Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porolappalainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
$51
Porojen erottelu.
keväthankien aikailu uudelleen hajaantuvat.
Paimennus supistuu siihen, että paimenet jonkin
kerran vuorokaudessa kiertävät maan. mihin
porot ovat asetetut, sekä ajavat takaisin
erkaantuneet porot. Paimennuksen päätarkoituksena
onkin estää poroja tekemästä vahinkoa
maanviljelijöille -ekä suojella karjaa petoeläimiltä. P.-alueen
pohjoisosassa käytetään koiria paimenten apuna.
Ainoastaan paimentolaiset, joihin Suomessa 1910
kuului kaikkiaan 26 ruokakuntaa Enontekiön.
Inarin ja 1 t- oen kunnissa ja jotka kaikki ovat
lup-paluisheimoa. omistaen yhteensä noin 7.000 poroa,
paimentavat karjuansa koko vuoden, suurempain
karjain omistajat kukin erikseen, pienempien
yhtyen useampia ..porokyläksi" työn helpottamista
varten. Sitä mukaa kuin laitumet tulevat syödyiksi
ja tallaantuvat, ovat paimentolaiset pakotetut
siirtämään kotansa ja karjansa aina vereksille
laitumille.
Koko Suomen p.-alueella asuvasta väestöstä oli
1912 ainoastaan 18.» % poronomistajia,
vaihdellen täin i määrä eri kunnissa 2 % :sta (Simossa)
31 % :iin >Utsjoella). Porojen lukumäärä
Suomessa oli -illoin 160.000. Arvioidaan 200 poron
suuruisen karjan keskikokoiselle perheelle
antavan ainoastaan puutteenalaisen toimeentulon.
Poroja käytetään meillä sekä aio- että
vetoja kuntoeliiiminä. mutta suurin merkitys on niillä
kumminkin teuraseläiminä. Ajoporon nopeus on
korkeintaan 2 penink. tunnissa lyhyellä
taipaleella. kun on kevyt kuorma, ja 150 km
vuorokaudessa. Se voi vetiiä 100-150 kp:n painoisen
kuorman 40-50 km:n matkan vuorokaudessa
hyvällä kelillä, huonolla 20-30 km tai vieläkin
vähemmän. Knntoeliiimeiiä se kuljettaa selässään
30 40 kp painoisen tankan. Suurimmista poroista
saadaan lähes 100 kp lihaa, mutta tav.
teurastetaan porot 3-4 v:n ikäisinä, jolloin lihantulo on
keskimäärin n. 50 kp. Niinhyvin ajoon kuin
teurastukseenkin käytettävät urosporot ovat
salvet-tuja ..porohärkiä". Siitoskykyisiä urosporoja,
..hirvaita", ei pidetä enempää kuin mitä
tarvitaan siitosta varten: naaraita nimitetään
„vaatimiksi".
P. ei Suome-sa vielä ole järjestetty
minkäänlaisella lainsäädännöllä. Esityksen laiksi p:sta
ja poromerkeistä teki 1904 Lapinmaan
taloudellisia oloja tutkimaan asetettu komitea, josta
p.-alueen poronomistajista ja maanviljelijöistä
muodostettu n. ». Lapin neuvottelukomitea 1907
antoi vaaditun lausuntonsa. Mietinnössään
SÖ2
v:lta 1910 on sitäpaitsi maamme pohjoisempiin
osiin järjestettävien suojelusalueitten erottamista
varten asetettu komissioni lausunut mielipiteensä
p:oou nähden, ja 1914 oii sitä varten asetettu
komissioni valmistanut esityksen ehdoista, joilla
porojen laiduntaminen kruuntinmailla olisi
sallittava.
Ruotsissa ja Norjassa p:n suhde muihin elin
keinoihin sitävastoin jo on määritelty. Edelli-.
sessä p. on sallittua erinäisillä ehdoilla
ainoastaan Norrbottenin ja Vesterbotten» lääneissä
sekä eräissä Jämtlundiu tunturiseuduissa;
jälkimäisessä p. on luvallista maan eteläosissakin
yksityisten ja vuokramailla. Yleensä on näissä
maissa p:oa järjestettäessä koettu lappalaisille
edelleenkin säilyttää mahdollisuus ja etuoikeus
p:oon. sikäli kuin muut elinkeinot sen sallivat.
Kansainvälisen sopimuksen perusteella on
Ruotsin Norrbottenin ju Yesterbottenin lappalaisilla
edelleenkin oikeus kesäisin laiduntaa porojaan
määrätyillä alueilla Norjassa ja Norjan
lappalaisilla tuoda poronsa talveksi Ruotsiin, vrt.
Lappalaiset, palsta 572, ja P o r o 1 n i tl u
n-komissioni. V. 1908 oli Ruotsissa 237,000 ja
Norjassa 133.000 poroa.
Poron kesyttäminen on tehnyt mahdolliseksi
monen pohjoisen seudun asuttamisen, jokn
muutoin ehkä olisi ollut mahdotonta. Nykyään
harjoitetaan p:oa kaikkialla Euroopan ja Aasian
pohjoisosissa; onpa sitii menestyksellä koetettu
aikaansaada Alaskassakin v:n 1891 jälkeen
Siperiasta hankittujen kuntaeläinten ja
p:n-neuvo-jain avulla. — vrt. Peura ja Lappalaiset.
.4. Sm. (C Oi O.
Poronjäkälä (Cladonia rangiferina),
harmaan-valkea tai ruskahtnva. hyvin runsashaarainen.
tavallisesti 5-10 cm korkea jäkälä, jota hyvin
yleisesti ja runsaasti kasvaa kaikkialla maassamme
kankailla, kuivissa metsissä ja kallioilla,
runsaimmin Pohjois-Suomessa ja Lapissa. On
pääravintona poroille, joiden talvisaikaan täytyy kaapia
ravintonsa esiin lumivaipan alta. P:iiii on
käytetty hätätilassa karjalle ruuan lisiinä ja
viinanvalmistukseen. Jiikäläntuntijat erottavat p:äii 3
eri lajia, joista Cl. ai pesi risin, jonka tiheät
haarat kauniisti ryhmittyvät pyöristetyiksi
korkeiksi keoiksi, usein käytetään akkunain välissä
talvella (n k k u n n j ä k ä I ä).
Jäkäläsuku Cladonia, jonka tärkein edustaja
p. on, käsittää 140 lajia. Suvun tuntomerkkejä
ovat pensasmainen, ontto sekovnrsi (selitetään
..hedelmän" varreksi), erityinen lehtimiiinen
alus-varsikko y. m. Yleisiä metsissä, kallioilla ja
kivillä kasvavia lajeja ovat paitsi p:äil m. m. Cl.
uncialis. Cl. furcala ja maljajäkäliksi
(ks. t.) nimitetyt Cl. grarili», Cl. fimbriata. Cl.
py-ridala. Cl. coccifrra. jälkimäisellä maljan reu
nus hedelmöidessäiln punainen. K. L.
Pororaito (Inarin lnp. poazuiraififtu, Norjan
lap. boatsoraiddo) on yhtenäinen jono ahkioitn t.
rekiä (..kelkkoja") vetäviä poroja. Matkueen
etunenässä ajaa r a i t o m i e s, jonka ahkioon on
seuraavan poron hihna kiinnitetty. Näin
sidotaan jäliessäkulkevnn juhdan (..judon")
hihnan-piLä edellisen vetoneuvoihin kautta koko ionon.
Ahkioita on raidoissa tav. 10-12 (Suomen puolella),
poroja 11-10, joista 1-5 viimeistä on
kuormatto-mia vnraporoja (..liika- t. pidlltysporoja". lap.
Inlrluves). Kohtalainen poronkuorma on 100 kp.
Poronjäkälä—Pororaito
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
