Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ponte ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
S27
Pontti-uurre —Pope
828
tetuan pouttilunkut. joiden alapää ou viistetty;
kokeile ItskklurinU pannaan kiilanrauotoinen
poutiilankku. Kun pouttilunkut paalujuntalla
tav. käsijuntalla\ isketään maahan. painua viisto
kärki, johtoliaka ja kiilalaukku lankut kokoon
ja |witt it tiiviiksi. Ainoastaan kivettömässä
nia.i–.i p. tulee varmasti tiivis ja vedenpitävä,
-idä luukkujen kohdalle sattuneet kivet
joko&ur-ke».it lankut taikka pakottavat ne pois
asennostaan Täyttääkseen tarkoituksensa p. on
upotettava tulevan kuopan pohjaa syvemmälle iktiva 3),
sitä enemmän kuta pehmeämpi ju vettä
läpiiise-väntpi maa on. Syvää kuoppaa kaivettaessa p. ou
sisältäpäin tuettava. P:iä tehdään myös
erikois-muotoisista raudoista (kuva 4), uultolevystii
kuva 4> ja rautabetonista. jolloin ponttilankut
tehdään pyöreällä raudalla jäykistetystä betonista
ja upotetaan kovetuttuann sumulla tavalla
kuin puulankut. Kuvut 3 ja 5 esittävät
muutamien p:ien käyttötapauksia. [„Tekn.
käsikirja", Struckel, ..Grundbau", Lille. [-..Perustus-rakennuksista".]-] {+..Perustus-
rakennuksista".]+} ,/. C-én.
Pontti-uurre 1. -ura ks. P o n t a t a.
Pönttöni I. po n t t u (ransk. ponfoit) on
matalahko veneen taikka proomun tapainen alus, jota
käytetään uivan sillan, p.-sillan. kannattajaksi
taikka muihin samantapaisiin tarkoituksiin. P:t
tehdään puusta, raudasta taikka nykyään myös
usein ruutabetonista (vrt. Silta). P:eja
käytetään myös suurten lnivnsulkujen ja tokkien
porttina. Ne ovat joko uivia p:eja taikka
työntö-p:eju. Edelliset ovat korkean aluksen tapaisia
ja >en muotoisin, että niiden korkea emäpuu
tarkalleen sopii sulun aukon reunoju vasten. Ne
kuljetetaan uittamalla aukon eteen ja lasketaan
paikoilleen ln.skemalla niihin tarpeeksi vettä.
Sulkua taikka tokkaa tyhjennettäessä ulkopuolinen
vedenpaine painua ne tiiviisti aukon reunoja
vasten. Työntö-p:t ovat korkean laatikon
muotoisia ja työnnetään sulun sivulla olevasta kapeasta
kammiosta pohjassa olevia kiskoja pitkin
paikoilleen Kulkuaukon eteen. Kun tällaiset portit
tahdotaan avata, poistetaan niiden sisältä vettä sen
verran, että ne uivat ledellisissä) taikka tulevat
keveämmiksi liikutella ijälkimäiset). J. C-én.
Ponttonisilta ks. Pönttöni ja Silta.
Pontuksen kaivannot. Lappeen pitäjässä
olevia jäännöksiä muinaisista kaivausyrityksistä,
joiden tarkoituksena oli yhdistää kanavalla
Saimaa Suomenvedenpohjaan. N. s. „vanha
kaivanto", joka hävitettiin Saimaan kanavaa
rakennettaessa. oli Eerik Turenpoika Bielken ajoilta.
Hänen tiedetään ollessaan Viipurin linnan
haltijana 1499-1511 ryhtyneen täällä
kanavoimis-töiliin. Toinen n. s. „uusi kaivanto" alkua
Saimaan rnnnnlta. 2 km nykyisen Saimaan kanavan
lähtökohdasta Lauritsalassa itäänpäin,
suuntautuen aluksi etelään ja kaartuen vähitellen
lounaaseen. Sen pituus on n. 500 m. Tämä kaivanto
lienee äännös niistä töistä, jotka amiraali Pentti
Severin|ioikn .luusten Kaarle IX :n määräyksestä
pani alulle 1607. mutta jotka keskeytyivät hänen
kuolemaanpa 1609. Kunsnnmuistitiedot
yhdistävät syyttä nämä muinais äännökset Pontus de la
Gnrdien nimeen, (vrt. Pontuksen sillat).
[B.örn Cederhvarf. ..Pontuksen knivnnnot
Saimaan kanavan niskalla" ’Suomen Museo 1901) ;
Fennia XX : 7, s. 8 ja seur.] A. Ku.
Pontuksen sillat, kansanomainen nimitys mui-
naisille suoportaille Viipurin läänissä ja
Pohjois-Karjalassa. Pontus 1. Puntus, joka ilmeisesti
alkuaan on tarkoittanut 1’outus de la Gardieta
jn hänen poikaansa Jaakko de la Gardieta (Jaakko
Puntus Kantelettaren ..Puntuksen sota" nimisessä
runossa), on Karjalassa ja siihen rajoittuvissa
seuduissa muuttunut hiisien jn jättiläisten
tapaiseksi turuolennoksi, jonka nimi liittyy
useiden muidenkin muinaisjäännösten ja omituisten
luonnonmuodostumien kansanomniseen
nimitykseen (esim. Puntuksen tiet, kivet y. m.; vrt.
Pontti k s e n k a i v n n n o t.) A. Es.
Pontus euxinus ks. M u s t a m eri.
Pony ks. 1’ o n i.
Ponza (vanhan njan Pontice), saari Italian
länsirannikolla. 112 km Nupoli’stalänteen; 8 km*.
4.560 ns. (1901). Tuliperäistä syntyä; korkein
kohta 283 m yi. merenp. — Tuottaa viiniä ja
etelänhedelmiii. Rangaistussiirtola: itärannikolla
Porto uiminen satama. — Asumattomille
lähisaarilleen (Palmarola. Zannone y. m.) sekä
kauempana kaakossa olevien Ventotenen (vanhan
njan Pandateria) jn Santo Stefanon (yhteensä 2
km’, 1.859 ns. 1901; viimemnin. saarella
rangaistussiirtola) keralla P. muodostaa P o n t i 1 a
i-s e n saariston (it. Isolc Pontinc), joka hai
liunollisest i osaksi kuuluu Casertan, osaksi
Nnpo-li’n provinssiin.
Pooki (ruots. bdk\. rannikolle tai matalikolle
merenkulkijoiden ohjaukseksi asetetun,
useimmiten torninmuotoisen merimerkin kansanomainen
nimitys. F. W. L.
Pooli (kreik. polot = [maan t. taivaan] napa)
ks. N a p n.
Poomarkku ks. Pomarkku.
Poona [piina], kaupunki Intiassa, Bombayn
presidenttikunnnssn, P:n piirikunnan (13,851 km’,
995.330 as. 1901) pääkaupunki, terveellisessä
asemassa Mutha ju Mula nimisten jokien
risteyksessä rautatien varrella kaakkoon Bombaysta;
158.856 as. (1911). — Peshwan palatsin rauniot,
useita temppeleitä. Paljon oppilaitoksia;
insi-nööriopisto, muutulousopisto, lääket. koulu y. m.
Valmistetaan kulta-, hopea-, norsunluu-,
savi-y. m. teoksia; puuvilla- ja paperitehtaita, myi
lyjä, jää- ja kivennäisvesitelitaita. — Bombayn
kuvernööri asuu sadeaikann P:ssa. — P. oli ma
ratti-vallan pääpaikkoja. Joutui 1817 englanti
laisille. V:sta 1897 P. on kovasti kärsinyt ruton
hävityksistä. E. E. K.
Poorter. Wi lie m de (k. n. 1645), holl. taide
maalari, kotoisin Iluarlemista; sai vaikutusta
Rembrandtin vurhnisimmasta Leidenin aikaisesta
tyylistä, jota hän noudatti pienissä,
raamatullisissa ja mytologisissu kuvissaan. E. U-r.
Pope [poup], Alexander (1688-1744), engl.
kirjailija, aikansa suurin runollinen kyky, joka
kokonaan hallitsi 1700-luvun ensi kolmannesta
engl. kirjallisuudessa. Synt. 21 p. toukok. 1688
I/ontoossa, k. 30 p. toukok. 1744. Jo varhain
puhkesivat runolliset taipumukset hänessä esille. V.
1709 ilmestyivät painosta puimenrunot
,.Pasto-ruis". Tuskin kuksikymmen-vuotiaana hän esitti
aikansa kriitillisiä ajatuksia teoksessaan „Essny
on criticism" (1711) jn vuottu myöhemmin
ilmestyi koomillinen snnkuriruno ..The rupe of the
lock", jossa hän ivasi senaikuisen hienoston
elämää Lontoossa. P. otti vilkkaasti osan kaikkiin
aikansa kirjallisiin kiistoihin esiintyen kätke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
