Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pirttikylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
»547
Pisama—Pisano
suurherttuakuntaan ja tuli .~en kera Italian
kuningaskunnalle 1SÖÖ O. R’
Pisama. ihossa ilmenevä täplän t. rakkulan
muotoinen muodostuma. - Teeren-p.,
tuon-tuostakiu tapattava epäsäännöllisyys kasvojen
ibo»-.i, jonka soluissa paikoitellen esiintyy
erittäin paljon pigmenttiä I. väriainetta, mikä luo
kasvoille erityisen täplikkvyden. — H u u 1 i-p.
’irrfxs labiith* . huulissa ja yleensä suun
ympärillä influensassa, keuhkukuiimee–u v. m.
tau-dintiloissa ja ilmankin taudin aiheutusta
esiiu-tyvä rakkulamuodostuma. joka pian muuttuu
ruveksi. SI. O-B.
Pisanello /•«’•/, Antonio (ennen luultu
Vittore), oik. Autonio Pisano (n.
1380-1451). it. mitaliiivei-täjä ja taidemaalari,
Veronan koulua. P. on uuden ajau ensimäinen ja
kaikkien aikojen etevimpiä mitalinveistäjiii, jonka
tuilla on voimakas tyyli ja varma koristeellinen
luoune. Hänen mitaleistaan, joita vielä on
tallella n. 30 kpl., maiuittakoou m. m. „Sigismondo
Mi |at esta" ja ..Cecilia Gonzagu". Maalarina P :lta
ei ole paljo teoksia säilynyt, mutta säilyneistä
|Kiàttäen hän edusti -amalla kertaa uudenaikaista
naturalismia esim. pyh. Yrjön fresko Veronan
S. Anastasia kirkossa) ja keskiaikaista
romantiikkaa . Marian ilmestys", fresko Veronan
S. Fermo kirkossa, sekä 2 pyhimys taulua
Lontoon kansallisgalleriassa). (Elämäk. kirj. lleiss
< 1881). Spaventi (1893) ja G. F. Hill (1905).]
E. R-r.
Pisanginsyojat (itusophagidcr), afi.
kiipijä-lintuja. joiden ulkovarvos voi kääntyä eteenpäin
ja kaikki kolme etuvarvasta ovat tyveltään
yhtyneet toisiinsa lyhyellä nahkalla. Nokka tyveltä
korkea, lyhyt. 20 lajia tunnetaan. Tärkeimpiä
ovat n. naakan kokoinen, vihreä- ja
purppuran-punapukuinen. länsi-afr. ky parit urako
(Corsikan buffonii, sekä saman mittainen, samoissa
seuduissa elävä, pääasiallisesti loistavan
sini-mustupukuinen banaaninsyöjä (Slusopliaga
rn.hi<ra>. Suurin kaikista on n. teiren kokoinen
jättiläist urako (Corythæolus cristatus),
suurimmak-i osaksi kirkkaansininen,
mustatöyb-t"inen laji. Klävät hyönteisistä ja marjoista.
F. W. 8.
Pisanki ks. B a n a a n i k a s v i.
Pisanmaki, P i s a n v u or i I. Pisa, 270 m
yi. merenp. kohoava vuori Nilsiän pitäjässä,
K.i.ivin rajalla, Syväristä kaakkoon, Vuotjärven
ja Siikajärven välillä: tunnettu suurenmoisesta
näköalastaan ja lukuisasti löytyvistä vuorikris-
PlnanmåU.
talleistaan. — Rajamerkkejä Tiiyssinäu rauhan
rajankiiynuiu ajalta (v:lta 1595). L. B-nen.
Pisano Andrea di U g o 1 i n o (n. 1270-
n. 1348), it. kuvanveistäjä ja arkkitehti: kotoisin
Pontederasta Pisan läheltä, ensin Giovanni P:n
oppilas iei sukulainen), sitten Giottolta
vaikutusta saanut. Työskennellyt etupäässä Firenzessä,
missä hänen pääteoksensa on Baptisteriumin
etelänpuoleinen, ensimäinen pronssinen ovipari
1336), jonka goottilaismallisiin
nelilehtikuvioi-hin sovitetussa 28 korkokuvassa nähdään sirosti
käsiteltyjä ja yksinkertaisen klassillisesti
sommiteltuja vertauskuvallisia henkilöitä ja esityksiä
Johannes Kastajan elämästä. P. oli myöskin
jon-kun aikaa Firenzen campani|en rakentajana ja on
luultavasti Giotton luonnosten mukaan veistänyt
sen alimman osan marmorikorkokuvat. Loppu
iällään häu rakensi Orvieton tuomiokirkkoa. P:n
oppilaista on huomattavin hänen vanhin poikansa,
kuvanveistäjä Nino P. (k. 1308). E. R r.
Pisano /-«’-/ 1. Fibonacci 1-a’ttsi], Leo
nardo (n. 1180-n. 1228), it. matemaatikko, ke.
Matematiikka, palsta ’145.
Pisano 1. Niccolo P. (n. 1206-78).
it. kuvanveistäjä ja arkkitehti; työskennellyt
Keski-Italiassa ja pääasiallisesti Pisassa. P:oa.
joka on Italian uudesti elpyvän taiteen
ensimäinen huomattava tienraivaaja, on sanottu
rene-sanssin edelläkävijäksi siksi, että hän käyttää
esikuvinaan antiikkisia veistoksia (Pisassa
säilytettyjä sarkofagi- ja maljakkokuvia). Tämä
an-tiikinvoittoisuus ilmenee hänen elämänsä
kauneimmassa teoksessa, Pisan baptisteriumin 1.
kaste-kappelin marmorisessa saarnastuolissa (1260),
lonka viidestä korkokuvasta esim. ..Kuninkaiden
kumarrus" osoittaa arvokkaan levollista
yksinkertaisuutta sommittelussa ja varmaa
plastilli-suutta käsittelyssä. Hänen toinen, oppilaiden
avulla suoritettu pääteoksensa, Sienan tuomio
kirkon saarnastuoli (1268), on ylenmäärin runsas
koristeinen ja poikkeaa edellisestä siten, että sen
vilkkaammat, mutta rauhattomat kuvaesitykset
ovat enemmän it.-kansalliseen naturalismiin ja
goottilaisuuteen meneviä. P:n muita veistoksia
ovat korkokuvat Luccan S. Martino kirkossa,
pyh. Dominicuksen hautamerkki (1267, Bolognan
-S. Domenicossa) ja Perugian tuomiokirkon
edustaa koristava kaivo (Giovanni P:n
loppuunsuo-rittama). Arkkitehtina P:n sanotaan olleen
osallisena rakentamassa m. m. Pistoian katedraalia
ja Firenzen S. Trinitä kirkkoa. — 2. G i
o-’ vitiini P. (n. 1250-n. 1328), kuvanveistäjä ja
arkkitehti, edellisen poika ja oppilas. Italian vai
kutusvaltaisimpia taiteilijoita. P:n kuuluisimpia
töitä rakennustaiteilijana on Pisan Campo Santo
valm. n. 1283) ja Sienan tuomiokirkon fasadi,
onka rakentamiseen hän otti osaa v:n 1290
paikkeilta. Suuremman maineen hän on saavuttanut
kuvanveistäjänä, jona hän ei isänsä tapaan nou
data antiikkia, vaan on ransk. gotiikan
vaikutuksen alainen, mutta samalla kuitenkin täysin
itsenäinen. Italian ensimäisenä draamallisen
intohimoisena taiteili japersoonallisuutena hän on
Donatellon ja Michelangelon edeltäjä. Hän pyrkii
yksilölliseen luoiinontotuuteen. rakastaa hurjaa
voiman, liikettä ja äärimmäistä ilmehikkäisyyttä
ja on korkokuvatyylissään nivan maalauksellinen.
P:n pääteokset ovat Pistoian S. Andrea kirkon
I saarnastuoli (v:n 1300 vaiheilta) sekä Pisan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
