Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietsometri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
581
tukeiden välissä kiteen akselin suunnassa, niin
sen molemmissa päissä huomataan vastaisia
sähkövarauksia. Puristuksen herettyä nämä
muuttavat merkkejä. P:n on ensiksi havainnut Curie
(1883). (V. S :n.)
Pietsometri (kreik. pie’tsein = puristaa, ja
metron - mitta). Veden tai yleensä nesteiden
puris-tuvaisuuden toteennäyttäminen ja sen suuruuden
määrääminen on tuottanut suuria vaikeuksia,
sillä puristettaessa astiaan suljettua nestettä
laajenee astia samalla ja voi puristuksen
kasvaessa lopulta haljeta, örstedin keksimässä p:ssä
on tätä haittaa vältetty antamalla paineen
vaikuttaa samaan aikaan astian sisä- ja
ulkopuolelta. P. on päärvnänmuotoinen. hiuspillin
tapaiseen, pykälöityyn kaulaan päättyvä,
tutkittavalla nesteellä täytettävä lasiastia, joka
käännetään kauloilleen alassuin elohopeata sisältävään
kuppiin. Vuoroin kuumentamalla ja
jäähdyttämällä nestettä saatetaan elohopea hieman
nousemaan p:n kaulaan. Elohopeakupissa seisoo p:n
rinnalla manometri. P. kuppeineen ja
manomet-reineen on suljettu vedellä täytettyyn vahvaan,
kannelliseen lasisilinteriin. Tähän voidaan
imuja painepumpun avulla puristaa lisää vettä. Paine
vaikuttaa silloin veden välityksellä p:n sekä
sisä- että ulkopuolelta samaan aikaan.
Havaitsemalla korkealleko elohopea nousee p:n kaulaan
ja manometrin osoittamaa painetta voidaan
nesteen puristuvaisuus määrätä, jos edeltäpäin cn
tutkittu kuinka suurta p:n tilavuuden osaa
kaulan yksi aste vastaa. U. S:n.
Pietsosähköisyys ks. P i e t s o-e I e k t r i s
i-teetti.
Pifferari [-a’-] (it.), säkkipillinpuhaltaja;
adventtiaikana madonnan kuvien edessä Roomassa
soittelevat abruzzolaiset paimenet.
Pigafetta [-e’-], Antonio (1491-n. 1534), it.
löytöretkeilijä, Magalhäesin seuralainen tämän
purjehduksella maapallon ympäri, haavoittui
pahasti Filippiineillä, jossa Magalhäes sai surmansa,
saapui 1522 17 toverin kanssa vihdoin Espanjaan.
Matkasta P. kirjoitti kertomuksen (ks.
Magalhäes). Liittyi myöhemmin johanniitteihin.
Pigalle 1-ga’l],’Jean Baptiste (1714-85),
ransk. kuvanveistäjä; opiskeli m. m. Lemoinen
johdolla sekä Roomassa, oli Pariisin
taideakatemian rehtori ja kansleri. P., jonka taiteessa
realismi yhtyy omintakeiseen rokokomaiseen
tyylittelyyn, pääsi Ludvik XV :n hovin
vaikutus-valtaisimmaksi kuvanveistäjäksi M:me de
Pompa-dourin suosiosta. Suosijattarestaan ja
kuninkaasta P. on tehnyt useita veistoksia (esim.
Ludvik XV :n muistomerkki Reimsissä). Hänen
kuvaamiaan ovat myös Voltaire (sekä
rintakuvana että alastomana ukonpatsaana), Diderot
y. m. Fredrik IX sai Sanssouci’hin hänen
veis-tämänsä ..Merkuriuksen" ja .,Venuksen" (nyk.
Kaiser-Friedrich museossa Berliinissä). P:n
kuuluisin teos on Saksin kreivin, marsalkka
Mo-ritsin hautamerkki (Strassburgin
Tuomas-kir-kossa, 1765-77), joka on kokonaan
maalaukselliseni käsitelty ja omituisista, teatterimaisista
yksityiskohdistaan huolimatta sangen
mahtipon-tisesti vaikuttava veistos. [Tarbé. ..La vie et les
teuvres de Jean Baptiste P." (1859).] E. R-r.
Pigault-Lebrun [pigöhbrö’], Antoine, oik.
nimi P. de L’Epinoy (1753-1835). ransk.
kirjailija, aloitti näyttelijänä, mutta epäonnistui val-
582
lankumouksen aikana, rupesi sotilaaksi, mutta ei
onnistunut siinäkään. Löysi vihdoinkin
kirjallisuudessa varsinaisen alansa ja julkaisi joukon
romaaneja, jotka useinkin ovat karkeita, mutta
reippaasti ja vilkkaasti kirjoitettuja.
Hänen teoksistansa mainittakoon: „Les barons de
Felsheim" (1798), „La folie espagnole" (1801),
„M. Botte" (1802); myöskin hän on sepittänyt
useita huvinäytelmiä nk.: ,.Le pessimiste" (1789),
„L’amour de la raison" (1799), ..Les rivaux d’eux
mëmes" (1798). //. Kr-n.
Pigeon-english ks. P i d g i n-e n g 1 i s h.
Pigmentti (lat. pigme’nl um), tav.
tummanruskea t. musta väriaine, joka esiintyy sekä
eläin-että kasvisoluissa muodostaen pieniä jyväsiä
n. s. p.-solujen sisälle. Eri ihmisroduilla ja eri
yksilöillä on p :n-pitoisuus ruumiin p.-soluissa
hyvin erilainen (neekerit ja valkoihoiset), onpa
yksilöitä, joilta p. kokonaan puuttuu (n. s. a 1 b
i-n o s). Pigmenteeratuista kohdista ihmisellä
mainittakoon silmän suonikalvo. nännin ympärys,
sukupuolielinten seudut, värillisten ihmisrotujen
iho sekä useat syntymämerkit. Y. K.
Pigmenttipaino (ks. Pigmentti),
valokuvauksellinen kopiomenetelmä, jolla kuva
jäljennetään selatiinilla ja väriaineilla peitetylle
paperille. sen jälkeen kuin selatiini on muutettu
kromiliimaksi. Valon kohtaamat paikat jäävät
liukenemattomiksi ja säilyttävät lämpöisellä
vedellä huuhdottaessa väriaineet.
Pigmenttisolu ks. Pigmentti.
Pignus (lat.), käteispantti. — P. p i g n o r i s,
jälleenpanttaus.
Pigonneau [pigonö’]. Henri (lS34-92i. ransk.
maantieteilijä ja kauppahistorioitsija;
kirjoittanut m. m. oivallisen esityksen Ranskan kaupan
historiasta: ..Histoire du commerce de la France"
(1885-88).
Pihdit ovat kiinnipito- ja -ottoaseita, joilla
pidellään joko kuumia tai aivan pieniä esineitä,
tai tartutaan sellaisiin esineihin, joiden
kiinnipitoon, muodostelemiseen ja katkaisemiseen
sormien tai käsien voima ei riitä. Niiden
varsinaiset esineeseen tarttuvat osat, leuc,t, ovat
tarkoitustaan vastaavasti muodostetut, samoin leukojen
muodostama kita. Suuruutensa ja muotonsa sekä
tarkoituksensa mukaan p. ovat erilaisia. P a j a-p.
1. t a k o-p.. sepän työkalu ja, pienistä käsi-p:stä
(kuva 1) aina suuriin, nostokoneilla nostettaviin
takomakoneiden p :hin asti. leuat pideltävän
kappaleen mukaiset. Niitinkuumennukseen käytetään
niitti-p: jä, vitjaintakomiseen vitja-prjä, ren
kaantakomiseen koukkuleukaisia rengas-p:jä,
mutterintakomiseen pykäläleukaisia mutteri-p:jä
j. n. e., litteitä kappaleita pidellään laaka-p :llä.
pyöreitä pyörö-p:llä; n. s. sudenkita-p :llä (kuva
2), joiden leuat ovat lovelliset ja kidan perä
avara, voi pidellä monenmuotoisia kappaleita.
P u t k i-p.. putkien toi muiden pyöreiden
kappaleiden vääntämiseen käytettävät työkalut, ovat
joko yhteen (koukkuletika-p. kuva 3) tai moneen
eri putki suuruuteen sopivia (ruotsalaiset kuva 4
ja ameriikkalaiset p. kuva 5). Ameriikkalaisissa
1. ketjuputki-p :ssä on ketju, joka kierretään
putken yli, ja vääntämällä varresta puristuu
putki ketjun ja pään väliin tarttuen siten pihtiin.
Kaasu-p:n (kuva 6) leuoissa on pienet
ham-paalliset kolot pienten putkien ja pohtimien
vääntämiseksi. Hauen (alligaattorin) kita (kuva 7) oni
Pietsometri —Pihdit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
