Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Popilius Læna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
831
PopuUri teetti—Porakone
832
Sylvi „Sylvi"| ja Susanne (..Figaron häät").
Erosi kansallisteatterista keväällä 1898.
Populariteetti (lat. pop«M’rifu« < populus =
kansa), kansan suosio. \leiueu suosio. — P o p
u-lariseerata. tehtiä yleistajuiseksi.
Populatsioni mlat. populä’tio), väestö,
väkiluku.
Fopulit ruots. bobuler < ven. bobylj = loinen,
mökkiläinen on vanhempina aikoina Käkisalmen
läänissä tavattava nimitys, jolla nähtävästi tar
koitetaan joitakin tilattomia maanviljelijöitä,
mäkitupalaisia. Viipurin läänin
järjestvskomi-teun mietinnössä 1812 ehdotetaan, että näille
piile, jolka ovat asettuneet pitäjäin yhteis- I.
liikamaille ja omistavat n. s. populitiloja I.
oikeammin verotorppia. annettaisiin samoinkuin
kruununtiloin asukkaille perinnöksiosto-oikeus,
sittenkuin tilat on ennätetty panna verolle, [llist.
arkisto Xl, siv. 301-364.] * A". O.
Populus pajujen heimoon (Salicaceæ) kuuluva
suku, kookkaita, nopeasti kasvavia, juurista
versovia puita, noin 20 lajia etupäässä pohj.
lauhkeassa vyöhykkeessä. Lehdettöminä kukkivia
tuu-lensuosi.oita. joilla on riippuvat norkot ja
monitieteisissä kehättömissä kukissa liuskainen
suo-jussuomu. lle.lelmii kota. jossa runsaasti
pitkäkarvaisia siemeniä. Silmut tavallisesti tahmeita,
hyvätuoksuisia. Ainoa meikäläinen laji on t
a-valli nen haapa (P. tremula). Istutettuna
tavataan useita muita haapa- 1. p o p p e 1 i lajeja.
Jokseenkin yleinen on meillä h o p e a h a a p a (P.
alba . jonka puikennpyöreiit, liuskahampaiset tai
sormiliuskaiset lehdet ovat alta lumivalkeita.
Harvinainen on mustahaapa (P. nigraj,
jonka lehdet puikenn kolmiomaisia, hyvin
suippo-kärkisiä; siitä polveutuu Etelä- ja
Keski-Euroo-passa yleisesti istutettu, usein eri lajinn (P.
pyra-mtdahsi pidetty, pystyoksainen, kapean
pyra-midimainen p v r a m i d i h a a p a. Yleisimmin
istutettu on meillä palsami h napa (P.
balsa-mifcra), puikealelitinen, hyvin palsamituoksuinen,
kotoisin Pohjois-Ameriikasta. Usein kasvatettu
on myös siper. laa k eri li aapa (P. laurifolia),
jonkn lehdet ovat soikean suikeahkot,
puikeatyvi-set. Knnskassa istutettiin suuren
vallankumouksen aikana kaikkialle eri P.-lajeja muistopuiksi
vnpaudenpuiden nimellä. — Eri P.-lajien
puuaine on vleensä samanlaista kuin haavalla
(ks. t.|. K. L.
Populaari (lat. populiVrm), suuren yleisön
suosiossa oleva, yleistä suosiota nauttiva;
kansan-omninen: yleistajuinen.
Poquelin, J e n n Bapt. ks. Moliére.
Pora. Puuteollisuudessa käytetyistä p:ista ks.
Kaira: kivitcollisuudessa suoritetusta
poraamisesta ks. K i v i t e o I I i s ii u s. —
Metallitöihin käytettävät p:t ovat kärki- 1. t a k o-p.
(kuva A),
kierukka-p. (kuva B). keski ö-p.
(kuv. C ja D), joista
edellisellä porataan
suorastaan. jälkimäiselle on
porattava pienemmällä
pornllu ohjaavaa
keskiö-tappia varten reikä,
kaari- 1. j o u s i v i n t i 1 ä-p. (kuva E), jota
käytetään pienien reikien poraamiseen ja jota
pyöritetään kahtaanne päin, tykki-p. (kuva F),
jonka terä on puolilierea ja leikkaava reunn
(keskeltä kärkeen a) suora ju ulkolaitaan päin
kalteva ju jota käytetään suoria pitkiä reikiä
esim. tykkeihin porattaessa, t u 1 i p u t k i-p.
kuva G), jolla porataan höyrykattilain
tuli-putkilevyiliin tuliputkia varten reiät ; siinä on
n. s. koukkuterii, jota voidaan aina reiän
suuruuden mukaan asettaa ja joko kiilalla tai ki
ristinruuvilla kiinnittää. Tiitii p:aa käytettäessä
on ohjaavaa keskiötappia varten porattava eri
p.-lla reikä; koukkuterii leikkaa vuorostaan
ympyrän piiriä pitkin uran, joten ei tarvitse koko
reitin ainetta muuttaa lastuiksi. P-o P-o.
Poraistukka, kolmi- tai kaksileukninen laite,
joka sovitetaan tai kiinnitetään porakojeeseen
tai yleensä koneeseen pyörivän akselin päähän,
johon laitteeseen pora vuorostaan kiinnitetään.
Leuat puristuvat poran ruotoon ruuvia toi
mutteria vääntämällä, samalla keskittäen poran.
P-o P o.
Porakaari, joutsenmuotoinen puu- tai
teräskaari. jonka nahkujänue kierretään
pornnvnr-ressu olevan kehriin ympäri; kaarta edestakaisin
vetämällä poran varsi porineen pyörii
kahtnanne-päin. P-o P-o.
Porakaivo ks. Vuorikaivo.
Porakone, työkalukone. jota käytetään poraa
pyörittämään reikiä metalliin, puuhun, luuhun,
kiveen y. m. Kun poran tulee
sekä pyöriä että liikkua
pituussuuntaansa, täytyy pin-akselin
1. telin, jonka päähän pora joko
välittömästi tai poraistukan tai
pitimen välityksellä
kiinnitetään, ja jota pyöritetään joko
hammaspyörien tai hihnan
välityksellä kiisi- tai konevoimalla,
liikkua samalla tavoin. —
lt e i k ä-p :i t a, jotka ovat
tavallisesti pystysuorat, ja joita
käytetään uusien n. s.
porarei-kien poraamiseen, nimitetään sen mukaan, mikä
niitä tukee, patsas-, pylväs- (kuva 1| ja
seinä-p:iksi, jn telien luvun
mukaan yksi- ja monitelisiksi;
mouitelisillii piillä
porataan monta reikää yhtaikaa
joko suoraan viivaan rinnan
tai ympyränpiiriin.
Metallitöissä käytetään suuria ja
raskaita kappaleita
porattaessa sätcis-p:ta (kuva 2;,
jonka teli on laakeroitu
pitkin kääntyvää
vaakasuoraa käiintOvnrtta liikkuvaan kolkknan, joten
pora voidaan siirtää noin puoliympyrän alulla
porattavien reikien kohdalle siirtämättä
työ-kappaletta. Teli voi olla kelkallaan kääntyvä
pystysuorassa kääntövarren suuntnisessa tasossa
(puoliitniversaali), sen lisäksi voi käilntövarsi
olla pyörivä pituusakselinsa ympäri
(koko-universuuli), jolloin poran voi suunnata melkein
mihin suuntaan taliansa. P i t k ä r e i k ä-p is s a.
jolla porataan tai oikeammin jyrsitään pitku
laisia reikiä tai uria, liikkuu joko pora tai
työ-kappale vaakasuoraan suuntaan edestakaisin
määrätyn matkan snmnlla kuin pora aina reiän tui
urun päässä painuu syvemmälle. Silinteri
piil a porataan höyry-, pumppu- y. m.
silinterien lieriökkäitä sisäpintoja, vaakasuoralla
Kuvn 1.
K uv» 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
