Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pori (Björneborg)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
841
Pori
840
seutuy hdist\ s. soitannollinen seura, P:u taide
m taideteollisuusyhdistys Satakunnan maunvil
jeh–eura. Satakunnan maanviljelijäin liitto
Satakunnan maanviljelijäin yhdistys, P:u kauppa
yhdistys P:n kauppaklubi. P:n kauppa-apulais
yhdisty - P :n käsityö- ja tehdasyhdistys. laivan
päällikk.yhdistys, talonomistajain yhdistys, liike
miesyhdist» s kotimaisen työn liiton P:n haara
o-isto. koneenlclyttäjäyhdistys,
kansakoulunopettaja inybdistys. ajuriyhdistys, rouvasväenyhdistys.
nai— tipendiyhdistys. naisliiton P:n haaraosasto
va| i.ielitoineu palokunta. Satakunnan eliiinsuoje
lusylidistys. P:n eläinsuojelusyhdistys, suom.
vli-d i -1 y -. -uom. nuija, työväenyhdistys, P:n met
sistys-eura. Satakunnan metsästysseura, P :n pur
jehdu-seura P:n saaristolais purjehdusseura, voi
mistelu- ja urheiluseuroja: ..Tarmo", ..Pyrintö".
S. L. D." P:n csasto), P:n uimaseura. Tele
f o u i y h t i ö 11 ä oli ™ i0 1914 504 puhelinta kau
pimgissa. Suoranainen puhelinyhteys on m. m.
Helsinkiin. Pankkeja: P:n säästöpankki (per.
1874: vastuusumma ",,5 1913 Smk. 2.253.329:01).
P:n suom. säästöpankki (vastuusumma "/«1913 |
Smk. 264,562:45: omat rahastot Smk. 6,306:15),
Suomen pankin, Kansallis osakepankin.
Pohjoismaiden osakepankin, Suomen yhdyspankin ja
Vaasan osakepankin haarakonttorit.
Teollisuuslaitoksia (tiedot v :lta 1913): Rosenlew ja
C:on höyrysahat (Seikku ja Vanha saha) sekä
laa-tikkotehdas 1.250 työm.: valmistusarvo n.
6.300.000 mk.). P:n puuvillatehdas (800 työm.;
valmistusarvo n. yli 4 milj. mk.), P:n
tulitikkutehdas i200 työm.: valmistusarvo n. 1 milj. mk.),
P:n kunnallinen sähkölaitos (13 työm.; virran
myyntiarvo Smk. 97.829: 75), P:n konepaja
(350-4O0" työm.: valmistusarvo 1,000.000-1.800.000 mk.),
Jakobssonin konepaja i valmistusarvo Smk.
225.604:71; 70 työm.), Bäckmanin olutpanimo
o.-y.n 3 panimoa lvakinaisia työm. 14;
yhteenlaskettu valmistusarvo n. 140,000 mk.); K. F.
Grönvallin 2 olutpanimoa ja 1 mietomallasjuomatehdas
Ivakin, työm. 11; yhteenlaskettu valmistusarvo
n. 115,000 mk.), kolme paloviinapolttimoa,
Repo–aaren höyrysaha o.-y. Reposaarella. P:n
laiva-veistämö. P:n puunjalostustehdas, saippuatehdas,
asfalttitehdas, höyrymylly, meijeri, P:n
sänky-tehdas y. m. — P:sta on säännöllinen
laivayhteys pohjoiseen päin Kristiinaan, Kaskisiin
ja Vaasaan: etelään: Raumalle,
Uuteenkaupunkiin. Turkuun, Hankoniemeen, Tammisaareen,
Helsinkiin, Kotkaan ja Viipuriin; sekä
ulkomaille: Pietariin, Tallinnaan. Hernösandiin,
Sundsvalliin. Gefleen, Lyypekkiin,
Kööpenhaminaan, Hampuriin ja Hulliin.
Rannikkoliikennettä lukuunottamatta kävi P:n satamissa
purjehduskautena 1913 581 ulkomailla kulkevaa
laivaa, yhteensä 253.180 netto rek.-ton. —
Tullikamarin kanto 1913 teki Smk. 1.346.733:72,
kaupungin liikennetulot Smk. 222,276: 70, josta
tuulaakimaksut Smk. 20.998: 70. P:n koko vienti
«li 1913 arvoltaan Smk. 10.235.322:—, josta
puutavarat yksistään Smk. 15.157.947;—. Tuonti
-am. v. Smk. 9,971.244:—, josta raaka-aine
tehtaita varten muodo-ti pääosan (puuvilla, villa y. m.
Smk. 1.242.958:—, rauta Smk. 449.302:— koneet
ja koneetK.–.it Smk. 069.1*5: - Ulkovalloista on
Ruotsilla. Norjalla. Tanskalla, Saksalla,
Englannilla ja Ranskalla omat sijaiskonsulinsa.
— Kaupunki on vuokrannut omistamansa luo-
Kirlko.
dot ja vesialueen k u I a s
t il k s e u harjoittamista
varten, josta kaupungin
tulot on 1914 arvioitu
Smk :ksi 3,328;—. P:n
vaakunana on kruu
liattu (kruunu punainen,
siniset kruunukivet)
kar-tilinpää kultaisella poli
jallu (kilpi sinipunertava),
tunnuslauseenaan: „Deus
protector noster".
Kirkollisesti P.
kuuluu (vielii toistui
seksi) kappeliua
Ulvilaan: per.
kaupunkiseurakuntana (..Ulvilan
kaupunkiin") 1558, oli
itsenäisenä khrak:na
1584-1602, viimemain. v. se
jälleen yhdistettiin Ulvilan
emäseurakuntaan;
määrätty eroamaan omaksi
khrakunnaksi sen. päiit :llii
15 p:ltä tammik. 1877 (eroaminen tapahtuu.Ulvi
lau nykyisen papiston poistuttuni. Kirkko
tiilestä, valmistui 1863. A-i K.
Historia. Jo sangen varhain
Kokemäenjoen, Satakunnan tärkeimmän liikenne- ja
asutus-väylän suuhun syntyi alueen tärkein kuuppa- ja
markkinapaikka. Se ei alkuaan ollut nykyisen
Porin paikalla, vaan paljon ylempänä,
Kokemäellä, jonne sen ajan merialuksetkin silloin
vielä pääsivät nousemaan. Kokemäen Ylistaron
kylässä kerrotaan keskiajalla olleen „Teljän
kaupungin", kauppapaikan, jonne Saksan kestit
saapuivat hieromaan kauppaa maakunnan asujan
ten sekä Hämeen ja Pohjanmaan tuotteita
kauppaavien pirkkalaisten kanssa. Useat tutkijat
olettavat juuri Kokemäellä olleen sen
Hämäläisten sataman" (Portus Tavastorum), jossa
Birger Jaarli nousi maihin ristiretkelläiin
hämäläisiä vastaan. Maan kohotessa ju joen
madaltuessa liikenneväylä Kokemäelle aikaa myöten
katkesi Lammaisten koskien syntymisen johdosta,
jolloin Satakunnan satama siirtyi koskien ala
puolelle, Kokemäenjoen silloiseen suuhun
Lntto-meren rannalle, Ulvilaan. Sen
perustamisvuosi on tuntematon, mutta varmaa on, että
Ulvilan kaupunki oli olemassa ennenkuin Albrekt
1365 sille antoi sen ensimäisen tunnetun
privi-legikirjan. Ulvilan ulkomaankauppa oli yhä
Hansan käsissä, mutta kotimaankauppa kehittyi
tuntuvasti. Ulvilan porvarit purjehtivat
ohke-raan Pohjanmaan satamapaikoissa (etenkin
Mustasaaressa ja Pietarsaaressa) ja kävivät Hämeen
ja Satakunnan markkinoilla. Tanskan sotien
aikana viholliset ryöstivät ja polttivat kaupunkia,
ja 1550 Kustaa Vaasa käski kaikki Ulvilan
porvarit muuttamaan vastaperustettuun Helsinkiin;
vaikka käsky peruutettiin 1556. oli Ulvilan
kohtalo toisella tavalla ratkaistu. Joen lietteestä
Lattomeri vähitellen oli täyttynyt ja lietesaaret
väylän tukenneet, niin että pääsy aluksilla
Ulvilaan oli käynyt yhä hankalammaksi. Siitä syystä
jo 1556 Ulvilan tienoilla oleskellut Suomen hert
tua Juliana 8 p. maalisk. 1558 antamallaan
perustuskirjnlla määräsi Kokemäenjoen uuteen
suuhun, Vähänrauman kylään, ehkä jo keski-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
