli
ensin kuuluisaksi shakkipelaajana ja esiintyi
sitten odottamatta (1759) koomillisen oopperan
alalla, kohoten vuosikymmeniksi sen etevimmäksi
edustajaksi. Pääteokset: ,.Seppä" 1761). „Noita"
(1764). ..Ernelind" (traagillinen. 1767). I. K.
Philip, John (k. 1851), engl.
lähetyssaarnaaja Etelä-Afrikassa. Tunnettu erittäinkin
taisteluistaan alkuasukasten oikeuksien puolesta ja
orjuutta vastaan. Julkaissut laajan teoksen
Etelä-Afrikan oloista: ..Researclies in South
Af-riea" (1828). U. P.
Philippeville [filipvi’lj. arroudissementin
pääkaupunki Algeriassa, Välimeren rannalla: 27.137
as. (1911: kuntana). Roomalais-aikaisia raunioita,
museo, sitadelli. korkeampi koulu; muutamia
teollisuuslaitoksia, rautatie Constantinen kautta
sisämaahan. Vilkasta läpikulkukauppaa. — Ph:n
paikalla oli foinikialaisten Rus-Licar ja
roomalaisten Rusicada. joka hävisi kokonaan
keskiajalla: nyk. Ph:n per. marsalkka Valée 1838.
Philippine islands ks. Filippiinit.
Philippoi, kaupunki Makedoniassa, alkuaan
ateenalaisena siirtokuntana Krenides. sittemmin
Philippos II :n valloittama ja uudestaan
nimittämä. Sen läheisyydessä oli aikoinaan rikkaat
kultakaivokset. Pohjoiseen Ph :sta Octavianus ja
Antonius 42 e. Kr. voittivat Brutuksen ja
Cassiuksen. L. T.
Philippos kreik. nimi. = lievosystävä,
ritarillinen). Makedonian kuninkaita.
1. Ph. II (382-336). Makedonian suuruuden
perustaja. oli nuoruudessaan panttivankina
The-bassa. Täällä hän perehtyi kreik. sivistykseen.
Makedoniaan palattuaan hän oli v :sta 360
vel-jensäpojan Amyntaan holhoojana, mutta
tunnustettiin itse pian kuninkaaksi. Ph. sai sisällisissä
oloissa järjestyksen aikaan ja rajat turvatuksi
illyrialaisia ja paioneja vastaan. Hän järjesti
uuden sotarintaman. ..makedonialaisen falangin" ja
ryhtyi Makedonian ja Thraakian rantamailla
olevia kreik. kaupunkeja valloittamaan. Hän otti
haltuunsa Pangaios-vuoreu rikkaat kultakaivokset
Thraakiassa, jonne hän perusti Philippoin
kaupungin. valloitti Antphipoliin (3571. Potidaian ja
Pydnan kaupungit sekä Imbros- ja Lemnos-saaret.
Sitten hän pääsi sekaantumaan Kreikan asioihin,
kun aleuadit Thessalissa kutsuivat hänet avukseen
phokilaisia vastaan, jotka auttoivat Pherain
tyranneja. Ph. voitti phokilaisten johtajan
Onomarkhok-sen 352) ja aikoi sitten tunkeutua
Keski-Kreik-kaan: mutta ateenalaiset estivät, miehittämällä
Thermopylain solan, hänet sinne pääsemästä. Hän
valloitti nyt mahtavan Olynthoksen kaupungin,
joka oli Makedonian rannalla. Pian hänet
kutsuttiin Kreikkaan kukistamaan fokilaisia. joita
vastaan Theba kävi n. s. »pyhää sotaa",
fokilaisia kun syytettiin siitä, että he olivat anastaneet
Delphoin temppelin maata. Heidät voitettiin ja
Ph. pääsi amphiktyoniliiton jäseneksi (346). Hän
sai 339 uuden kutsun Kreikkaan rankaisemaan
Lokris maakunnassa olevan Amphissan
asukkaita, jotka myöskin muka olivat anastaneet
Delphoin omaisuutta. Ph. hävitti Amphissan, mutta
otti haltuunsa myöskin Elateian, joka oli
Iveski-Kreikan avain. Nyt Demosthenes sai aikaan
liiton Ateenan ja Theban välillä: mutta Ph. voitti
niiden sotajoukot Khaironeian luona (338).
Kreikan valtiot tekivät nyt sopimuksia Ph:n kanssa,
joka kutsui niiden edustajat Korinthiin, jossa hän
valittiin kreikkalaisten ylipäälliköksi Persiaa
vastaan aloitettavassa sodassa. Ph:n varustautuessa
tätä retkeä varten hänet murhasi eräs hänen
henkivartiansa Pausanias. — Ph. on historian
suuria henkilöitä: hän laski perustuksen Makedonian
maailmanvallalle, jonka kautta kreik. sivistys
levisi Aasian maihin. Luonteeltaan hän oli
jalomielinen ystäviään kohtaan, innokas kreik.
sivistyksen ihailija ja suosija. Taistelussa hän oli
urhoollinen ja sitkeä, valtiomiehenä kavala ja
petollinen : kostonhalua, julmuutta ja
raakuuttakin hän osoitti. [Brilckner. ..König Ph."; Schaefer.
..Demosthenes und seine Zeit".]
2. Ph. III (V) (237-179), tuli 220 Makedonian
kuninkaaksi ja hallitsi aluksi. Akaijan liiton
päämiehen Araton neuvoja seuraten, hyvin; toisen
puunilaissodan aikana hän i215) teki liiton
Hanni-balin kanssa, joka oli Italiassa häntä kuitenkaan
tehokkaammin auttamatta: teki sitten rauhan
roomalaisten kanssa 205. Mutta nyt hän aikoi
laajentaa valtaansa idässä, ruveten ahdistamaan
Egyptiä ja Pergamon valtakuntaa, jonka
johdosta Rooman hallitus aloitti sodan 200). Q.
Flamininus voitti hänet Kynoskephalain taistelussa
(197) ja pakotti nöyryyttävään rauhaan, jossa
hän m. m. menetti Kreikan yliherruuden.
Roomalaisten taistellessa Syyrian Antiokhos IH-.tta
vastaan oli Ph. heidän liittolaisenaan, mutta sai
siitä huolimatta rauhanteon jälkeen kokea
katkeraa nöyryytystä. Puuhatessaan tästä
suuttuneena uutta sotaa hän kuoli 179. K. O. L.
Philippovich [fiWppovits] von
Philipps-b e r g, Eugen (s. 1858) itäv. taloustieteilijä.
v:sta 1893 professorina Wienin yliopistossa;
teoksia: ..Die Bank von England im Dienste der
Finanzvem-altung des Staates" (1885).
„Wirt-schaftlicher Fortschritt und Kulturentwickelung"
1892). „Auswanderung und Auswanderungspoli
tik in Deutschland" (1892), ..Grundriss der
po-litischen ökonomie" il ..Allgemeine
Yolkswirt-sehaftslehre", 1893. myös suomeksi. II
..Volks-wirtschaftspolitik", 1899). ..Die Entwickelung der
wirtsehaftspolitischen Ideen im 19. Jahrhundert"
(1910) ; julkaisee yhdessä Bernatzikin kanssa
.,Wiener staatswissenschaftliche Studien"’. eräiden
muiden kanssa ..Zeitschrift für Volkswirtschaft.
Sozialpolitik und Verwaltung". J. F.
Philippson /fi-]. 1. Ludvig Ph. (1811-8.9),
saks.-juut. rabbiini, kirjailija ja luennoitsija,
harrasti juutalaisuuden reformatsionia-. iulkaisi
ro. m. ..Die Entwickelung der religiösen Idee im
judentum, Christentum und Islam" (1847-4S:
2:nen pain. 1874). E. T-t.
2. Martin Ph. (s. 1846). historioitsija,
edellisen poika, toimi ensin opettajana Bonnin yli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
