Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pihlaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5ST
Pihtipieli Pii
588
NulU ou \ äliittäinen muodouvailidos ja purevat
suuo-at. Kuumi- ou pitkä. kn|>ea, hyvin
liikkuvainen muistuttaen suuresti lyhytsiipistä
kovakuoriaista Ktusiivet ovat muuttuneet aivan
lviii ik-i nahkeiksi peitiusiiviksi. jotka peittävät
vain takaruumiin tyviosan ja kätkevät allensa
suuret o.iet viuhkamaiset lenninsiivet uäiden
olle–» lepoa-ennossa. Takaruumiiu päässä on
voimakkaat nivelettomät pihtimiiiset lisäkkeet,
koi-rakselia suuremmat kuin naaraksella. Niiideti
pihtien avulln hyönteinen levittelee ennen lentoon
lähtöään lenninsiipiään. joita se ei voi, esim.
kovakuoriaisten tavoin, levittää siipilihasten voimalla.
— Puutarhoissa p. tekevät jonkun verran
vahinkoa -yömällä maahan pudonneita hedelmiä,
vihanneksia. juuria y. m. s. Suomessa pari lajia,
joista suurin Forficula auricularia. (U. S-sJ
Pihtipieli, oven- tai ikkunanpieli; ne
pystysuorat pat-aat. jotka rajoittavat molemmilla
puolilla ovi- ja
ikkuna-uukkoja hirsirakennuksissa ja vahvistavat
hirsiseinää. P. ou leveä
patsas. usein huolellisesti
veistetty jopa
koristeltukin. kummastakin
päästään liitetty kynnys- ja
päällyshirsiin ja
muodostaa yhdessä näiden kanssa
oven (ikkunan) karmin.
P:n seinänpuolineu syrjä
ou uurrettu niin. että se
pihdin tavoin ympäröi
hirsien päitä.
P. on kehittyneemmän
ajan rakenne, joka
tavataan kansanrakennuksis-samme ainakin 1500-luvun
alulla. Varhaisimmista
rakennuksista p. kokonaan puuttui. Ovi- ja
ikkuna-aukot tehtiin näissä niin pienet (vanhan
sananparren mukaan oli oven kohdalla vain „viis
hirttä poikki"), että ne voitiin perästiipäin
avata umpinaiseksi salvettuun seinään, joka ei
näiden tähden erikoisempia vahvistuksia
tarvinnut. Nykyään käytetään p:n asemasta karalla
varustettua ..miekkapuuta", joka pannaan
paikalleen jo hir-i-einää salvottaessa ja jää
sittemmin vuorilautojen alle peittoon: ovi- ja
ikkunakarmit voidaan tällöin sovittaa paikoilleen
perästäpäin. K. 8. K.
Pihtipudas. 1. Kunta, Vaasan I., Laukaan
kiblak.. Pihtiputaan nimismiesp.; kirkolle n. 100
km sekä Suolahden asemalta Jyväskyliin radalla)
että Sievin asemalta (Oulun radalla), lähin
laivalaituri Keiteleenpohjassa (ks. t.). Pinta-ala 1,037,7
km’, josta viljeltyä maata (1910) 5,821 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 3,700 ha ja viljaa kasvava
ka-kimaa 11 ha). Manttaalimäärä 25"/,,,
talon-savuja 251, torpansavuja 203 ja muita savuja 190
(1907). 5,360 as. (1913); 910 ruokakuntaa, joista
maanviljely i.l pääelinkeinonaan harjoittavia 777
(1901). 452 hevosta, 2,453 nautaa (1911). —
Kan-akoulu ja 6 (1914). Säästöpankki. Lääkäri.
Apteekki. Kunnan- liraala. —
Teollisuuslaitoksia: niirenvirran höyrysaha; Muurasjärven,
Sydänmaan, Elämäjärven ja Niemenkylän
meijerit. — Muinaismuistoja: lukuisia kivikautisia
asuinpaikkoja, m. m. liömiinkylän Salonkan-
AikaitM-mpl rakennuslupa
Nykyaikainen
rakennustapa.
kaalia, Muurejärvenkylässä ja Virtalan torpan
maalla. Luonnonnähtävyyksiä: Niemenharju
..Pihtiputaan Punkaharju") Kolimajiirven
rannalla n. 2 km etelään kirkolta (vrt. Kolimajiirvi).
2. Seurakunta, konsistorillinen. Porvoon
hiippak., Saarijärven rovastik.; v. 1780
muodostettu Viitasaareen kuuluvaksi
rukoushuonekunnaksi, kappeliksi 1799 ja määrättiin omaksi
khrokunnaksi keis. kiiskykirj. 1 p:ltli lokuk. 1863
eusimiiinen vakinainen khra v:sta 1879). —
Kirkko puusta, ruk. 1783, perinpohjin korjattu
1874. [A. L. Nyman, ..Muinaismuistoja Laukaan
kihlakunnasta" (Suom. muinaism.-yhd. nikak. V) •
K. J. Jalkanen. ..Kautalaminin vatihan hallinto
pitäjän historia".] L. II»en.
Pihtisynnytys ks. S y n n y t y s.
Pihvi (engl. beef), naudanlihasta valmistettu
paistos (engl. beefstenk).
Pii 1. (silicium, < lat. silex = piikivi).
Kemiallinen alkuaine; merkki Sii At.-p. 28,i.
Yhdistyksissään se ou nelinrvoiuen. P:llä on sama sija
epäorgaanisessa luonnossa kuin hiilellä
orgnani-sessa. Samoin kuin tämäkin se esiintyy eri
muodoissa. Amorfinen p. on tummanruskea kiilloton
jauho, jota snudunn kuumentamalla jauhettua
kvartsia magnesiumin kern. Korkeassa lämmössä
se sulaa, ja kiteytyy, etenkin jos sinkkiä
pannaan sekaan, tummina kiiltävinä neuloina t.
oktaedreina, joiden om.-p. on 2,4». P. kuuluu
laajimmalle levinneisiin alkuaineisiin. Ilapen
jälkeen se onkin yleisin alkuaine. Sitä on
maankuoressa laskettu olevan n. 27%. Vapaana sitä
ei ole luonnossa, vaan se on aina yhtynyt
happeen esiintyen piihappona tai piihappoisina
suoloina. jollaisia juuri useimmat tärkeät
vuori-lajeja muodostavat mineraalit ovat. Kasveissa
sitä on myös (kortteissa, heinissä y. m.).
Amorfinen p. palaa hapessa piidioksidiksi
1. piihappoanhydridiksi SiOä. jota on
luonnossa suuret määriit kvartsin (ks. t.)
eri muunnoksina. P. yhtyy happeen ja vetyyn
muodostaen happoja. Ortopiihappo H,SiO(
ja m e t a p i i h a p p o H,SiOj ovat kumpainenkin
pysymättömiä yhdistyksiä. Näiden suoloja on
luonnossa vähän. Kun useampia molekylejä
orto-piilmppoa yhtyy ja näistä poistuu vettä, saadaan
suuri joukko anhydrisiä happoja,
polypiihap-p o j a, joiden suoloja useimmat silikaatit ovat.
esim. H,SijO,. Tl.Si.O, j. n. e. Keinotekoisesti
saadaan piilinpon suoloja I. silikaatteja sulattamalla
piidioksidia emäksien, oksidien tai karhonnattien
kanssa. Sellaisia ovat m. m. lasi ja posliini.
Alku-silikaatit kali- ja natronvesilasi ovat veteen
liukenevia. Niitä käytetään teknillisesti
liimaukseen y. m. Natriumsiliknatista saadaan
suolahapolla puhdasta piidioksidia kuohkeana
valkoisena pulverina, joka sulaa räjiilidyskansuliekissä
p i i 1 a s i k s i. Piilasilla on hyvin pieni
laaje-nemiskoeffisientti ja sentakia se pysyy ehjänä
hyvinkin iikinti jäähdytettäessä. Siitä
valmistetaan upokkaita, maljoja y. m. Sillä on myös
suurempi kyky läpäistä ultravioletteja säteitä kuin
tavallisella lasilla. — P. palaa fluorissa p i
i-tetrafluoridiksi SiP4, jota valmistetaan
tavallisesti kuumentamalla fluorisälpää ja
piidioksidia väkevässä rikkihapossa. TiLmä on
väritöntä kaasua, joka muodostaa veden kanssa p i
i-f 1 u o r i v e t y h a p p o a, HsSiF».
Piifluorivety-linppoa käytetään moniin teknillisiin tarkoituk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
