Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Posliinipainos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
907
Post Postiautomaatti
1)08
marina; te«re«*ttisissa tutkimuksissa 1*. koetti
|iäaM.t selville oikeuden synnystä ja kehityksestä
induktiivista. luonnontieteellistä menettelyä
noudattamalla; häntä on Bachofenin rinnalla pidet
tavi etnologi.-en oikeustieteen perustajana;
teoksia ..Das Katurgeseti des Reclits" (1867),
..Kin-leit iUL- in eine Naturwissenschaft des Rechts"
1S721, ..Der Ursprung des Rechts" (1870).
Grundriss der ethnologischen Jurisprudenz"
(pääteos. IMU 95» v. m. J. h’-
Post. H am pua Adolf von (1822-1911),
ruots. tiedemies. Antautui ensin sotilasuralle,
josta erosi 1851 ja johti seujiilkivn Reymyren
lasitehdasta v :een 1*69. Täältä kutsuttiin hänet
L Itunan maan viljely sopistoon maanviljelvskemiun
ja geologian opettajaksi, josta toimesta erosi 1892.
P:n toiminta on useilln aloilla ollut uraa-aukova.
Iliinen tutkimuksensa moreeneista olivat
aikoinaan tärkeimpiä todistuksia silloin riidanalaisen
jäakausiteorian oikeudesta. Samoin on häneu
kasvitieteelli-illä ja geologisilla tutkimuksillaan
Ruotsin soista ja maalajeista perustanlaskeva ja
pysyvä merkityksensä. Tärkeitä ovat myös P:n
"ppikirja ja tutkimukset maanviljelyskemian jn
■naalajiopin alalta. E. il-nen.
Postage /postadi/ (engl.), postimaksu.
Postamentti (ruots. postament), jalusta,
perusta, esim. kuvapatsaan, pylvään y. m.
Postbothninen. geologinen nimitys
liothnia-laista muodostumaa nuoremmille vuorilajeille.
Post Christum (Post Christum n
a-tuin. ’lat.), jälkeen Kristuksen (syntymän).
Postdateerata i ransk. postdater, < lat. post =
perästäpäin. ja datum, ks. Dat uin i), päivätä
oikeuta päivämäärää myöhäisemmäksi.
Postdentaali (lat, post = takana, ja dftis =
hammas), kielit., sellainen dentaali (ks. t.), jota
muodostettaessa kielenkiirki koskettelee ylähampaidcn
takapuolta.
Posteerata (ruots. postera. < ransk. poste=
asemapaikka., asettaa jokin paikalleen, asettaa
rahtiin.
Poste restante /post resttYt/ (ransk. poste
-posti, ja rr*/( r = jäädä). Jos lähetys on
säilytettävä määräpaikan postitoimistossa kunnes se
sieltä noudetaan, on lähettäjän siihen merkittävä
..Noudettava" tai ..Poste restante". Postista
noudettaviin luetaan myöskin alkukirjaimilla,
numeroilla tai muilla sovituilla merkeillä varustetut
lähetykset, joiden välittämistä ja käyttöä useissa
maissa on lukuisain väärinkäytösten takia
melkoisesti rajoitettu. Th. A.
Post festum lat.., juhlan jälkeen s. o. liian
myöhään.
Poatglaalaallnen lat. puut = jälkeen, ja
yla-ei™ = jää), jääkauden jälkeinen,
kvartilärisystee-min (ks. t.) nuorempi osasto eli holoBceni,
johon luetaan kaikki jääkauden jälkeen syntyneet
muodostumat. P aika, jääkauden jälkeinen
aika. (E. il-nen.)
Postglossaattorit ks. G 1 o s s a a 11 o r i t ja
Kommentaattorit.
Post hoe. erffo propter hoe (lat.). tämän
jälkeen. siis tämän johdosta (virheellinen
johtopäätös).
Posthutnus ks. Postumus.
Posti ks. Postilaitos.
Postiasema ks. Postitoimistot.
Poatlasetukset. Ensimäinen Ruotsin posti-
asetus (postinkuljetuksesta/ ilmestyi yleisen
postilaitoksen syntymlivuouua 1636. ja siitä alkaen on
niitä julkaistu melkoinen joukko ohjesääntöinä
postitirehtOttrille (1673, 1698. 1704, 1817),
postin-tarkastajille 1707, 1S17), postimestareille (1643,
1686. 1707. 1817), postinkuljettajille (viim. 1817),
taksoina v. m. Ruotsin vallan aikana
ilmestyneihin määräyksiin perustuivat suureksi osaksi
ohjesäännöt v:lta 1817 sekä ..Ehdotus talous- ju
hallintolaiksi" v :ltn 1855 (sen postiosa), jota
viimemainittua postitoimistot pitkät ajat
käyttivät käsikirjana. — Suomessa ovat nykyään
voimassa seuraavat postiasetukset: posti järjestys ja
-jolidesääntS, kumpikin v:lta 1881, niihin
vuosien kuluessa tehtyine monine muutoksineen ja
lisäyksineen; postimunifesti v:lta 1890 (ks.
Postilaitos); asetus postivirkailijoin
kelpoisuusehdoista 1898; palkkaussiiäntö 1912;
vapaa-kirjensetus 1898; postin ja rautateiden välisistä
suhteista, nrm. kirj. postihallitukselle 1870;
yksityisten toimittamasta postinvälityksestä ja
postien kuljettamisesta höyrylaivoilla, kumpikin
v:lta 1877; postilipun käyttämisestä laivoilla
1893; kansainväliset postisopimukset sekä
Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan kanssa
erinäisistä postiasioista tehdyt erikoissopimukset.
Kiertokirjeillä, kiertokirjeliifeillä ja yleisillä
kirjelmillä postihallitus sitä paitsi saattaa erinäisiä
määräyksiä alaistensa tiedoksi ja noudatettavaksi.
Th. A.
Postiautomaatti, kone. joka tekee
postiliikenteessä usein uudistuvia mekaanisia toimituksia.
Sellaisia ovat esim. kirjeiden ja postiosoitusten
leimauskoneet sekä koneet postimerkkien ja
korttien myyntiä varten. Sähkömoottorilla käyvään
kirjeiden leimauskoneeseen pannaan kirjeet
määrätyn paksuisissa pakoissa, joista kone vetää aina
nlimman telainsa väliin. Niiden läpi kulkiessaan
kukin kirje tulee leimatuksi. Postiosoitusten
leimauskoneeseen kortit pistetään yksitellen
ylhäältä ja kammesta kierrettäessä kone tekee
korttiin kaikki ne merkinnät, jotka muuten
olisivat käsin kirjoitettavat, sekä leimaa samalla
siihen kiinnitetyt merkit. Postivirkailijan on
kirjoitettava ainoastaan nimensä vastaanottamansa
rahamääriin todistukseksi. Koneen painotetaan
oti päivittäin muutettava uusi päivämäärän
numero sekä tunnittain aina kutakin tuntia
vns-tnava luku. — Postimerkki- ja -korttiautomaatit
ovat rakennetut yleensä samaan tapaan kuin
tavalliset tavara-automaatit, jotka määrättyä
kokoa olevan metallirahan painosta joutuvat
toinnutaan.
V. fl.
Kirjeiden
lelnwuR-kone.
1’ostlosottuslen lei inn uskone.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
