Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Poiju ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
756
Poimuttuminen Point
756
lahko jonka edustajat usein on luettu
kovakuoriaisiin n.iv-ät loisina pistiäisten ruumiissa.
Niiden vilkkaasti hyppivät kuusijalkaiset toukat
tun-keu! ivat ampiaisten ja mehiläisten
vatsarenkait-ten väliin, johun koteloituvat. Vain koiras
vapautuu kotelonahasta. Silla on suuret poimuiset
takasiivet. mutta etusiivet ovat surkastuneet
aivan pieniksi. Matomainen naaras jää
kotelonah-k.i.insa. jos^a se tulee hedelmöitetyksi. Se
synnyttää eläviä sikiöitä (toukkia). U. S-s.
Poimuttuminen. geol., ks. P o i m u v u o r e t.
Poimuttuneet kerrokset ks. P o i m u v u
o-ret
Poimuvuoret. maankuoren poimuttumisen
kautta syntyneet vuorijonot. Maankuoren
poimuttumisen syynä ajatellaan olevan sen, että
maapallon hehkuvansula sydän jäähtyessään
kutistuu ja sitä ympäröivän, ohuen, kiinteän
kuoren < litosfäärim täytyy, mukautuessaan tähän
tilavuuden pienenemiseen, rypistyä kokoon, kuten
kuivuneen omenan kuoren. Rypistyminen
kohdistuu kapeisiin vyöhykkeisiin, jotavastoin laajat
pidät vsalueet niiden välillä jäävät
liikkumattomiksi. Alkujaan vaakasuorien
vuorilajiker-rosten päällimäiset osat musertuvat palasiksi
kuten ainakin hauraat aineet, jotavastoin
syvem-mät o-at. ollen kovan paineen alla, mukautuvat
plastillisten aineiden tavoin puristukseen ja
muodostavat poimuja. Alaspäin kaarevaa poimun osaa
nimitetään altaaksi 1. synklinaaliksi,
ylöspäin kaarevaa satulaksi 1.
antikli-naaliksi. Jos puristus on kyllin voimakas,
kuten vuorijonon keskiosissa on asianlaita,
työntyvät poimut täydellisesti kokoon ja alkujaan
vaakasuorat kerrokset nousevat pystyyn.
Puristuksessa poimut voivat katketa ja toinen puoli
työntyy toisen päälle. Tällaisia
ylisiirrolc-sia voi tapahtua sangen suuressa mittakaavassa.
Sveitsissä Vierualdstätter-järven tienoilla on
siten todennäköisesti Alppien etelärinteeltä
siirtyneitä tunturimassoja. Todistuksena
ylisiirtymi-sestä on se seikka, että vanhemmat kerrostumat
ovat nuorempien päällä. Poimuttuminen tapahtuu
hyvin hitaasti, kestäen kokonaisia geologisia
ajanjaksoja. Mitä korkeammaksi vuorijono kohoaa,
sitä suuremmalla vauhdilla vaikuttaa myöskin
erosioni tasoittavasti. Tästä johtuu, että
tasoittumatta ovat säilyneet, geologisesti puhuen,
ainoastaan äskettäin s. o. tertiäärikaudella
poimuttuneet vuorijonot: Alpit. Himalaja sekä
Etelä-ja Pohjois-Ameriikan Andit. Vanhemmilla
geologisilla aikakausilla syntyneet vuoristot, kuten
Köli <kaledonialainen poimutus
siluuri-kauden lopulla), Urali ja Keski-Euroopan
vuoristot (a r rn o r i k a I a i s-v ariskilainen 1.
herkyniläinen poimutus kivihiilikauden
lopulla) ovat aikoja sitten täydellisesti
tasoittuneet. Ne eivät enää olekkaan poimuvuoria, sillä
niiden esiintyminen vuoristoina johtuu
maankuo-rc-s-a tapahtuneista myöhemmistä siirroksista,
jotka ovat kohottaneet ylös toisia ja laskeneet alas
toisia lohkoja. Poimutuksessa vuorilajit
ruhjoutuvat ja liuskeutuvat kiteisiksi liuskeiksi (ks. t.).
E. U nen.
Poincaré /piiHkar?]. 1. Jules Henri P.
(1854 1912), ransk. tiedemies. 1886
matemaattisen fysiikan profe- orina Pariisissa, minkä toimen
hän 1896 vaihtoi teoreettisen tähtitieteen
pro-fei-orin virkaan; kutsuttiin 1893 Ranskan aka-
temian jäseneksi. P. on tehokkaasti ottanut osaa
matematiikan, tähtitieteen ja matemaattisen
fysiikan uudenaikniseeu kehitykseen, kartuttaen
näitä tieteitä tärkeillä keksinnöillä. Hänen
matemaattiset tutkimuksensa koskettelevat
diffe-rentsiaaliyhtälöitä, funktsioniteoriaa ja
korkeampaa algebrata. Hän on m. m. suunnitellut
yleisen menetelmän sellaisten lineaaristen
diffe-rentsiaaliyhtälöiden integroimiseksi, joilla on
algebralliset koeffisientit, ja keksinyt keinon
epälineaaristen differentsiaaliyhtälöiden
integroimiseksi rajattomien sarjojen avulla. Edellinen
tehtävä johti hänet n. s. Fuehsin fuuktsionien
käyttöön. Monet ja arvokkaat ovat hänen
funktsioniteoreettiset tutkimuksensa. Hiin on
esim. antanut lisiä Abelin funktsionien
ominaisuuksien tuntemiseksi. V. 1889 hän sai Ruotsin
kuninkaan suuren palkinnon teoksestaan „Les
proliièmes des trois corps et les équations de
la dynamique". P:n pääteos fyvsillisen
tähtitieteen alalla on „M6tliodes nouvelles de
mécani-que eéleste" (1892-99. 3 nid.). Hän on
julkaissut luentoja miltei kaikilta teoreettisen fysiikan
aloilta sekä muutamia kansantajuisiakin teoksia.
P. valittiin 1903 Suomen tiedeseuran
kunniajäseneksi. U. S :n.
2. Raymond P. (s. 1S60), Ranskan
tasavallan presidentti; toimi lainopilliset tutkinnot
suoritettuansa asianajajana ____
Pariisissa; valittiin 1887
odustajakamariin, 1903
senaattiin. P. herätti jo
aikaisin huomiota muodon
puolesta täydellisillä ja
sisällyksen puolesta
asiallisilla, hyvin harkituilla
puheillaan.
Huhtik.-mar-rask. 1893 hän oli
ope-tusasiainministerinä Du-puyn ensimäisessä
kabinetissa, toukok.
1894-tammik. 1895
raha-asiainministerinä Dupuvn
toisessa ministeristössä,
tam-mik.-lokak. 1895
opetus-asiainministerinä Ribot’n
kabinetissa: valittiin 1895 kamarin
varapuhemieheksi; maalisk.-lokak. 1906 jälleen
raha-asiainministerinä; tuli 1912 pääministeriksi ja
ulkoasiainministeriksi; valittiin tammik. 1913
tasavallan presidentiksi; v :sta 1909 akatemian
jäsen.
Poinsot [puäsiYJ, Louis (1777-1859), ransk.
fyysikko, 1809-16 Pariisin école polytechniquen
matematiikan professorina, 1816-25 ..examinateur
d’admission", 1843 ,,bureau des longitudes’in"
jäsen, 1852 senaattori. P. on tutkinut lukuteoriaa
sekä monikulmioiden ja monitahokkaiden teoriaa
(keksi tähtimomtahokkaat i. Hänen tärkeimmät
saavutuksensa kuuluvat kuitenkin mekaniikan
alaan. Niinpä hän käsitteli julkaisussaan
„Thöo-rie nouvelle de la rotation des corps" (1834) kap
paleidcn pyörimisproblemeja puhtaasti
geometrisen menetelmän avulla. Ansiokkaat ovat hiilien
tutkimuksensa kappaleiden tasapainosta, missä
hän sovelluttaa voimaparikäsitettä. U. 8:n.
Point (monikko p o i n t s) lpuä’J (ransk., <
lat. punctum), piste (ks. t.); pelissä sovittu
voittoja tappiolaskun yksikkö.
Ravmond Poincart1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
