Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Posessionaatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9ȧ
PositsionijfirjestelniS—Posliinimaalaus
904
Positsionijàrjestelmä 1.
positsioniperi-■ iite ks. Lukujärjestelmät.
Positsionikulma. Jos kaksi tähteä .4 ja B,
oista .4:n asema on tunnettu, mutta B:n
tuntematon, on niin likellä toisiaan, että ne ovat
paikallaan seisovan kaukoputken piirissä näkyvissä,
voidaan li n asema määrätä mittaamalla
eritvi–ellä mikrotuet rilaitteella />:n kulmuetäisyys
t sta sekä li :n positsionikulma, joka on se kulma,
minkä li :stä .4’lian vedetty viiva muodostaa A:n
kautta kulkevan deklinatsionivmpyrän kanssa.
Kulma luetaan pohjoisesta idän, etelän ja
lännen kautta. n. R.
Poskihampaat, ravinnon laadun mukaan
suuresti vaihtelevat nisäkkäiden takahampaat (ks.
Hampaat ja Nisäkkäät). Tärkeimmät
laadut ovat: piikkipäiset hyönteissyöjillä),
-ahateräiset (lihansyöjillä), u y s t e r m ä i1
set (kaikkiruokaisilla) ja kiillepoimui-
- e t, joissa kovat, hammaskiilteen peittämät
osat ja kiilteettömät pehmeämmät osat
vuorottelevat (puhtailla kasvinsyöjillä . f. V-s.
Poskiluu ks. Pääkallo.
Poskipussit, nisäkkäiden suuontelon
sisäpuolisia (t. poskien ulkopuolisia, ulkoihosta
syntyneitä) ruokasäiliöinä toimivia pullistumia.
Sisäpuoliset p. on nokkaeläimillii. lukuisilla
jyrsijöillä ja useimmilla apinoilla, ulkopuoliset taas
taskuhiirillä (Geomys). I. V-s.
Posliini i ruots. porslin. saks. Porzellan, ransk.
Porccllaine, < it. porcellana = posliinisimpukka)
ks. S a v i t e o 11 i s u u s.
Posliinikotilo (Cyprcea), etukiduksisiin
Prosobranchiata) kuuluva merikotilosuku. Nimi
johtuu posliinimnisesta, hyvin kiiltävästä ja
si-leästä. usein kauniinvärisestä kuoresta, joka
muodoltaan yleensä on
soikeuhko. yläpuolelta
kupera, alapuolelta litteähkö,
keskellä alapintaa olevan
pitkittäisen rakomaisen
aukon reunoilta ikäänkuin
turvonnut, sisäänkiertynyt
ja poimuinen. P:t
kuuluvat suosituimpiin
ko-ristekotiloihin. Euroopassa
lienee tunnetuin
Intian-mere–.i elävä t i i k e r i-p. (C. tigris), jonka
kuori on melkein pienen nyrkin kokoinen,
hyvin sileäpintainen, pohjaväriltään vaalea, mutta
täynnä mustia, sinisiä ja keltaisia pilkkuja.
Toinen laji, niinikään Intian meressä tavattava,
12,i cm pitkä, kellanvalkea kaurikotilo
(C. moncta) on vanhoista ajoista saakka ollut
tärkeä kon-tusväline ja rahanvastine
troopillisessa Afrikassa ja Aasiassa. Tätä nykyäkin se
vielä käy rahasta suuressa osassa Afrikkaa,
Siamissa ja puikoin Etu-Intiassakin. Aral),
kauppiaitten välityksellä ,,kuurit" levisivät aikoinaan
hyvin laajalle sekä Aasiaan että Eurooppaankin
— niitä on löydetty Liivinmnalta ja Gotlannista
«takka ja yltä edelleen tapaa niitä naisten
kortteina eräillä Länsi Aasian ja Itä-Eurooparikin
kansoilla. ..Kurssi" oli tietysti erilainen eri
aikoina ja tuontimatkan pituudesta riippuen.
Taka-Intia–1 nykyään n. 20 kpl. vastaa arvossa
1 penniä. /. V-s.
Poaliinimaa = kaoliini <ks. t.).
Posliinimaalaus, posliiniesineiden, vatien, luu-
PosUloikotllotta.
tasien, laattojen, figuurien y. m. koristaminen
yksi tai monivärisillä kuosi-, kukka- ja
figuuri-maalauksilla. P. on: lasituksen-alaista
n. s. kovan tulen (täysilieden-) uiuuluusta,
2. 1 n s i t u k s e n-p ä ä 11 i s t ä 1. muf
felimna-Inusta. Edellisessä värit, esineen puolipoltetulle
(biskvii) pinnalle maalattuina ja lasituksen
peit-täminä. kiinnittyvät pohjaansa ja yhtyvät
sulavaan, suojaavaan lasitukseen lopullisen
kovuksi-polttamisen korkeassa kuumuudessa. Tällaista
kuumuutta aniharvat viirit kumminkaau
kestävät; vanhemmalla euroopp. p:lla oli
käytettävänään vain yksi ainoa, kobolttisini (kiinalaisilla
ja japanilaisilla lisäksi eräänlaatuinen
veripunni-tien kupariviiri) ja täten alilasitusmaalaus aluksi
olikin vain sinimnalatista. Koko joukon väljempi
on lasituksen-päällisen p:n viiriasteikko, ja
valmiiksi lasitetun jn poltetun esineen pinnalle
suoritettu maalaus kysyy lasittuakseen ja
kiinnit-tyäkseen n. s. muffeliuunissa vain lievempää
kuumuutta. Tiiysilieden-maalaus — tekijältään suurta
kätevyyttä kysyen (korjauksia jälestäpäin ei voi
tehdä) — on vaikutukseltaan varman reipasta ja
välittömän tuoretta, jotavastoin emaljimaalauksen
tekniikkaa jatkava muffelivärimaalaus helposti
takertuu liian hienostelevaan työtnpaan, jonka
ohella ohuesti sivellyt värit ovat kulumiselle
alttiita; tiimiin haitan kiinalaiset, tässäkin
suhteessa eurooppalaisten mestareina pysyen,
välttivät matalan reliefin tapaisilla paksuilla,
läpikuultavilla ja -kuultumattomilla emaljiväreillään.
Itä-aasialaista alkuperää on myöskin ali- ja yli
-lasitusmaalausta samassa esineessä yhtaikaa
käyttävä koristustapa. —- Alussa euroopp. p. (jälkeen
v:n 1709. jolloin Böttger Meissenissä keksi
posliinin valmistuksen) oli aiheiltaan pääasiassa
kiinalaisten jäljittelyä, mutta vapautui rokokoon ajalla
oma-aiheiseksi, rokokoon siroon tapaan
koristelussaan esittäen metsästyskohtauksia, puisto- ja
maisemakuvia ja sittemmin kaikiksi ajoiksi
tyypilliseksi käynyttä naturalistista
kukka-maalausta. 1800-luvun alkupuolella p.
maalaustaiteen tapaisia vaikutelmia yritettyään on
vuosisadan keskivaiheilla täydellisessä
rappiotilassa. Käännekohtana parempaan on v:n 1807
maailmannäyttely merkittävä, jolloin p.,
huomiota herättäneen japanilaisen kokoelman
vaikutuksesta, alkaa uudestaan yletä. Worcester Royal
Porcellan Company Englannissa teki alun, mutta
vasta Kööpenhaminan (1779 perustettu) Kunink.
posliinitehtaan onnistuu maalari Arnold Krogin
johdolla (jälkeen 1885), jap. keramikon Makuduu
menettelytapoja seuraten, kemian keksimillä
uusilla alilasitusväreillä (pehmeävivahteisen
sini-maalauksen lisäksi kromiviheriä, ruskea, harmaa
ja vaaleanpuna), uusilla aiheilla (etenkin
eläin-esitykset mainioita) kohota uudemman ajan
teknillisten ja taiteellisten vaatimusten mukaisen
p:n ensi sijalle, ja sen merkitys
posliiniteolli-suudelle on ollut tärkeä ja yleismaailmallinen,
ks. S a v i t e o I 1 i s u u s. [Strele-Tscheuschner,
..Handhuch der Porzellan- u. Glasmalerei"
i4:s pain., 1883), Klimke, „Anleitung zum Malen
auf Porzellan u. Glas" (6:s pain., 1903),
Jän-nicke, ..Hnndbuch der Porzellanmulerei" (1891),
Hermann, „Dio Glas-, Porzellan- u. Emailmalerei"
(2:nen pain., 1894), Strengell, ,,Opns
taideteollisuusyhdistyksen museossa" (1914). —
Malli-kokoelmia ovat julkaisseet Göppinger (1890 90),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
