Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polypetalæ ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
811
Polyteknillincn opisto—Poni m eri
812
teknilliseksi kouluksi. Nimensä Polytcknilliueu
opi><o koulu -ui 1879, jolloin uudet säännöt
annettiin. pääsy\aatituuksia korotettiin ja uusia
o|iettajam irko .i («riistettiin. Siitä saakka koulu
on ollut korkeakoulun luontoinen. V. 1908 opisto
taas muutettiin uudelle kannulle ja sai nykyisen
nimensä Teknillinen korkeakoulu (ks. t.).
K. 8 a.
Polyteknillinen opisto k». Po I v t e k n i-
kumi.
Polytiinlamia k- Foraminifera.
Folytrichum ks. K a r li u u s a m m a 1.
Polytypia kreik. polmoni. ja fj//>o» =
jäljennös), iainotuotteiden monistaminen.
Polyuria ikreik. /»oJy paljon, ja iJrem =
virtsata). sairaloisesti lisääntynyt virtsaneritys,
jollainen esiintyy sokeritaudissa ynnä eräissä
munuaistaudeissa -ekä jcskus ohimennen vain
hermoston kiihottumisen merkkinä.
Polyxena ks. P o I y k s e n a.
Polyyppi kreik. />o/y’/)ü.« = iiionijalkiiinen). 1.
Ehnni., onteloeläinteu perusmuoto, ks.
Hvdra. Hydrozooit. Korallieläimet,
L i u - k a m e d u u s a t. Onteloeläiinet,
U i m a p o I y y p i t. — 2. Lääket., ks. N e n
ii-polyyppi.
Pomada ratisk. (nnmiilc, it. pommata, < lat.
fyiftnm. hedelmä, omena), ihon ja hiusten
hoitoon käytettävä (kosmeettinen) hyvänhajuiseksi
tehty voiderasva.
Pomakit tPotnaci) ks. B u 1 g a a r i a 1 a i s e t.
Pomarkku < myös Poomarkku; ruots. P
ft-mirlci. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Ulvilan kihlak.. Noormarkun-Ahhiisten-Poniarkun
ni-mismiesp.: kirkolle Porin kaupungista 29 km.
Pinta-ala 286.i km’, josta viljeltyä maata (1910)
2.770 ha -iillä luvussa luonnonniityt 889 ha.
puutarha-ala 2,ir ha). Manttaalimäärä 9 "/„.
ta-lonsavuja 114. torpnnsavuja 168 ja muita savuja
69 119071. 4.690 as. < 19131 : 782 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 394 (1901). 42-1 hevosta. 1.466 nautaa (1911).
— Kansakouluja 2 (1914’. Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Noormarkun ja Ahlaisten
knn–.i. Haara-apteekki Noormarkun apteekin).
Mielenvikaisten hoitola yhteinen Noormarkun ja
Ahlaisten kanssa. — Teollisuuslaitoksia: saha
(omist. Reposaaren höyrys. o.-y.). — 2.
Seurakunta. keisarillinen. Turun arkkihiippak..
Porin alarovastik.: Ulvilaan kuulunut v. 1802
perustettu sanrnahuonekiinta, sui oman kirkon 1803
a oman -aarnaajan 1H(>4, kappelioikeudet 1834
keis. käskykirj. 1 p:ltä tammik. sam. v.),
ensi-niäi-en kappalaisensa 1838: siirrettiin Ulvilasta
Noormarkkuun kuuluvaksi kappeliksi 1861.
määrättiin erotet tavaksi omaksi k h rak un liaksi sen.
päät 11 p:Itii lokak. 1899 >on vielä [1914]
toistaiseksi kappelini>. Kirkko puusta, rak.
180:» miiden kirkon piirustukset vahvistettu
190<i. mutta kirkko vielä rakentamatta). [K.
Killinen. Ulvilan kihlakunnan kiinteitä
muinaisjäännöksiä" (Vet. soo. hidrng n :o 33).]
L. Il-ncn.
Pomarkunjokl. Karvianioen (ks. t.)
ve-■ ’-t^in kuuluva joki. laskee Inhottu- (1. Inhattu-)
järvestä Isojärveen. P:n jokivarressa Pomarkun
kirkko. — Muomattaviminat kosket: Pitkäkoski,
put.-korkeus 3.» m. hevosv.-määrä korkean veden
aikaan 2.080, mylly ja salia: Kylitnkoski, put.-
korkeus l,i m, hevosv.-määrä korkean veden
aikaan 907; 2 myllyä. L. ll-ncn.
Poinbal Iiiorjhu’11, Sebastian J osé de
Curvalho e Mello (1699-1782), markiisi,
jiort. valtiomies. Oltunan lähettiläänä
Lon-toossa ja v :sta 1745 Wienissä, niissä
valtioniies-lalijojensa vuoksi tuli erityisesti huomatuksi,
P. palasi 1750 kutsusta takaisin ja nimitettiin
rainisteristön jäseneksi. Voitti suurilla
hengenlahjoillaan ja kunnioitusta herättävällä
ulkomuodollaan kuningas Josef I :n rajattoman suosion.
Sen kautta, että kuningas kaikessa noudatti
hänen neuvojaan, saattoi P. mielensä mukaan joh
taa hallitusta. Valistusajan aatteita seuraten
hän asetti päämääräkseen kansan taloudellisen
ja henkisen kohottamiseu ja kansan
vapauttamisen kirkon ja aatelin sorrosta, mutta ajoi
uudistuksia liian nopeasti ja väkivaltaisesti.
I’. osoitti erinomaista toimeliaisuutta
koettaessaan lieventää marrask. 1755 tuhoatuottaneen
maanjäristyksen seurauksia ja nimitettiin
Oeyrasin kreiviksi sekii myöhemmin P:n
markiisiksi. Tuli 1757 ministeripresidentiksi. Sai
aikaan, että kuningasta vastaan tehdyn
murhayrityksen jälkeen jesuiitat karkoitettiin
määräyksellä syysk. 3 p:ltä 1759 Portugalista.
Saattoi raha-asiut järjestykseen ja vahvisti
puo-lustuslaitosto. Kuningas Josefin seuraaja Maria I,
ioka oli hengellisten suosija, erotti P:n virasta
inaalisk. 1777 ju lakkautti useat hänen
aikaansaamistaan säädöksistä. [Dulir, ,,P., sein
Charakter und seine Politik".] K. W. R.
Pomeranssi ks. C i t r u s.
Pomeranssinkukkaöljy ks. N e r o I i ö 1 j y.
Pomeranssinkuoriöljy, eetterinen, keltainen
tai ruskea öljy, jota saadaan puristamalla
pomeranssin (karvas p.) tai varsinkin appelsiinin
(imelä p.) vereksiä kuoria. Sisältää
limonee-nia, sitraalia y. m. Käytetään likööreissä ja par
fymeriassa. K. L.
Pomerellen, s. o. V ä h ä-P o m m e r i. Ponime
rin itäisimmän osan vanha nimitys; käsitti ai
knaiisa myös osan Länsi-Preussia.
Pomerium 1. p o m ce r i u m fpömc’-/ (Int.),
vanhimmassa palatinisessa Roomassa
muurin-takainen alue. raja-alue I. -linja kaupungin ja
maaseudun välillä, joka erotti ne toisistaan sekä
uskonnollis-ritiiaalisessa että hallinnollisessa
suhteessa niin. että esim. sotapäällikön ylivalta
(imperium) loppui hänen tultuaan sen sisäpuo
lelle. E. II l.
Pommeri (saks. Pommern), Preussin itii
elbe-Iäisiä provinsseja Itämeren rannalla, jakaantuu
historiallisesti Oderin itäpuolella olevaan
Tnka-P:i i n (Hinterpommern) ja Oderin länsipuolella
olevaan Etu-P:iin (Vorpommern); 30,131 km’,
1.716,921 as. (1910; 57 kmMlä), joista
puolalaisia 25.718, juutalaisia 8.862; roomal.-katolisia
3,»% väestöstä. — P. on Saksan alavimpia maita;
rannikkotasangon sisäpuolella P:n maanselkä
1’lattc von Randoiv, Pommersche Seenplatte ja
Ostpommersche Platte nimisenä kolioo yli 200 tn
yi. merenp. (Schimmritzherg viimemainitussa 256
m yi. merenp.). — Pitkin Taka-P :n rantaa kulkevat
hiekkakinokset ja -harjut. Se on yhtenäinen,
saareton, Etu-P:n rannikolla ovat P:n Ifaffin
suulla Usedom ja Wollin nimiset saaret sekä
lännempänä silpoutunut kaunis RUgeii
(Stubben-kammer 159 m yi. merenp.) lukuisine rannikko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
