Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piiaseet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
591 Piikkipaatsama Piikkisika 6!>2
Enla s 14 piikkinahkaisin, l ja 2 mf>htAhti (AåUrias
qla^in-lit): ’ kAAnnrtthit (OpküMtrma Umginauda); 4 ja 5 merilitja
(Antedvn rrjia’r<t}: 6 m-r.s;111 (Erhinus anitcnhi*); 7
raeri-makkara (Holotkuria tubuluMa).
rei’istä ju toimivat eläimen liikuntaeliminä siten,
että ne, jalkarnkkuloiden supistuessa, pitenevät
’vesiputkilosto on veilellä täytetty) ja imeytyvät
kiinni alustaan, mutta jälleen seinälihaksiensa
avulla supistuen »aa n, jolloin vesi virtaa takaisin
jalkarnkkuloihin, lyhenevät ja kuljettavat siten
eläintä eteenpäin. Käärmettthilillä ja merililjoilla
imujalat ovat muuttuneet tuntolonkeroiksi, niin
myöskin muutamissa paikoissa mcrisiileillä ja
merimakknroillu. Verisuonistossa ja hermostossa
on niinkuin vesiputkilostossakin nielua
ympäröivä rengas ja tästä säteittäin lähteviä,
säde-putkien vieressä kulkevin haaroja, jotka yhdessä
osoittavat ruumiin 5 pääsiidettä (meritähdillä
esim. ne kulkevat lonkeromaisten lisäkkeiden
päihin). Päilxäteiden välissä, siis 5 :ssä ryhmässä,
ovat sukupuolirauhasct erityisen kalvon
ruumiinontelon kattoon kiinnitläminä.
Ruuansulatuskanavaa kannattaa niinikään erityinen
kalvo-ripustin: »uuta ympäröivät usein
hampnantapai-»<-t kovettumat; suolessa, joku tavallisesti on
lyhyt, erotetaan ruokatorvi, mahalaukku ja
peräsuoli: peril-aukko on tnvallisesti selkäpuolella,
harvoin vat-»puolella, tai puuttuu kokonaan,
jolloin ruuansulatuskanava on umpipussin
muotoinen. Pieni sydämeksi nimitetty Ivinfnrauhasen
tapainen muodostu* on kivikunavan vieressä.
Henpity -’-liminä toimivat p:lla monenmoiset
laitokset: ohutseinäiset lisäkkeet ruumiin pinnalla,
ve-ukfiihkot merimakkaroillu y. m. P:n
kehity* on. kuten jo mainittiin, useimmiten
muo-donviiilulok-’-ti alainen. Suvuttomasti meritähdet
voivat lisääntyä siten, että yksi t. useninpi
lonkero irtautuu emoelilimestä tai tilinä jakautuu
täydellisesti 5:een osaan, ja jako-osat kehittyvät
jälleen täydellisiksi meritiihdiksi. Yleensä on
regenerntsionikyky p :11a hyvin suuri. — Kaikki
p ovnt merieläimiä. Ne oleskelevat eri syvällä,
toiset rantavedessä, toiset taas suurimmissa
syvyyksissä. Vain harvat niistä ovnt koko elämänsä
tai vain nuoruudessaan varrella kivissä t.
merilevissä kiinni, useimmat ryömivät hitaasti
pohjalla: aniharvat uivat vapaasti. Syövät
merileviä. nilviäisiä, äyriäisiä y. m. — P:siin
kuuluvat seuraavat luokat: meritähdet
(Asttroi-(Un), käärme tähdet (Ophiuroidea’, meri
liljat (Crinoidea), m e r i s i i 1 i t (Echinoidea)
ja m eri makkarat (Uololhuria). P. II.
Piikkipaatsama ks. I 1 e x a q u i f o I i u m.
Piikkipyrstöiset i Xiphosura) ks. Molnkki
rapu.
Piikkis ks. Piikkiö.
Piikkisienet (II ydnacece), lakkisienien
(Ih/mi-nomycctes) heimo, johon-kuuluu noin 60 suom.
lajin. Itiöemä on joko alustaansa rupimnisesti
kiinnikasvanut t. korkeimmilla muodoilla
erilaistunut lakiksi ja kannaksi. Itiölava peittää
itiö-emästä kohoilevin käsnämäisiä t. piikkimäisiä
osia. Tyrodon (llydnum) repandum, vaalea
orakas 1. orasien i, lakki 3-15 cm leveä,
maitoinen, hauras, valkoinen, usein vaalean
punakeltaisella vivahduksella. Piikit lakin tilapuolella,
hauraat, lakin-väriset. Havumetsissä koutta maan.
Syötävä. — Pryodon roralloides. k o r a 11 i o r
a-k a s, valkoinen, itiöemä korallimaisesti
haaroittunut. Vanhoilla koivunrungoilla ja kannoilla,
harvinainen. — Sarcodon imbricatus,
suomu-orakas, lakki 4-15 cm leveä, yläpinnaltaan
harmaan-ruskea, suuriin suomuihin halkeileva:
piikit harmahtavia, helposti irtaantuvia.
Havumetsissä kautta maan; syötävä. — Calodon,
itiöemä melkein nurin käännetyn kartion
muotoinen. sitkeän korkkimainen. C. fcrruyincus,
ruos-teenvärinen. <’. suaveolcns, tuoksu-orakas,
vaalean-sinertävä; tuoksu anista muistuttava.
Molemmat verrattain tavalliset Etelä- ja
Keskisuomen jäkälää kasvavilla kangasmailla. —
Pleu-rodon aurisralpium, lakki mustahko. toispuolinen.
1 omin levyinen; kasvaa ainoastaan mnatuvilln
männynkävyillä. J. I. L.
Piikkisika (Hyslrix), n. 65 cm pitkä ja 24 cm
korkea kömpelöruumiinen jyrsijä, jonka niskassa
on pitkien tanpäisten. suurimmaksi osaksi
valkeiden karvojen muodostama harja ja selässä
sekä osittain kupeilla tiheä peite sileitä, ohut- ja
teräväkärkisiä, taapäin suuntautuneita, helposti
irtautuvia piikkejä (muuttuneita karvoja). Se
Iässä piikit ovat 15-40 cm pitkiä, muualla lyliem
piä, viiriltään mustia t. ruskeita, vnlkeavöisiä.
kärki ja tyvi ovat aina valkeat. N. 11 cm pitkän
hännän päässä olevat lyhyehköt piikit ovat
tylppä- ja
avokär-kisiä, muita
piik-kejä paksumpia.
Vaaran uhatessa
p. kohottaa
päätään, nostaa
harjan ja piikit
pystyyn ja knlisiitiaa
onttoja
häntäpiik-kejä vastakkain,
synnyttäen siten ~ -
sangen kovan pe- Piikkisika poikasineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
