Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piiripallo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
597
Piiripallo—Piirtokirjoitukset
598
Hämeenlääniä" varten. Piirilääkäripiirien luku
oli Ruotsin vallan viime vuosina 12 — nykyisin
niiden luku on 53. Osan piirilääkärien tehtävistä
kaupungeissa, jotka kyllä kuuluvat piirilääkärien
virka-alueihin. suorittavat kaupunginlääkärit (ks.
Kaupunginlääkäri). A. K-s.
Piiripallo, palloleikki, jota varten piirretään
maahan neljä ympyrää niin, että ne keskenään
muodostavat vinon neliön, jonka lävistäjät ovat
n. 20 ja 30 m. Pitemmän lävistäjän päästä
A-puolueeu mies lyö B-puoluelaisen heittämän
pallon neliön keskustaan päin. jonka jälkeen
molemmat lähtevät juoksemaan, B hakemaan palloa, A
ympyrästä ympyrään pitkin neliön sivuja. Sen
mukaan kuinka lyönnit sattuvat, kumpi
juoksijoista ehtii ennen lähtöympyrään, kuinka paljon
A jää jälkeen j. n. e. jaetaan puoluelaisille
..pisteitä". Kun kumpikin puolue on saanut kerran
lyödä, lasketaan ..pisteet" yhteen; suurempi
summa tuottaa voiton. Kl. U. S.
Piiritanssi on leikki, jossa osanottajat
asettuvat käsikkäin piiriin muutamien mennessä
piirin sisälle, jonne he kukin kutsuvat paritoverin,
jonka kanssa käsikkäin pyörivät myötä- ja
vastapäivään piirin liikkuessa myöskin joko
myötä- tai vastapäivään. Liikunta suoritetaan
leikkivien laulaman tahdikkaan piirilaulun
mukaan. Jonkun kerran laulu aiheuttaa
vähäpätöisen draamallisen toiminnan, jota suorittavat
pii-riu sisällä olijat. — P.-lauluja on sadottain;
muutamat niistä kulkevat perintönä sukupolvelta
toiselle, toiset taas keksitään asianomaisessa
tilaisuudessa sitten heti unhoittuakseen. Niiden
sisällys on usein ala-arvoinen. — P. eroaa
laululeikeistä siinä, että edellinen on näöltään
tarkoituksetonta pyörimistä, jälkimäinen kannattaa aina
jotain toimintaa, vrt. Laululeikki, Leikki,
Kansanleikit. A-i C.
Piiritys on asteittainen, jär jestelmällinen
tunkeutuminen linnoitusta kohti tilapäisten
varustusten suojassa, samalla käyttäen piiritystykistöä
linnoituksen puolustusneuvojen hävittämiseksi.
P:n periaatteet ovat pääasiallisesti vielä
insinööri Vauban’in 1600-luvun lopulla kehittämän
hyökkäysmenetelmän kannalla. Sen mukaan
valittiin ensin kahden varustuksen välinen
hyök-käysrintama. Tätä kohtaa vastaan keskitettiin
hyökkäys, joka pääasiallisesti oli teknillisten
joukkojen ja tykistön tehtävänä. Läheneminen
tapahtui kolmen samankeskeisen juoksukaivoksen
laatimisella; ensimäinen luotiin 600 m glasiissista,
toinen 250-300 m siitä, kolmas ja viimeinen
gla-siissiu juurelle. Etumaisten juoksukaivoksien
sivustat luotiin taaksepäin kaareviksi ja
yhdistettiin lähimpään taaempaan juoksukaivokseen.
Juoksukaivokset yhdistettiin sikinsokin
kulkevilla approeheilla. Kaikki juoksukaivokset
tehtiin leveiksi, niin että tykistö voitiin niiden
suojassa kuljettaa eteenpäin. Viimeisen
juoksu-kaivoksen ja linnoituksen kontereskarpin välillä
tapahtui maanalainen miinataistelu. —
Uudenaikainen p. eroaa asiallisesti monessa kohden
Vauban’in järjestelmästä, osaksi tuliaseiden ja
räjähdysaineiden täydellistymisen, osaksi p:een
osallisten joukkojen suurilukuisuuden sekä
niiden muonituksesta, johdosta y. m. johtuvien
eroavaisuuksien tähden. Uudenaikaista
linnoitushyök-kävstä käydään samojen sääntöjen mukaan, jotka
ovat voimassa kenttätaisteluissa (ks. L i n n o i-
tussota). Tällöin on huomattava, että
jalkaväki (eivät teknilliset joukot) suorittaa
päähyök-käyksen, ettei mitään hyökkäysrintamaa valita,
vaan hyökkäys tapahtuu kaikilta tahoilta koko
linnoitusta vastaan, että juoksukaivoksia ja
approcheja kaivetaan vain kolmannen vaiheen
aikana, lähihyökkäyksessä, sillä erotuksella
VaubanMn menetelmästä, että juoksukaivokset
tehdään syviksi ja kapeiksi, ainoastaan
jalkaväkeä varten. Vauban’iu mukaan kaikki
hyök-käystiet suunnattiin vallirikkoa vasten. Nykyään
nämä kulkevat kaikkia, sekä fortteja että
väli-pattereitakin vastaan. Sitävarten on neljäs vaihe,
n. s. rvntäysasema tarpeen, ennenkuin
ryhdytään lopulliseen hyökkäykseen, väkirvnnäkköön.
ii. v. n.
,,Sodan lakeja ja käyttötapoja" koskeva,
toisessa rauhankonferenssissa (1907) tehty
yleissopimus kieltää ahdistamasta t. pommittamasta
varustamattomia kaupunkeja, kyliä ja
rakennuksia Piirityksessä ja pommitettaessa on
uskonnollisiin ja tieteellisiin tai
hyväntekeväisyystarkoituksiin käytettyjä rakennuksia, mikäli
mahdollista. suojattava ja säästettävä; ryöstettäväksi
ei väki rynnäkölläkään valloitettua kaupunkia t.
muuta paikkaa saa luovuttaa. R. E.
Piiri tyskone ks. Ballista ja
Sotakoneet.
Piiritystila. 1. Turvallisuustoimenpide, johon
äärimäisissä hätätapauksissa ryhdytään
järjestyksen ylläpitämiseksi. P :aan voidaan useiden
valtioiden lakien mukaan julistaa pienempi t.
suurempi alue joko sodan taikka sisällisen
levottomuuden (kapinan) johdosta; useasti puhutaan
silloin myöskin sotatilasta. P:lle on ominaista,
että sotilaallinen valta oleellisesti astuu
siviilihallinnon sijalle; saattaapa tämä tapahtua niin
laajalti, että varsinainen täytäntöönpanovalta
kokonaan siirtyy edelliselle. Rinnakkaisilmiöitä
ovat tavallisesti lausunto-, yhdistys- y. m.
vapauksien sekä henkilökohtaisen vapauden ja
loukkaamattomuuden sekä oikeusturvallisuuden
rajoittaminen, sotilastuomioistuinten asettaminen y. m.
P:n voi useimmissa maissa hallitus panna
toimeen ; Ranskassa siihen vaaditaan laki.
Muutenkin ovat tätä koskevat säännökset eri maissa
vaihtelevia, ja muutamissa valtioissa, kuten
Venäjällä. on tällä alalla erinimisiä ja eriasteisia
toimenpiteitä käytettävänä; sellaisia ovat
suojelustila", „enennetty suojelustila", ..sotatila".
Suomen oikeus ei tunne p :aa. ks. Sotatila.
Suojelustila. -— 2. Vibollismaassa olevan
linnoituksen t. muun varustetun paikan
piirittäminen sodan aikana (ks. Piiritys). Ii. E.
Piironki (ruots. birong, byrä),
laatikoilla varustettu matalahko kaappi.
Piirtojalka, koneteollisuudessa
kappaleitten pintoihin suorien viivojen
piirtämiseen käytetty apuase, johon
piirto-puikko kiinnitetään eri asentoihin ja
korkeuteen. Kappale asetetaan
asian-vaatimaan asentoon valurautaiselle
sileä-pintaiselle piirtopöydälle ja p :aa
kuljetetaan pitkin pöytää niin, että
piirtopui-kon kärki piirtää kappaleeseen viivan
haluttuun kohtaan. P-o P-o.
Piirtokirjoitukset (lat. inscriptiones) ovat
yleensä kaikki kestävään aineeseen (kiveen,
metalliin y. m. s.) tehdyt merkinnät. Osaksi ne
[-Piirto-jalka.-]
{+Piirto-
jalka.+}
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
