Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polveutumisoppi - Polvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Polvi—Polvijärvi
SOO
minkä mukaan maantieteellinen
eris-t v m i n e n tas-a olisi estävänä vaikuttimen».
Eristyminen on seurauksena joko muotojen
aktiivisesta siirtymisestä uusille alueille tai
passiivisesta kulkeutumisesta tai koko alueen
eristymi-»•st.i geologisen prosessin kautta. Näin
syntyneiksi on tulkittava m. m. nykyisten lajien
maantieteelliset rodut. Täliän liittyy läheisesti
suku-puolieristyminen, jolloin parittumista eri
suuntiin kehittyneiden muotojen ke-ken joko
vietin heikentymisen tai purittelueliuten
epiisopivai-suuden takia ei eniiä tapahdu.
Vastakohtana selity sk okei lie, joissa ulkoiselle
sattumalle annetaan suuri merkitys,
mainittakoon monien huomattavien tutkijain, m. ni.
aikamme etevimpien paleontologien edustama n. s.
uus- i n e o-) 1 u m a r e k i I a i n e n suunta, joka
antaa päämerkityksen vaihtuvien ulko olojen
vaikutukselle sekä elinten käytölle ja käytön
puutteelle. Kehitys esiintyy vastavaikutuksena
ärsytykselle. joka kohtaa milloin mitäkin
ruumiinosaa muuttuneiden ravinto-, valo-,
liimpö-y. m. olojen johdosta. Uuslamarckilaisen
suunnan opeille näyttää antavan tukea kokeellinen
biologia, joku 011 osoittanut erinäisissä
tapauk-si–a enemmän t. vähemmän pysyviä muunnoksia
voitavan synnyttää ulko-oloja muuttamalla,
joskin saavutettujen ominaisuuksien periytyväisyys
toistaiseksi on katsottava epäilyksenalaiseksi (vrt.
Perinnöllisyys, palsta 406). Voimakasta
lisätukea antavat tälle oppisuunnalle sitäpaitsi
rudimentääriset elimet.
Edelleen on tutkijoita, jotka, kuten botanisti
Nägeli. näkevät kehityksen tapahtuvan sisäi
sistä syistä, riippumatta olevista ulko-oloista ja
olemassaolon taistelusta. Viimemainituille jäii
\aiu toisarvoinen, säännöstelevä merkitys.
Kaikissa eliöryhmissä tapahtuu edistystä alemmasta
korkeampaan, niin koko ryhmässä kuin
yksityisissä elimissä. Tältä kannalta käyvät
ymmärrettäviksi eliöille ominaiset symmetriasuhteet ja
sellaiset ominaisuudet im. m. monet systemaattisista
tunnuksista, kirjaukset y. m.), joiden ei voida
katsoa olevan miksikään hyödyksi eliölle ja
joihin nähden varsinainen ..käyttö" ei voi tulla
kysymykseen; valintaopin tai alkuperäisen la- ,
marekiauismin kannalta on vaikea niiden
olemassaoloa perustella. Käsitystään Nägeli on
nimittänyt täydellistymis- 1.
progressioni-prinsiipiksi ja se on myös saavuttanut
melkoista kannatusta.
Ihmisen polveutumisesta ks. Ihminen ja
Neanderthal.
P. on vaikuttanut mitä suurimmassa määrässä
hedelmöittävästi ennen kaikkea biologisiin, mutta
myö» sosiologini in y. m. tieteisiin. Ei mikään
biologinen teoria ole herättänyt niin paljon uusia
kysymyksiä, avannut niin monia uusia
tutkimusaloja kuin -". eikä mikään muu biologinen oppi
myöskään ole yhtii suuressa määrässä
vaikuttanut yleiseen ajatustapaan tieteen piirien
ulkopuolella.
[Charlet Darwinin teoksista ks. Darwin, 2;
E. Harckel, ..NatUrliche Schöpfungsgeschichte"
10 - pain. . I,. Plate, ..Selectiongprinzip und
Pro-bleme der Artbildung" (1008), sama, ..Leitfuden
der Denzendenztheorie" (1913), K. C. Schneider.
„EinfUhrung in die De-zendenzthcorie" (2:nen
pain. 191 li. Abel, ISrauer y. m., „Abstammungs-
lehre" >1911), A. Weismann, „Vorträge iiber die
Deszendenitheorie" (3:s pain. 1914), sama, „Die
Selectionstheorie" (1909), W. Roux, „Der Kampf
der Teile im Organismus" (1881), 11. de Vries,
Mutationstlieorie" (1901-03), M. Wagner,
„Ent-tehung der Arten durch räumliche Sonderung"
1889), A. Pauly, ..Darwinismus und
Lamarckis-inus" 1190.ii. C. v. Nägeli,
..Moohanisoh-physio-logische Theorie der Vhstammungslehre" (1884).
Suomeksi ilmestyneestä p:ia käsittelevästä
kirjallisuudesta mainittakoon: Charles Darwin,
„La-jien synty" (19141, J. E. Aro. ..Kehitysoppi
nykyisellä kannalla" (1907), Ilesse,
..Polveutumis-oppi ju Durvinismi" (1907), Daiber, „Elämän
synty, kehitys ja loppu" (1908), Einar Fieandt,
..Ihmisen polveutuminen" (1910), W. I^eche,
..Ihminen" (1914). Vleisaiheisista mainittakoon:
B. Vetter, ,,Kehitysoppi ja ihminen" (1907).J
V. A. K-io.
Polvi f (jcn u), maaluurankoisten reiden ja
säären rajakohta, jossa sijaitsee reisi- ja
sääriluun välinen snrunaniveltä muistuttava p.-nivel
(arliculaho gentil. Nivelen etupuolella on
useimmilla nisäkkäillä ja eräillä muillakin
luurankoi-silla vielä nelipäisen reisilihaksen jänteessä oleva
jänneluu, polvenlumpio (patella). P.-nivel
<n ruumiimme suurin nivel. Se jakautuu kolmeen
osaan sisä- ja ulkopuoliseen reisi-siiliriluuniveleen
ja reisiluu-lumpioniveleen. Reisi- ja sääriluun
välissä on p.-nivelessä kaksi puolikaarenmuotoista
rustokiilaa n. s. nivelkierukat (tnenisci), jotka
sekä helpottavat nivelen liikkuvaiauutta että
heikentävät sysäysten voimaa ja siten suojelevat
ruumista täräyksiltä. P.-nivelessä on vahvoja
siteitä, jotka osittain kulkevat nivelen
kummallakin sivulla (heikommat myös nivelen takana)
osittain väliseinän tavoin nivelen sisällä.
P.-ni-velen etupuolitse kulkee nelipäisen reisilihaksen
jänne. Polvinivelen nivelpussi on hyvin laaja,
tehden mahdolliseksi nivelen liikkeet (koukistuksen
ja ojennuksen). Näiden lisäksi voi jalkaa p:sta,
sen ollessa koukistettuna kiertää hieman
sisiiän-ja ulospäin. P.-nivelen seutuvilla on useita
lima-säkkejä. joista osa on yhteydessä mainitun
nivelen kanssa osa erillään siitä. Viimemainittuihin
kuuluvat p:n-lumpion limasäkit. V. K.
Polvi-eteinen tila ks. Synnytys.
Polvi-ilmiö, patellanri-ilmiö,
patellaari-ref-lc-ksi 1. heijastus, vapaasti ulasriippuvassa tilassa
olevan säären ja jalan eteenpäin ponnahtaminen
polvilumpion nlaososta sääriluuhun kulkevaa
jännettä koputettaessa. P:n säännöllinen
olemassaolo on usein tärkeä merkki hermoston tauteja
tutkittaessa, jossa sen katoaminen, kuin myöskin sen
liiallinen herkkyvs viittaavat erikoisiin
tauteihin. " M. Oli.
Polvijärvi. 1. Kunta, Kuopion 1., Liperin
kihlak., Polvi järven-Kuusjärvcn nimismiesp.;
kirkolle Kontiolahden rautatieasemalta n. 30 km,
Joensuusta 43 km. Pinta-ala 780,< km’, josta
viljeltyä maata (1910) 7,875 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 5,691 ha, viljaakasvava kaskimaa
I8,«i) ha, puutarha-ala l,i« ha). Manttaalimäärä
37.«mi, talonsavuja 471, torpansuvuja 98 ja
muita savuja 10 (1907). 5,113 ns. (1913); 1,055
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 878 (1901). 765 hevosta,
4.397 nautaa (1911). — Kansakouluja 8 (1914).
■Säästöpankki. Haara-apteekki (Liperin apteekin).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
