Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pikakirjoituskongressit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
609
Pikakirjoituskongressit—Pikateräs
610
jassa on P. Martin sovitelma vieläkin
käytännössä. Englanninkielisissä maissa on
tähänastisen kehityksen tuloksena Isaac Pitmanin
järjestelmä (18371 ja sen kehittelyt enimmin levinneet.
Tässä ,.phonography" nimellä tunnetussa on
jälleen palattu ääntiöiden täydelliseen merkintään
pisteiden ja viivojen avulla sekä muutenkin
yritetty mahdollisimman tarkkaa äännemerkintää.
Järjestelmän merkit voidaan latoa
painokirjasi-millakin. mikä tietysti 011 erinomainen etu
p.-kir-jallisuuden levittämisessä. Hanskassa ovat nämä
n. s. geometriset järjestelmät päässeet ehkä
suurimpaan täydellisyyteensä Duployén (1868)
järjestelmän kautta, jossa sekä konsonantit että
vokaalit osoitetaan omilla merkeillään ja
koetetaan toisiinsa sujuvasti yhdistää, samalla
mahdollisimman äänteenmukaista kirjoitusta tavoitellen.
Uuden uran alkaja on pikakirjoituksen alalla
saksalainen Franz Xaver Gabelsberger 11789-1849).
Hänen v:sta 1817 suunnittelema ja 1834
oppikirjassa „Anleitung zur deutschen
Redezeichen-kunst oder Stenograpliie" julkaisema
järjestelmänsä käsittää etupäässä tavallisen
kurrentti-kirjoituksen kirjainten osista otettuja merkkejä
ja ottaa entistä täydellisemmin huomioon
merkkien valinnassa, paitsi niiden kirjoittamisen
helppoutta ja lyhyyttä, myös niiden toisiinsa
liittämisen ja sulattamisen. sekä antaa useimmin
esiintyville äänteille sujuvimmat merkit. Tämä
graafillinen järjestelmä on monilukuisina
sovitelmina levinnyt melkeinpä kaikkiin
kansoihin ja Gabelsberger!n nerokkaat aatteet ovat
kaiken senjälkeisen kehityksen pohjana.
Sääntöjen suurempaa järjestelmällisyyttä m. m.
vokaalien merkinnässä tavoitellen sekä koettaen
lähemmin liittyä kielen rakenteeseen julkaisi W. Stolze
1S41 järjestelmän, joka monien parantelujen ja
muuntelujen alaisena oltuaan suurimmaksi osaksi
suli yhteen gabelsbergeriläiseltä taholta
erkau-neen Sehreyn järjestelmän kanssa „Stolze-Schreyn
järjestelmäksi" 1897; jälkimäinen onkin nykyään
Gabelsbergerin järjestelmän jälkeen yleisimmin
levinnyt Saksassa. L. Arends painostaa
oppikirjassaan v:lta 1860 etusijassa kirjoituksen selvyyttä
sekä merkkien muuntelevaisuuden ohella
vokaalien kirjaimellista merkintää. Tieteellisesti hyvin
merkittävällä tavalla lausui julki järjestelmänsä
perusteluissa \Y. Brauns 18S8 edeltäjäinsä
parhaat aatteet samoinkuin myöskin veljekset v.
Ku-nowski järjestelmäänsä varten 1895. mutta
suurempia hedelmiä käytännöllisyyteen nähden ei
ole ollut kaikista näistä yrityksistä
Gabelsbergerin järjestelmän korvaamiseksi
yksinkertaisemmalla ja helpommin opittavalla. Nykyään on
Saksassa päivän kysymyksenä siellä vallitsevien eri
järjestelmien yhdistäminen viideksi ainoaksi, ja
aatteen toteuttamista onkin hallitusten
kannatuksella ryhdytty edistämään. — Gabelsbergerin
järjestelmän sovitti italian kielelle hyvin
ansiokkaalla tavalla H. Noë ja unkarin kielelle I.
Mar-kovics, joiden molempien järjestelmät
kotimaissaan ovatkin laajimmalle levinneet. Samaa on
sanottava sen suomenkielisestä sovitelmasta, jonka
toimitti L. Neovius (Nevanlinna). Ensimäisen
p.-oppikurssin hän antoi syksyllä 1S74;
ensimäisen oppikirjansa, ..Opastus suomalaiseen
pikakir-joitukseen". hän julkaisi 1876. Hyvin vähän on
40 v:n kuluessa järjestelmään muutoksia tehty.
Toista suomenkielistä pikakirjoitusjärjestelmää.
20. VII. Painettu »s . 15.
W. Fabritiuksen samoihin aikoihin Stolzen
järjestelmästä sovittelemaa, ei milloinkaan ole
painosta julkaistu ja se on vain vähässä määrässä
saavuttanut kannatusta. Mainittavamman ruotsin
kielisen sovitelman Gabelsbergerin
järjestelmästä toimittivat suomalaiset J. E. Swan, W.
Margunoff ja S. Dalström, jotka 1861 Keis.
Senaatin antamalla avustuksella kävivät Saksassa
varta vasten p :ta oppimassa. Oppikirjan julkaisi
Swan 1871. Ruotsissakin tämä on käytännössä.
Nykyään siellä lienee yleisin Melinin sovitelma.
F. W. K.
Pikakirjoituskongressit ovat kansainvälisiä
kokouksia, joihin pikakirjoittajat eri maista
kokoontuvat yleisistä pikakirjoitusta koskevista
kysymyksistä neuvottelemaan. Niitä ou tähän
saakka pidetty Lontoossa il887i. Pariisissa (1889).
Miinehenissä "(1890), Berliinissä (18911.
Chiea-gossa (1893), Tukholmassa (1897). Pariisissa (1900),
Briisselissä (1905), Darmstadtissa (1908).
Madridissa (1912) ja Budapestissä (1913).
Kansainvälisiä p:ja on pidetty myös gabelsbergeriläisten
pikakirjoittajain kesken Budapestissä (1896).
Roomassa (1900), Miinehenissä (1904), Grazissa
(1907), Kööpenhaminassa (1911- ja Budapestissä
(1913). Osanottajia on ollut sadottain, joskus
tuhansiin useimmista Euroopan maista. Ameriikasta
ja Afrikastakin. F. W. K.
Pikalähetykset (ransk. exprès) ks.
Postilaitos (postilähetykset).
Pikanelli, makea purutupakka.
Pikantti (ransk. piquant), kirpaiseva, kirpeä,
terävä, eloisuudellaan huomiota herättävä.
Pikapainin ks. Painokone.
Pikapainokone ks. Painokone.
Pikaposti ks. Postilaitos postinkuljetus).
Pikarililja ks. F r i t i 1 1 a r i a.
Pikasulatin, salpietarin, rikin ja sahajauhon
seos. jonka palaessa esim. metallit helposti
sulavat, koska rikki siinä yhtyy metalliin helposti
sulavaksi yhdistykseksi. S. S.
Pikatavara. rautatieliikenteessä sellainen
tavara, joka kuljetetaan nopeammin kuin
tavallinen rahtitavara. Maalisk. 1 p:stä 1913 on p:n
kulkunopeudesta Suomen valtionrautateillä se
määräys, että sitä kuljetetaan vähintään 200
km:n nopeudella vuorokaudessa, laskettuna siitä,
milloin ensimäinen p:n kuljetukseen tarkoitettu
juna tavaran sisäänjätön jälkeen lähtee. Maksu
p :n kuljetuksesta on yleensä 50 pros. suurempi
kuin rahtitavarasta. Erityisiä p.-junia. lähinnä
maidon kuljetusta varten, on Riihimäen-Pietarin
rataosalla. J. H. K.
Pikateräs. luonnostaan kova 1.. kuten
sanotaan. itsestään karkeneva erikoisteräslaji, jota
valmistetaan sekoittamalla tavalliseen hyvään
hiiliteräkseen upokkaissa sulattaen kromia,
volf-ramia. molybdeeniä tai vanadiumia (Taylorin ja
Whiten keksintö). Näiden teräslajien kovuus ia
lujuus on suurempi kuin minkään muun
metallin. lisäksi ne käytännössä kuumetessaan eivät
pehmene, joista syistä näistä tehdyillä työkaluilla
voi leikata tuntuvasti paksumpia lastuja tai
käyttää suurempaa leikkuunopeutta kuin tavallisilla
hiiliteräksestä tehdyillä. P :stä tehty terä alkaa
menettää terävyytensä vasta 500° :n kuumana
kun hiiliteräksestä tehty kadottaa sen jo 150° :ssa.
P:tä käytetään koneteollisuudessa sorvin,
höylän. poran y. m. teriin. Pikateräksisen terän työ-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
