Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piirustuspöytä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
601
Piirustuspöytä—Piiskujänis
602
via esineitii muodon ja viirin puolesta oikein
havaitsemaan sekä havaittua yksinkertaisesti ja
selvästi kuvaamaan. Samalla koetetaan kehittää
oppilaita käyttämään piirustusta muotokielenään,
s. o. ajatustensa ja mielikuviensa ilmaisukeinona.
Kun p. täten pyrkii palvelemaan kouluopetuksen
yleistä tarkoitusta, monipuolisen, läpi elämän
kestävän harrastuksen herättämistä, on
piirustus-aiheiden valinta mahdollisimman monipuolinen.
Tämä opetusaineisto valitaan oppilasten omasta
havaintopiiristä sekä koulun muiden oppiaineiden
alalta ja järjestetään muotovaatimusten mukaan
ja mikäli mahdollistu muihin aineisiin
rinnastaen. niin että nykyaikainen teonperiaatekin
(ks. t.) tulisi kauttaaltaan huomioonotetuksi. —
Yleisen koulun p. alkaa heti koulun alimmalta
asteelta mielikuva- ja muistipiirustuksena,
liittyen siten oppilasten kotoiseen
..lastenkamari-piirustukseen" sekä toiselta puolen koulun
asia-opetukseen, sen havainnollistuttajana ja
elävöittäjänä. Piirustukseen liittyy kuvattavien
esineiden savimuovailu sekä niiden pintamuotojen
leikkely paperista. Keskiasteella opetus etenee
vähitellen todellisten, piirustusmalleiksi valittujen
esineiden tarkkaan havaitsemiseen ja
pintavai-kutteiseen kuvaamiseen ääriviivoin sekä
värittäen luonnonväriseksi, aluksi värikynin,
myöhemmin vesivärein siveltimellä. Yläasteella
seuraa valaistusilmiöiden sekä kappalevaikutteisten
(perspektiivisten) ja seikkaperäisten
väri-ilmiöiden havaitseminen ja kuvaaminen.
Esinepiirus-tuksen ohella jatketaan pitkin matkaa
mielikuva-ja muistipiirustusta, jopa muovailua ja
paperi-leikkaustakin, sekä harjoitetaan
sivellinkuvaa-niista (japanilaiseen tapaan), koristesommittelua
ja luonnostamista. Yläasteella harjoitetaan lisäksi
mittausopillista konstruoimista ja
koristesommittelua, projektsionipiirustusta sekä
käsityönopetukseen liittyvää teollista piirustusta. — Opetus
on ala-asteella luokka-opetusta, keski- ja
yläasteella luokka-, ryhmä- ja yksityisopetusta.
Monipuolisen aineenvalinnan ohella pidetään
myöskin silmällä monipuolisen teknillisen
taitavuuden kehittämistä ja sen käyttämistä käsi- ja
taideteollisuuden palvelukseen sekä puhtaasti
taiteelliseenkin luomistyöhön, milloin siilien vain
on tilaisuutta. [F. Flinzer, ..Lehrbuch des
Zeichenunterrichts" (1876). G. Hirth, ..Ideen tiber
Zeichenunterricht und kiinstlerische
Berufsbil-dung" (1887), K. Lange, ,,Die kiinstlerische
Erzie-hung der deutschen Jugend" (1893), Ruskin,
„Elemeuts of draxving" (1898), ..The Prang
ele-mentarv course in a rt instruction", G. Götze,
„Methodik des Zeichenunterrichts an
Volks-schulen" (1903), G. Kerschensteiner, ,,Die
Ent-vvicklung der zeichnerischen Begabung" (1905),
A. Kohonen,
..Piirustusope-tus" (1911).] A. K.nen.
Piirustuspöytä, pöytä, jolle
piirustettaessa paperi
kiinnitetään ; on tavallisesti asetettu
sellaiselle jalustalle, ja
vastapainon tai jousilaitteen avulla
siten kevennetty, että sitä
voidaan helposti kohottaa ja
laskea sekä kääntää eri
kaltevuuksiin tarpeen mukaan.
Pöydän nurkkauksiin on
sovitettu johderullat, joiden kautta Piirustuspöytä.
kiertävään lankaan on vaakasuora viivoitin
kiinnitetty siten, että sitä voidaan siirtää ylös ja
alas pöytää pitkin sen suunnan pysyessä
muuttumattomana. V7. n.
Piisami, b i i s a m i, ks. M y s k i.
Piisaminalika ks. B i i s a m i r o 11 a.
Piisamirotta ks. B i isami rotta.
Piisintteri, puhtaana hohtavan valkeata t.
me-tallioksidien kirjavaksi värjäämää amorfista
piidioksidia, joka sisältää vaihtelevia määriä vettä.
P:iä syntyy kuumien lähteiden (geysirien)
reunoille veden jäähtyessä ja myöskin eräänlaisten
piilevien vaikutuksesta. Se muodostaa kauniita
porrasmaisia penkereitä, joista kuuluisimpia ovat
Uuden-Seelannin ja Yellowstone-puistou
esiintymät. E. M-nen.
Piiska, eläinten hosumiseen käytetty väline,
jonka puinen varsi joskus on nahkahihnoilla
verhottu ja metalliheloilla koristettu; p:n siima
on tavallisimmin nahkanauhoista palmikoitu. —
Ratsu-p. on varreltaan lyhempi; kasakkain
vasemmalla olalla kannettavaa piiskaa sanotaan n a
g a j k a k s i (ks. t.).
U. T. S.
Piisku (Solidago),
my-kerökukkaisiin kuuluva,
jokseenkin korkea ruoho,
jolla keltakukkaiset
lukuisat mykeröt ovat
kerrottuna terttuna varren
latvassa. Ainoa
meikäläinen laji on
kultapiisku (8. virgaurea), jolla
on sahalaitaiset suikeat
lehdet ja kasvaa yleisesti
ahoilla ja kuivissa
metsissä. Useita kookkaita
ameriikkalaisia lajeja, joilla
tavallisesti on nuokkuvat
mykerötertut, viljellään
koristekasveina meilläkin,
vaikkei yleisesti.
K. L.
Piiskujänis (Lagomys), pienehköjä jyrsijöitä,
sukua jäniksille, joista ne eroavat m. m. siinä,
että vartalo on
tanakampi, etu- ja
takajalat jotenkin
yhtäpit-kät, korvat lyhyet,
hännän paikalla vain
rasvakyhmy ja että
poskihampaita on vain
5 (jäniksillä 6)
kussakin leukapielessä;
ääni on vahva,
viheltävä. N. 12 lajia, joista
1 Arneriikassa, muut
Aasiassa Uraliin saakka lännessä. A 1 p p i-p.
(L. alpintis), jonka pituus on n. 25 cm, pääväri
punankellertävä. asustaa Keski-Aasian
vuoristoissa (myös Kamtsatkassa), etenkin
metsäseu-duissa 1.000-4,000 m:n korkeudessa. Ogotona
(L. ogotona) taas tavataan aroseuduissa. P :t
asustavat usein suurissa joukoissa samoilla
paikoin kallionhalkeamissa tai itse kaivamissaan
maakoloissa, jonne ne vaaran uhatessa
nuolen-nopeasti pakenevat. Ravinnokseen ne käyttävät
kaikenlaisia kasviaineita ja kokoovat loppukesällä
talveksi suuret säännöllisesti ladotut heinävaras-
Kultapiisku.
Alppipiiskujäniksiä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
