Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pistintaistelu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
655
Pistokarpänen Pitkäniemi
tl&ti
•san |>_i ^reis.-., ohtei".i Kaikki nämä liikkeet
tapahtuv.ii n-.-t.Mini-.-ti Nykyään telillään p:ita,
joitten terän liikunto voidaan saada
viistosuuu-täiseksikin.
P:ta käytetään kiilanurien pistämiseen
akselille kiinnitettävien pyörien napoihin, sellaisten
pyöreitten pintojen höylUämiseeu. joita ei voida
~or» is-a sorvata, kappalten katkaisemiseen ja
yleeu-.i kuu on kapea ura pistettävä metullikap
paleesoen. johon nykyään käytetään inyöskiu me
tallisahoja. P-o P-o.
Pistokärpanen ks. Kärpäset.
Pistoli ransk. pistolr. esp. pistola). 1. Vanha,
alkuansa esp. kultaraha, aluksi arvoltaan n. 21
Smk.; nimeä käytettiin sittemmin muuallakin.—
P i s t o I i k u 1 t a. 2122 karaattinen kulta. —
2. Lyhytpiippuinen tuliase yhdellä kädellä ja
lyhyeltä matkalta ampumista varten : sentiihden sillii
on kädensijan muotoinen perii. Sitii käytettiin
en–in vain ratsuväessä ja se oli silloin hyvin pitkä.
Lyhennettiin sittemmin ja otettiin tuliaseeksi
myös jalkaväen ja tykistön upseereille jn
aliupseereille. — P. on kehittynyt samoinkuin
kivääri. kunnes se korvattiin revolverillu. Viime
aikoina p:ia on suuresti täydennetty ja se on
taas vuorostaan tunkenut tieltään revolverin.
Nyk. sotajoukoissa käytetään vain itselataavia
parahellum-, mauser-, broivning-, colt- v. m. s.
pistoleja iks. Ampuma-aseet, palsta 361).
V. v. II.
Pistomiekka ks. Floretti.
Pistonki {ransk. pistoin ks. Kolvi 2.
Pistoraide ks. Rautatie.
Piston» ks. Pistoja.
Pistos, pistävä kipu varsinkin rintakehässä,
jo«sa -en voivat aiheuttaa erilaiset taudilliset
ilmiöt. Tavallisimpana pistoksen syynä on jokin
ärsytys keuhkoja peittävässä ja rintaonteloa
verhoavassa kalvonsa, jollainen esiintyy varsinkin
n. s. kuivassa keulikoknlvontulehduksessn sekä
myöskin keuhkojen sisäosissa esiintyvien
taudil-listen tapahtumain, esim. tulehduksen pesäkkeen
ulottue–a keuhkojen pintaan saakka, jolloin sitä
peittävä kalvo ärtyv ja synnyttää kipuja
keuhkojen liikkui–a rintakehää vasten hengitettäessä.
Samaten saattaa kylkiluun vikaantuminen tavalla
taikka toisella ärsyttää keuhkokalvoa. Pistoksen
syntymäpaikkana voi niinikään esiintyä sydäntä
peittävä kalvo ja yleensä sydänpussi. Myöskin
rintakehän lihaksi.-a esiintyvät taudilliset ilmiöt
’leini, reumatismi) sekä rintakehän hermoja
rasittavat vaivat i neuralgia) voivat aiheuttaa
kipuja. mitkä mvöskin ovat p:n kaltaisia.
IT. n-B.
Pistosaha ks. S a h a.
PiBum ks. Herne.
Pita ks. A g a v e.
Pitcairn [pitktenj. Englannille (Uudelle
Etelä-Walesillei kuuluva yksinäinen saari Isossa
valta-rn«-re–ä. kaakkoiseen Paumotu-saaristosta 25° 5’
et. lev.. 130°5’ länt. pit.: 7 km’, 145 as. (1911).
P. on basaltista syntynyt, kohoaa
jyrkkilrantni-sena merestä 338 m:iin yi. merenp. Laaksoissa
maa on viljavaa, tuottaen hataatteja, yams-juurta,
tarroa. ananasta, kahvia y. m. Vedenpuute
(verraten kosteasta ilmasto-ta huolimatta) tuottaa
haittaa Vuohia on villiintynyt : ne ja kanat ovat
ainoat kotieläimet. Asukkaat ovat 1767
löydetylle silloin imumattomalle -.uirelle 1790 asettu-
neiden engl. „Bounty"-laivau kapinallisten meri
miesten ja tahitilaisten jälkeläisiä. Hallintoa
hoitaa 7-henkinen presidentin johtama
..parlamentti". — V. 1903 julistettiin P:n naapurisaari
Ducie parin pikkusaaren kera Englannin omaksi.
— P:n varhaisemmasta asutuksesta kertovat
kivikirveet ja kivipatsaat. E. E. K.
Pitclipine-puu ks. M ii n t v. palsta 943.
Piteà ks. P i i t i m e.
Piteiilf ks. P i i t i m e n j o k i.
Pithecanthropus ks. A p i n a i h m i n e n.
Pithecia ks. K e t u n h ä n t ä a p i n a t.
Pithometri |kreik. pithos = viini- t. viljasäiliö,
ja mr/ron = mitta), tynnyrin tilavuuden
mittaa-miskoje.
Pitkahöyln ks. 11 ö y 1 ä.
Pitkäjärven keuhkotautiparantola sijaitsee
Kivennavan pitäjässä Pitkäjärven rannalla
Terijoen rautatieasemalta 11 km pohjoiskoilliseen.
Per. 1897. Omistaja ..Evangelisehes Verein"
Pietarissa. Laitoksessa, missä ou oma sähköasema,
vesijohto y. m., on tilaa 70-75 sairaalle.
Pitkäjärvi ks. L & n g s j ö.
Pitkäkalloiset ks. D o 1 i k o k e f a a 1 i. I h m i
n e n. palsta 830, ja Pääkallo.
Pitkälä, rälssitila Ruoveden pitäjässä, n. 7
km linnuntietä Ruoveden kirkolta lounaaseen, on
samoinkuin Ruhalan ja Kantalan rälssitilat
sa-liiassa pitäjässä testamentin määräyksen mukaan
v :lta 1820 Aminoff-suvun sääntöperintöli.
Kaikkien näiden tilojen pinta-ala yhteensä on 4.741,m
ha. Mainitut tilat ovat ennen kuuluneet Laukon
kartanoon Vesilahdella. Kaksi viimemainittua
osti taloustirehtööri P. J. Austrell 1754. Hänen
poikansa vänrikki P. J. Austrell (k. 1820) liitti
niihin oston kautta P:n ja hänen testamenttinsa
mukaan tulivat ne hänen vävynsä kapteeni Adolf
Aminoffin ja tämän suvun sääntöperinnöksi. P.
tnyötiin kuitenkin suvulta pois 1826, mutta
yllämainittuun testamenttiin perustuvan senaatin
tuomion mukaan v:lta 1881 se siirtyi uudelleen
Aminoffeille. Tila on nykyään (1914)
maanviljelysneuvos Alexander Aminoffilla, jonka hallussa
myös Pekkalan (ks. t.) siiiintöperintötila samassa
pitäjässä on. P:n tilalla on 5 km Ruoveden
kirkolta luonnonihanalla paikalla Paarlammin
huvila. jolla nimellä koko tilaa usein nimitetään.
A. E».
Pitkäniemi, Tampereen lähellä Pirkkalan
pitäjässä oleva sotilasvirkatalo ja sille sijoitettu
valtion omistnma keskuslaitos
mielisairaita varten. Laitos avattiin 1900 ja se
sisälsi aluksi 330 sairaspaikkaa. Myöhemmin on
paikkojen lukua enennetty, niin että laitos ny-
Pliiakennus. (Kirkko, juhlasali. IltnkHrlnaminlo y. m.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
