Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Planetaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«73
Planetaari
— Plankton
674
Merkurius..................58 KS 0,os
Venns.....................108 225 0,ei
Maa..........* . 149 385 1
Mars......................228 687 0,u
Jupiter...................."78 4,333 314.™
Saturnus..................1.426 10,750 94,o;
Uranus....................2.869 30,685 14.»
Neptunus..................4,495 60,188 17,os
Taulukon numeroista ilmenee jo, ettii niimä
p:t voillaan jakaa kahteen eri ryhmään, neljä
edellistä toiseen ja neljä jälkimäistä toiseen,
kuten alussa mainittiin.
P:t tuntee taivaalla niiden tyynestä, tasaisesta
valosta. Paljaalla silmällä näkyviä ovat
Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. //. R.
Planetaari (ks. Pl aneet ti), opetusväline
kiertotähtiliikkeen havainnollistutlamiseksi.
Keskellä olevan lampun (auringon) ympäri on
kierrettävä varsi, minkä ulkopäässä maapallo kuineen
pyörii. U. R.
Planetoidit ks. Asteroidit.
Planiglobium (planispheriu m),
tasa-pallo, pallo kuvattuna tasolle, Ptolemaioksen
antama nimitys Ilipparkhoksen keksimälle
stereo-grafiselle karttaprojektsionille (ks.
Kartta-p r o j e k t s i o n i). n. R.
Planimetri (Iat. pUinum = tasapinta. ja kreik.
metron = mitta), koje tasapintakuvioiden
pinta-alojen määräämistä varten. Suorien tai käyrien
viivojen rajoittamien tasapintaisten tai
kiiyrä-pintaisten kuvioiden alojen määrääminen kuuluu
geometrian ja integraalilaskennon tehtäviin. Mutta
on myös olemassa mekaanisia tasokuvioiden
alojen mittauskeinoja. Yksinkertaisimpiin tähän
tarvittaviin välineisiin kuuluu
tunnetunsuurui-siin pieniin neliöitiin jaettu lasilevy, jota
käytetään etenkin mikroskooppisten esineiden
mittaamiseksi siten, että se pannaan esineen päälle ja
luetaan, montako neliötä saadaan
yhteenlaske-malla kokonaisten, esinettä peittävien ruutujen
luku ynnä esineen rajaviivalla olevat,
arvioidut ruutuosat. On myös suunniteltu
tarkoitusta varten monimutkaisempia, mekaanisia
koneita, jotka sanan ahtaammassa merkityksessä
yksinään ovat p:eja. Niiden rakenne on
sellainen, että alaltaan mitattavan kuvion piiriä
pitkin on kuljetettava sauvan toiseen päähän
kiinnitettyä nastaa, jolloin sauvassa oleva, paperiin
nojaava rulla rupeaa pyörimään pannen
toimimaan sen yhteydessä olevat, rullakierrosten lukua
ilmaisevat asteikot. Kun tämä luku kerrotaan
koneen vakiolla, saadaan kuvion pinta-ala.
Mainitun sauvan toinen pää pakotetaan liikkumaan
joko suoraa tai ympyräviivaa myöten. Sitä
mukaa p. on joko r u 11 a-p. tai p o 1 a a r i-p. Kuva
esittää Coradin rakentamaa polaari-p:ia. A on
sauva. F nasta, L rulla asteikkoineen. Sauvan
toinen pää kiertää kiinteän tuen B:n ympäri
pyörivässä tangossa P olevan tapin D:n varassa ja
liikkuu siis nastaa kuljetettaessa aina
ympyrän-kaarta pitkin. Polaari-p :11a voidaan saavuttaa n.
’/soo tarkkuus, rulla-p:lla aina Viooo-—
Ensimäi-set p:t ovat Hermannin (1814), Gonellan (1825) ja
Oppikoferin (1827) suunnittelemat. P:n
rakennetta ovat sittemmin suuresti kehittäneet Ernst,
22 VII. Painettu V, 15.
Planimetri.
Wetli, Hansen, Amsler, Wrede y. m. [Trunck.
,.Die P., deren Theorie, Praxis und Geschichte"
(1865) ; Amsler-Laffon, „Neuere Planimeterkon
struktionen" (Zeitschrift fiir Instrumentenkunde,
1884).] V. S:n.
Planimetria (lat. plänum - tasapinta, ja kreik.
metron = mitta), oppi tasokuvioiden pinta-alojen
määräämisestä.
Planina, serb., = vuoristo.
Planipennia ks. Verkkosiipiset.
Plankton (kreik. plai)to’s = ajelehtiva),
kel-lujaelosto, V. Ilensenin 1887 käytäntöön
ottama yleisnimitys sille meren ja makeanveden
eliökunnalle, joka ikäänkuin leijaillen 1.
kelluvana elää eri vesikerroksissa ja suurin piirtein
katsoen passiivisesti seuraa veden liikuntoja
riippumatta siitä, onko siihen kuuluvilla eliöillä omaa
liikuntokykyä vai ei. P. jaetaan meri-p:iin
(h ai i-p.) ja makeanveden p:iin (järvi- 1.
1 i m n o-p., joki- 1. potamo-p.). Meri-p:ssa
taas erotetaan aavan meren oseaaninen p.
ja rannikkoseutujen neriittinen p.. sekä
syvyyskerroksittain pinnasta lähtien
pelagi-nen, zonaarinenjabathybinen vyöhyke,
viimemainitun muodot elävät suurissa syvyyksissä,
heti pohjan yläpuolella. Kokoonpanoltaan p. on
eläin- 1. zoo-p:ia ja kasvi- 1. phyto-p:ia.
Molemmissa huomataan selvää mukautumista veden
erikoisiin fysikaalisiin ja kemiallisiin
olosuhteisiin. Suuri läpikuultavuus, monenlaiset kellumista
edistävät laitteet, kuten pintaa suurentavat
lisäkkeet sekä kasveilla että eläimillä, hvytelövaippa,
eri yksilöjen yhtyminen ketjumaisiksi tai
muunlaisiksi ryhmiksi, kannattavien kaasurakkojen ja
öljypisaroiden esiintyminen ovat tällaisia, usein
veden laadun mukaan eri vuodenaikoina eri
asteisia mukautumisominaisuuksia. Meri-p. on yleensä
paljon lajirikkaampaa kuin makeanveden p., ja
mikroskooppisten eliöiden ohella kuuluu siihen
paljon verraten isojakin pelagisia eläimiä:
meduusoja, nilviäisiä, kalanpoikasia v. m. (vrt.
Eläin-maantiede, palsta 645), jotka muodostavat
sillan n e k t o n i i n, vapaasti liikkuvaan
vesi-eläimistöön. Meri-p :lle ovat myös ominaisia
lukuisien rannikko- ja pohjaeläinten,
alustaan-kiinnittyneidenkin. toukka-asteet. Merien
kasvipa muodostavat eri leväryhmien edustajat, ennen
kaikkea monenlaiset piilevät sekä dinoflagellaatit.
Esim. napamerissä on monesti huomattu veden
olevan aivan ruskeaa näistä. Meidän vähän
suolaisten meriemme p. poikkeaa suuresti
valtamerien p:sta ja lähenee sensijaan monessa
suhteessa makeanveden p:ia, jossa muuten näyttää
yleensä kaikkialla ainakin lauhkeassa
vyöhykkeessä olevan ainakin samat suuremmat kasvi
ja eläinryhmät edustettuina. Meidän
makeanveden-p:mme muodostavat pääasiassa eri äyriäiset,
nim. hankajalkaiset (Diaptomus, Cyclops y. m.)
ja vesikirput (esim. Daphnia ja Bosmino-suvut).
rataseläimet {Anurcr.a, Notliolca, Asplanchna.
v. m.), osàksi eläimiin, osaksi kasveihin luetut
Kcskietltisyys auringosta mllj. km Kiertoaika pälv. Massa (maan
massa = 1)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
