Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pierantoni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
549
Pierantoni—Pierson
hempinä aikoina on erityisesti
sosiaalidemokraattisissa piireissä väitetty, ettei p:Iiii ole
tulevaisuuteen nähden sanottavaa merkitystä, jonka
tähden valtioiden toimenpiteet sen edistämiseksi
ovat turhia, koska sen tulee käymään
kilpailussa aivan samoin kuin pienteollisuuden
suurteollisuuden voittokulun rinnalla. Kokemus
ylempänä mainituista maista, samoinkuin
tieteellinen tutkimuskin, on kuitenkin osoittanut, ettii
p:Mii. jo sellaisenaan on suuret
kehittymismahdollisuudet sekä että se sen lisäksi
useimmissa tapauksissa menee vastaavissa olosuhteissa
suurviljelyksestä edelle. Niitä etevämmyyksiä ja
etuja vastaamassa, jotka kieltämättä
suurvilje-lijän hyväksi on tunnustettava (suurempi
yleis-ja ammattisivistys, varallisuus, luotto,
mahdollisuus käyttää talouden eri haaroissa palkattuja
erikoistaitureita, erilaisia työkaluja ja
erittäinkin voimakoneita, tilaisuus tehdä myyntinsä ja
ostonsa yksilönä edullisemmin j. n. e.) on
nykyajan pienviljelijällä käytettävänään huomattavia
apukeinoja. Itse rajoitetun taloutensa kaikissa
osissa työtä tehden, oppien sen tarkoin
tuntemaan. on hän tilaisuudessa omistamaan
toimelleen suhteellisesti suurempaa huolta, tarkkuutta
sekä ahkeruutta, kuin palkattu, vieras, kyvykäs
ja tunnollinenkin henkilö. Liittymällä
ammattijärjestöihin pienviljelijä voi tietoihin, erinäisiin
etuihin ja oikeuksiin nähden saavuttaa sen, mitä
ei yksin voi. Erityisesti auttaa yhä yleisemmäksi
tuleva osuustoiminta (ks. t.), joka samalla
myöskin sekä tukee että valvoo jäseniään,
pienviljelijää tarvikkeiden hankinnassa, raaka-aineiden
jalostamisessa, voimakoneiden käytössä,
tuotteiden myynnissä, luotossa j. n. e. oloihin, joita
entisajan pienviljelijä ei voinut saavuttaa.
Teollisuutta ja maanviljelystä toisiinsa verrattaessa
011 vielä huomattava, että edellisessä yleensä
ollaan tekemisissä elimettömien suureiden kanssa,
jolloin on tilaisuus järjestää yhtäjaksoinen
toiminta pienimpiä yksityisseikkoja myöten ja
tar-kimpain edeltäkäsin tehtyjen laskelmain mukaan.
Maanviljelyksessä ollaan elimettömiin luonnon
ohella tekemisissä elimellisten olentojen,
kasvi-ja eläinyksilöiden, sukujen ja perheiden kanssa,
joiden parissa työskennellen ihmisen jaksottainen
toiminta usein ja uudistuvasti keskeytyy luonnon
oman elimellisen toiminnan tai levon kautta.
Näihin yksilöllistä tarkkaavaisuutta ja huolta
kysyviin keskeytyksiin ja vaihteluihin nähden
on pienviljelijä edullisemmassa asemassa kuin
suurviljelijä. Tilasto osoittaa myöskin p:n
kansan taloudelle edullisemmaksi maan käyttöön
nähden. V. 1910 pidettiin Suomessa 100 ha.-ia kohti
peltoa viljelmien eri suuruusryhmissä seuraavat
määrät lehmiä ja sikoja:
Lehmiä Sikoja
0,s—alle 3 ha peltoa.....145 13
3— „ 10 „ _ 79 12
10— . 25 . 50 7
25- . 100 . „ 35 5
100 ha tai enemmän.......34 3
Vaikka onkin huomioonotettava, että
palstaviljelmäin lehmille käytetään melkoiset määrät
ulkopuolelta oman viljelmän hankittuja rehuvaroja,
osoittavat numerot kuitenkin selvästi, mitenkä
pidettyjen kotieläinten luku on vastakkaisessa
suhteessa viljelmäin suuruuteen. Paitsi
suurempaa suoranaista tuotantoa on tästä myöskin
seurauksena mahdollisuus maan runsaampaan lan-
noitukseen p:ssä. Tilasto osoittaa myöskin, että
pienten maanomistajain hallussa oleva maa on
paljoa tarkemmin viljelykseen käytetty kuin
suurten. P. onkin eri maissa nopeasti
lisääntymässä, suurviljelyksen samalla vähentyessä.
[Sunila, Brander y. m., „Pienviljelijän käsikirja";
Eduard David, „Soeialismus und Landwirtschaft".]
U. B.
Pierantoni /-«’-/. Augusto (1840-1911), it.
oikeusoppinut, erittäinkin kansainvälisen
oikeuden tutkija, tuli professoriksi Modenaan 1805,
Napoliin 1871. Koomaan 1876. 1’.. joka vista 1883
oli Italian ylähuoneen (senaatin) jäsen, Haagin
kansainvälisen välitystuomioistuimen jäsen sekä
„Institut de droit iuternational"in perustajia,
sittemmin sen kunniajäsen, on julkaissut m. m.
„I1 progresso del diritto pubblico e delle genti"
(1S66), ,,Storia del diritto internationale nel
se-colo XIX" (1876), „Trattato di diritto
inter-nazionale" (1884), ..La Norvegia e la Svézia, stati
independenti" (1905), „T1 diritto civile e la
pro-cedura internazionale eodificati nella eonvenziotie
delFAja" (1906). P. oli yksi niitä italialaisia
merkkihenkilöitä, jotka 1899 allekirjoittivat n. s.
kansainvälisen adressin Suomen asiassa. R. E.
Pieria [pleri’a], maakunta Makedoniassa
Olympos-vuoren juurella. Siinä oli kaupungit
Methone, Pydna ja Dion. P :ssa oli ikivanha
muu-sain palveluspaikka, josta muusat saivat
lisä-niinet p i e r i d i t. L. T.
Pieris ks. K a a I i p e r h o n e n.
Piero di Cosimo, oik. Pietro di Lorenzo
(1462-1521), it. taidemaalari; työskenteli
Firenzessä opiskeltuaan Cosimo l?osselli’n johdolla,
jota hän n. 1481 avusti eräässä Rooman
Sikstii-niläiskappelin freskomaalauksessa. P., joka oli
omituinen, haaveellinen ja mielikuvitusrikas
luonne, esitti tauluissaan romanttisen
idyllimäi-siii klassillis-mytologisia aiheita, esim. ,,Venus,
Mars ja Amor" (Berliinin Kaiser-Friedrieh
museossa) ja „Proeriksen kuolema" (Lontoon
National Galleryssa), jotka ilmaisevat
groteski-maalauksista saatuja vaikutuksia. Hän on myös
maalannut muotokuvia, m. m. Simonetta
Ves-puccia esittävän kauniin naiskuvan (Chantillyn
Condè-kokoelmassa), sekä uskonnollisia
kuvauksia, esim. ..Paimenten kumarrus" (Berliinin
Kaiser-Friedrieh museossa), jossa nugo van der
Goesin vaikutus tulee näkyviin. Varsinkin
maiseman yhteensovittamisessa henkilökuvien kanssa
P:lla on erikoinen merkityksensä Italian
taiteessa. [Elämäkert. kirj. Fr. Knapp (1898) ja
II. Haberfeld (1901).] E. R-r.
Pierrot [pjerö’] (ransk., väliennysmuoto sanasta
Pierre = Pietari), naurettava tyhmeliini ransk.
pantomimissa. Vastaava naisosa Pierrette.
Pierson [pi’r-], Nikolaas Gerard
(1839-1909), lioll. taloustieteilijä ja valtiomies; toimi
pankkimiehenä, m. m. Alankomaiden pankin
presidenttinä, Amsterdamin yliopiston professorina
ja vapaamielisenä politikkona; oli
raha-asiainministerinä 1891-94 ja pää- ja
raha-asiain-ministerinä 1897-1901 toimien menestyksellä m. m.
työväensuojeluslainsäädännön kehittämiseksi ja
kansanopetuksen parantamiseksi.
Taloustieteilijänä P. on lähellä varsinkin Jevonsin ja
Marshallin edustamaa uutta engl. koulukuntaa: hänen
teoksistaan on huomattavin „Leerboek der
staat-huishoudkunde" . 1884-90).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
