Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pompeji ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
817
Pompeji
818
laiseksi. Huolimatta kaupungin monista ulkonai
sista vaiheista on sen kehitys aina, ja varsinkin 1
varhaisempina aikoina, suuressa miiiirin ollut
ympäristön kreikkalaisten siirtokuntain
vaikutuksen alaisena ja siten edustanut korkeampaa
kulttuuria, josta jäljelläolevat
muistomerkitkin ovat selvänä todistuksena. Sen ohessa
kehittyi siitä myöskin hyvinvoipa satama- ja
kauppakaupunki. Merenrannasta, joka siihen
aikaan pisti syvemmälle sisämaahan, P. tosin oli
n. ’/s km:n päässä, mutta yhdistävänä
kulkuväylänä oli niihin aikoihin vielä aluksin
kuljettava Sarnus-joki. Sen lisäksi vaikutti kaupungin
luonnonihana asema ja edulliseksi tunnettu
ilmanala, että siitä tuli ylhäisten ja varakasten
roomalaisten suosittu oleskelu- ja virkistyspaikka.
Tuhon kohdatessa kaupunkia lasketaan sen
väkiluvun nousseen jo 20,000 henkeen.
Ollen tulivuoren kupeella P. oli jo
aremminkin saanut kovia kokea. V. 03 j. Kr. voimakas
maanjäristys hävitti siitä suurimman osan, mutta
se rakennettiin uudestaan, kunnes 1G vuotta
myöhemmin alussa mainittuna päivänä uusi ankara
maanjäristys ja Vesuviuksen purkautuminen teki
lopun koko kaupungista. Kiviä ja tuhkaa sateli
kaupunkiin ja hautasi sen paikoittain 6:kin m:n
vahvuisen peitteen alle. Alimman osan tästä
peitteestä muodostaa n. 2-2 Va m:n paksuinen
hohkakivikerros, senjälkeen seuraa vuorotellen
tuhkaa ja hohkakiveä ohuemmalta, jota kaikkea
lopuksi peittää n. 2 m:n vahvuinen tuhkakerros.
Kun tuhoavaa luonnonmullistusta kesti
muutamia päiviä, pääsi suurin osa kaupungin
asukkaista pakenemaan ja ainoastaan n. 2,000 henkeä
lasketaan joutuneen surman suuhun. Ellei oteta
lukuun pienempiä silloin tällöin, m. m. kohta
onnettomuuden jälkeen tapahtuneita
kaivaus-yrityksiä, on kaupunki saanut maata
vuosituhansien unessa aina lS:nnen vuosis. keskivaiheille,
jolloin säännölliset kaivaustyöt pantiin alulle.
Mutta vasta seur. vuosisadalla ja varsinkin
vista 1861 alkaen varsinaiset ja
järjestelmiin-mukaiset kaivaukset it. G. Fiorelli’n johdolla
pääsivät vauhtiin. Nykyään on jo n. 3/s kaupungin
koko alueesta esiinkaivettuna. — Kuva 1 esittää
jälkivalelmaa, joka osoittaa, kuinka monikin,
yrittäessään onnettomuutta pakoon, lyyhistyi
paikalleen ja joutui tuhka- ja kivisateen uhriksi.
Tämän pitkäaikaisesta haudastaan vapautetun
kaupungin suuri merkitys on siinä, että se on
avannut jälkimaailmalle erinomaisen runsaan
aarreaitan, jonka avulla pääsemme tutustumaan
vuosisatoja kestäneeseen lielleniläis-roomalaiseen
kulttuurielämään. Kun kulkee tämän avatun,
vaikka kyllä aution kaupungin kaduilla, sen
toreilla, julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa,
Kuva 1. Pompejin tuhasta löydetyn ruumiin jälkivalelma.
Pompejin asemakaava. (Mustalla kuvattu esitiUU kimpunkin
esiinkaivettua osaa, valkea viiri vielü peitossa olevaa.)
ja. vielä pistäytyy Napoli’n Museo nazionalessa,
jonne on koottu suuret määrät irtainta tavaraa
P:sta, saa eläviin käsityksen tästä, varsinkin
kaupungin loppuaikoina korkealle kohonneesta
kulttuurista, sen luoman rakennustaiteen
historiallisesta kehityksestä, rakennusten
sisiikoristei-den ja erittäinkin seinämaalausten ihmeteltävästä
loisteliaisuudesta ja värikauneudesta, samoinkuin
muistakin välineistä, jotka olivat aiotut
tyydyttämään korkealle kehittyneitä elämänvaatimuksia.
Silmäys oheenliitettyyn asemakaavaan
osoittaa, että kaupunki muodosti soikean alueen,
jota enimmäkseen suoraan ja säännöllisesti
kulkevat kadut halkeilivat, jakaen sen eri
osiin ja kortteleihin. Levein, vähän yli 1 km,
oli kaupunki lännestä itään lukien, jotavastoin
sen laajuus etelästä pohjoiseen teki vain n. 3U km.
P. oli rakennettu entisaikaisen laavavirran
muodostamalle kukkulalle, näkyvälle paikalle ja oli
ympäröity muurilla, joka vieläkin on
suurimmalta osalta säilynyt. Portteja oli eri puolilla
kaupunkia, kaikkiaan 8. Merenpuoleinen portti,
Porta mariva, josta tavallisesti käydään sisälle
kaupunkiin, tekee kaksine liolvikattoisine
käytii-vineen kulkijaan kohta mahtavan vaikutuksen.
Kulkiessamme sitten syvemmälle kaupunkiin,
kiintyy huomio ensinnäkin siihen, että kadut
ovat jotensakin kapeat, ainoastaan 4 9 m leveät,
ja erittäin jykevillä laavalaatoilla lasketut.
Jalkamiehiä varten on kadun kummallakin
puolella hyvin korkeat, n. 1/4 m muusta
kadunpinnasta kohoavat ja 1-2 m leveät jalkakäytävät,
vieläpä on kadunristeyksiin itse kadulle sijoitettu
suuria korkeita astumakiviä, että jalkamies
mukavasti voisi siirtyä käytävältä toiselle.
Kaupungin tärkein paikka on Forum, joka P:ssa on
säilynyt paremmin kuin muissa muinaisaian
kaupungeissa ja antaa meille hyvän käsityksen tästä
kaupungin varsinaisesta keskuksesta. Forum oli
kaupunkilaisten kokous- ja juhlapaikka, heidän
suuri ..salinsa" ja sen vuoksi olikin sen
kaunistamiseksi tehty suuria uhrauksia. Koko tori.
i /»ua
3 /.«.i :ttr*’
t- IkA.
J -
S tJJ- ■!
7
a ’ —iri ■ Itn
9 "f tny
<3 ns u.’’»"
i7 4«MW
•3
iw
IS
18 NttMM»
11 i, ——
it i*tvr**tn
n bmc* •
II 5 !K>M.
Z2 Mtfenp* SIA
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
