Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Point de Galle ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
75»
Pola Polarisatsioni
760
oli professorilla Viluon yliopistossa, otti osan I
sotaan Vetiäjää vastaan ISjO, jn asettui senjäl
k,-en Galitsiaan ollen 1849-53 maantieteen profes
sorina Krakovan yliopistossa. Runoilijana lilin
heräili ensinnä huomiota kokoelmallaau
„Jnnu-szin laulut" (1833). Hänen seuraava
isänmaallinen runoteoksensa ,,Laulu maastamme" (1843),
joka kauniisti kuvaa Puolan eri maakuntien
luontoa ja kansaa, teki P:n hyvin suosituksi.
Yhtä huomattavat ovat hänen ..Kuvausa
elämästä ja matkan varrelta" (18461 ja runoelma
..Mohort" (1855). J. J. il.
Pola iserbo-kroats. Pulj), lujasti linuoitettu
kaupunki Itävallassa. Adrian-meren rannikolla,
Istrian niemimaan länsirannalla, lähellä
niemimaan eteliikiirkeii, kaikilta tuulilta suojntun
(luo-tee^-.i ovat Brioni-saaret), 8,« km1 laajan
P:u-lahden itärannalla. Itävalta-Unkarin
piiiisota-sataina ; 70.499 as. (1910; 1900 45,205 as., joista n.
3 italialaisia, loput serbo-kroaatteja ja
saksalaisia!.— Tuomiokirkko (ruk. 1451), ent. luostari San
Francesco, kaupungintalo, amiruliteettirakennus,
teatteri, merikasino, suunnaton meriarsenaali,
jonka eteläpuolella on San Policarpon
kaupunginosa <siinä Madonna del Mare-kirkko) ; amiraali
Tegetthoffin, arkkiherttua Maksimilianin
muistomerkit. Roomal.-ajalta on paljon rakennuksia ja
jätteitä: amfiteatteri (rak. luultavasti 69-89 j. Kr.
Vespasianuksen toimesta, tilaa 20,000 katsojalle),
Porta Atirea, Porta Ercole, Porta Gemina,
Augustuksen ja Rooman temppeli (19 e. Kr.),
Dianan temppeli. — Ylälukio, pari muuta koulua,
hydrografien toimisto ja merit. havaintoasema,
museo, kirjasto. — Yaltion laivaveistämö (4,500
työmiestä), useita allas- ja kuivia telakoita,
konepajoja; monet näistä laitoksista ovat satamassa
olevalla Olivi-saarella. — Harjoitetaan kauppaa
ja kiviteollisuutta. Sähköraitiotie. — Nyk. P:n
perustivat roomalaiset istrialaisen sodan
päättymisen 1178 e. Kr.) jälkeen; Augustus hävitti
sen 39, 33 se rnkennettiin uudestaan. Septimius
Severus sitä erittäin suosi. V. 1148 sen
valloittivat venetsialaiset, 1192 vähäksi aikaa
pisalai-set; 1379 genovalaiset P:n luona meritappelussa
voittivat venetsialaiset ja hävittivät kaupungin
perinpohjin moneksi vuosisadaksi. Istrian kera
P. 1797 joutui Itävallalle, joka 1848 siitä teki
sotasataman. E. E. K.
Polaari. .. (kreik. poloa = akseli), yhdistyksissä
= napa-, kohtio-, vastakkainen.
Polaariasema ks. N a p a s e u t u a s e m a t.
Polaarikello (kreik. poloa = maalinapa,
taivaankupu). Kirkkaan taivaan hajavalo on
polarisoitunut (ks. Polarisatsioni) siten, että
värähdykset ovat kohtisuorat tasoa vastaan,
joka ajatellaan asetetuksi taivaalla tutkitun
pisteen. auringon ja katsojan silmän kautta. Jos
tutkittu piste on taivaan napa, niin mainittu
taso yhtyy auringon silloiseen meridiaaniin.
Tähän perustuu Wheatstonen p:n rakenne.
V. S:n.
Polaaripiiri ks. Napapiirit.
Polaaripäivä, polaariyön (ks. t.) vastakohta.
Polaarivlrta, napavirta. ks. Meri.
Polaarivyöt (kreik. jmloa - mnannapa),
cirro-rumtilu- tai cirro-stratus pilvistä muodostuneet,
tavallisesti magneettista napaa kohti
yhteen-länkeäviltä näyttävät, katkonaiset pilvijonot,
jotka monasti revontulten jälkeen ilmestyvät nii-
den säteiden suuntaisina. P. muuttavat
alituisesti suuntaa, ulottuen joskus yli koko taivaan
laen pohjoisesta alkaen taivaannavan poikki
ete-liiiiu asti. missä ne länkeiiviit yhteen nivan
samoin kuin pohjoisella taivaalla. P. esiintyvät
usein vielä hyvin etäisen myrskyalueen
ilmaisijoina. V. 8: n.
Polaariyö, pisin aika, minkä aurinko
napapiirien rajoittamissa napa-alueissa on
näkymättä.
Polabit, länsislaavilainen heimo, asui Ellien
varrella, josta nimikin (tsek. La&e = Elbe).
Aikaisemmat tutkijat käyttivät tiitii nimitystä
kni-kista nykyisessä Pohjois- ja ICeski-Saksassa
asuneista slaavilaisista. Nykyään ymmärretään p:11a
niitä slaavilaisia, jotka asuivat pohjoispuolella
sorbeja 1. Lausitzin vendejä. P:n alue ulottui
etelässä jotenkin nykyisen Berliinin kohdalle,
pohjoisessa Itämereen ja lännessä Elbeen, jonka
lisäksi vielä osa nykyistä Hannoverinkin oli
polabi-luisen asutuksen vallassa. P:ja nimitetään
uusimmassa tutkimuksessa usein Itämeren vendeiksi.
Heidän kielensä oli likeistä sukua puolan kielelle.
Kauimmin se säilyi n. s. Hannoverin
vendililis-maassa, josta sen viimeiset jätteet katosivat
1700-luvun puolivälissä. Likiunii p:n kieltä on
kuolemaisillaan oleva slovintsin kieli Hinterpommerin
Stolpin piirikunnassa. Ne muistiinpanot, jotka
p:n kielestä tehtiin 1700-ltivun alussa, on
täydellisimmin koonnut Paul Rost, ,,Die Sprachreste der
Draviino-Polaben ini Hannöverschen" (1907).
,/. J. M.
Polangen. kauppala Venäjällä, Kuurinmaalla,
Itämeren rannalla, lähellä Preussin rajaa: 2,353
as. (1910), n. puolet juutalaisia. Roomal.-ja
kreik.-katolinen kirkko, muutamia kouluja. Tunnettu
kylpypaikka, kylpyvieraita vuosittain n. 2,000.
enimmäkseen puolalaisia. Ennen kukoistava
meri-pihka-teollisuus menettänyt merkityksensä. —
P:n luona ruotsalaiset 1705 voittivat
venäläiset.
Polarimetri (kreik. poloa = [maan] napn, ja
metron = mitta), koje, jolla voidaan mitata
osittain polarisoituneen valon, kuten esim. taivaan
sinen, polarisoitumisen miiiirää.
Polarisaattori ks. Polarisatsioni.
Polarisatsioni, galvaaninen, ks.
Galvaaninen elementti.
Polarisatsioni, valon (kreik. poloa =
mannunpa. taivaankupu), eräs valon ominaisuus, jonka
nojalla saattaa piiiitellii valoa synnyttävän
aaltoliikkeen olevan poikittaisen (transversaulisen).
Valon p:n keksi Malus 1811. Ilmiöitä saattaa
havaita kahden mustalla
päällystetyn lasilevyn,
kahden mustan kuvastinlasin
tai kahden obsidiaanista
(ks. t.) tehdyn levyn K ja
K, (kuva 1) avulla.
Valosäteen Ali annetaan
joutua kuvastimelle K, niin
että tulokulma on 55° (säde tekee siis kuvastimen
tason kanssa 35" kulman). Jos heijastunut säde
liC kohtaa tiellään toisen K kanssa
yhdensuuntaisen kuvastimen K, (tulokulma siinä siis myös
55°), niin heijastuu säde siitä aivan samalla
tavalla kuin valo yleensä ja kuvastin näyttää siiB
valaistulta jos sitä katsellaan suunnassa DC,
mutta jos sitä kierretään suoran Cli ympäri tulo-
Kuva l.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
