Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Porvoon valtiopäivät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
897
Porvoon valtiopäivät
898
kiin maalisk. 22 p. Porvoo oli
kenraalikuvernööri Sprengtporten^ ehdotuksesta määrätty
valtiopäiväpuikaksi, koska se oli lähempänä
Pietaria kuin Turku, maan silloinen
pääkaupunki, ja Hämeenlinna, toinen paikka, joka myös
oli ollut ehdolla. (Säätvkokouksen ajaksi
annettiin Porvoolla kaupunginpäällikkö sekä
käskynhaltija, jotta se mahdollisimman mukaan
muistuttaisi entistä valtiopäiväkaupunkia). —
Valtiopäivät puhallettiin avatuiksi maalisk. 25 p., ja
27 p. saapui keisari itse Porvooseen niitä
juhlallisesti avaamaan. Juhlamenoja varten oli
ennakolta laadittu ohjeet, mutta niitä ei kaikissa
suhteissa noudatettu. Maalisk. 28 p. keisari
valta-istuinsalissa, joka sijaitsi silloisessa
kymnaasi-eli nyk. tuomiokapitulirakennuksessa, piti
valtaistuimelta avauspuheen, jossa hän m. m. lausui,
että säätykokous oli oleva Suomen kansan
valtiollisen olemuksen alkuna ja että sen
tarkoituksena oli lujentaa siteitä, jotka kiinnittivät tätä
kansaa asiain uuteen järjestykseen. Väliaikaisen
oikeuskanslerin luettua julki arm. esitykset
tervehtivät säädyt keisari Aleksanteria ensi kertaa
Suomen suuriruhtinaana. Seur. eli maalisk. 29 p.
hallitsija antoi kirkossa vakuutuksen, jolla hän
vahvisti maan uskonnon ja perustuslait sekä ne
eri- ja muut oikeudet, joita maan asukkaat
olivat siihen saakka valtiosäännön mukaan
nauttineet. Säätyjen puolesta otti maamarsalkka
vakuutuskirjan vastaan. Säädyt tekivät senjälkeen
valan, jossa he tunnustivat keisari Aleksanterin
hallitsijakseen sekä sitoutuivat säilyttämään
järkkymättöminä perustuslait sellaisina kuin ne
olivat saaneet vahvistuksen ja olivat voimassa.
Huhtik. 4 p. hallitsija allekirjoitti julistuksen,
joka oli tarkoitettu luettavaksi julki kaikissa
kirkoissa ja sisälsi tiedonannon
hallitsijavakuutuk-*en antamisesta ja säätyjen valasta. —
Aatelis-säädyn ja porvarissäädyn istuntohuoneet
olivat raatihuoneella, pappissäädvn
kymnaasi-rakennuksessa ja talonpoikaissäädyn kaupungin
pormestarin talossa. Pappissäädyssä oli j ä s
e-n i ä 8. porvarissäädyssä 19 ja
talonpoikaissää-dyssä 30; aatelissäädyn jäsenluku vaihteli, ollen
korkeimmilleen noustessaan n. 70. Maamarsalkkana
toimi ent. maaherra kreivi de Geer, pappissäädvn
puhemiehenä piispa Jaakko Tengström,
porvarissäädyn kauppias Kristian Trapp ja
talonpoikaissäädyn herrastuomari Kloekars. -— Asioiden
valmistamisessa tarvittavat tiedot
hankittiin kenraalikuvernöörin välityksellä
virkamiehiltä tai kutsuttiin heitä Porvooseen tekemään
mieskohtaisesti selkoa asioista. Arm. e s i t y
k-s i ä, jotka oli laadittu Pietarissa ja jotka
sisälsivät vain yleisiä viittauksia käsiteltäviin
asioihin, oli neljä. Ne koskivat sotalaitosta,
kruunun-veroja, raha-asioita sekä hallituskonseljin
perustamista. Kaksi ensimäistä jätettiin käsiteltäväksi
siviili- ja talousvaliokunnalle, kolmas
valtiovarainvaliokunnalle. Näiden kahden yleisen
valiokunnan ohella oli vain yhteinen toimitusvalio
kunta, jonka tehtävänä oli panna kokoon
säätyjen vastaus arm. esityksiin; muuten oli
kullakin säädyllä omat valiokuntansa. —
Sotalaitosta koskevassa arm. esityksessä oli luvattu
sotalaitos säilyttää entisellä perusteellaan,
vaikkakin ruotujakoinen armeia oli oleva toistaiseksi
hajoitettuna. Säädyt pyysivät, että armeia saisi
olla hajalla ainakin 50 vuotta, sekä lausuivat
toivo-29. vn. Painettu ’/, 15.
muksen, että milloin kansallinen sotajoukko
pantaisiin kokoon, niin päällystö kuin miehistökin
otettaisiin maan kansalaisista ja että joukkoja ei
käytettäisi sotiin maan rajojen ulkopuolella. Vielä
ehdottivat säädyt vakanssimaksun suuruuden, s. o.
J sen maksun, joka oli kannettava ruoduilta ja
rust-i holleilta valtiorahastoon ruotuväen ollessa
hajoi-l tettuna. Siihen nähden, mikä koski
kruunun-verojen kantoa ja rahalaitosta, oli
arm. esityksissä ilmoitettu, ettei hallitsija
katsonut yleisiä tuloja muuksi kuin „keinoksi edistää
maan parasta". Lisäksi oli säätyjä kehoitettu
valmistamaan ehdotus veronkannon
yksinkertaisemmaksi tekemisestä ja rahaolojen järjestämisestä.
Säädyt laativatkin suunnituksen
veroparsellimuu-toksesta sekä esityksen maan päärahan
määräämisestä, ehdottaen viimemainitussa suhteessa, että
erinäisten taloudellisten ja valtiollisten syiden
vuoksi maan päärahaksi tulisi venäl. hopearaha,
valmistivat tulo- ja menoarvioehdotuksen ja
lausuivat toivomuksen kansallisen laina- ja
vaihto-pankin perustamisesta. Hallituskonseljin
järjestämisestä valmisti erityinen komitea prof.
Caloniuksen avulla ehdotuksen, jonka
perustuksella Speranski laati uuden luonnoksen konseljin
järjestysmuodosta. Tämä luonnos annettiin
säädyille ja saavutti pääkohdissa niiden
hyväksymisen. — Asioita tuli valtiopäivillä lukuisasti
esille anomusten muodossa. Kaikkien
säätyjen toivomuksena oli, että sotavahingot tulisivat
korvatuiksi ja sotatilan synnyttämät sekavuudet
poistetuiksi. Säätyjen yksityisanomukset
kuvastivat enimmäkseen niiden erikoisharrastuksia.
Porvarissääty kiinnitti etupäässä huomionsa
kaupan ja teollisuuden vilkastuttamiseen, pappissääty
papiston aseman järjestämiseen, aatelisto taas
sellaisiin seikkoihin kuin ritarihuoneen
perustamiseen ja sotilaiden tulevaisuuden turvaamiseen,
enimmät upseerit kun olivat aatelistosta
lähteneet. Muutamissa asioissa, kuten esim.
kysymyksessä kauppavapauden laajentamisesta, joutuivat
säätyjen katsantotavat ristiriitaan. — Säädyt
koettivat varoa, etteivät antaisi aihetta sellaisen
käsityksen syntymiseen, että ne pyrkivät
hallitsijan valta-alalle. Hallituksen puolelta Speranski
seurasi tarkoin valtiopäivätyötä ja varottikin
säätyjä sopimattomien lausetapojen käyttämisestä
sekä niille kuulumattomien asioiden
esilleottami-sesta, mutta kuitenkin tahdottiin säädyille antaa
täysi vapaus asioiden käsittelyssä. — Keisari
Aleksanteri saapui itse toimittamaan
valtiopäivien päättämisen, mikä tapahtui heinäk. 19 p.
Kun säätyjen puhemiehet olivat
valtaistuin-salissa pitäneet puheensa ja oikeuskansleri
lukenut säätyjen vastauksen arm. esityksiin, lopetti
hallitsija valtiopäivät puheella, jossa hän m. m.
kehoitti edustajia kotiin palattuaankin
säilyttämään vakaumuksen heidän valtiolliselle
olemukselleen tärkeimmistä seikoista: lakien
voimassa-pitämisestä, persoonallisesta turvallisuudesta ja
omistusoikeuden pysyttämisestä
loukkaamattomana. Suomen kansa, lausui hallitsija vielä, oli
kansakuntien arvoon korotettuna, lakiensa
turvissa, muistava entistä hallitustansa ainoastaan
ylläpitääkseen rauhan palauttamaa ystävyyttä. —
P. v:n erikoinen merkitys on siinä, että
silloin tuli määrätyksi maamme asema Venäjän
valtakunnassa. Vakuutus, jonka hallitsija antoi
I ominaisen valtiosäännön suomisesta maalle, ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
