Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pott ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913
Pound Powderly
un v.iloku.trimenetelmln langatonta
sähköttämistä k-, t varten Järjestelmäänsä 1*. on
kehittänyt ja täydentänyt Pedersenin avustamana.
Kek-inni>n levittämistä varten on perustettu
:>et koutinentale syndikat for
Poulsen-radio-telegraphie. A. S." niminen yhtiS. V. S:n.
Pound Ipaund], engl. painoyksikkö. On
olemassa limperial standard) p.
avoir-d u p o i s -4So.nl g ja hienoja punnituksia vur
ten imperial standard) p. troy =
::;..« g — vrt. Punta.
Pourboire jpürbuå’r] (ransk. pour = -ksi, ja
Noii = juoda), juomaraha.
Pourbus [purby’s], Pieter (n. 1510-84),
flaamit, taidemaalari; työskenteli Bruggessa. jossa
maalini historialli-ia ja vertauskuvallisia aiheita
ja saavutti varsinaisen kuuluisuutensa tarkka- ja
hiukan kovapiirteiseen tyyliin tekemilliiän
muotokuvilla. P:n poika ja oppilas Frans P. vanh.
1545-81) oli niinikään aikansa huomattavimpia
flaam. muotokuvamaulareita. niinen poikansa
Frans P. nuor. (1570-1622) oli ensin Mantovan
herttuan ja v:sta 1611 Pariisissa Maria dei
Medici’n hovimaalarina. [Kervyn de
Volkners-bekes, ..Les P." (1870).] E. Rr.
Pour le mérite /pür la meri’tj (ransk.),
„an–iosta": preussilaisen tähdistön nimi.
Poussin [pustVJ, G a s pa r d. oik. Dughet
(1013-75), ransk. taidemaalari ja radeeroaja;
työskenteli syntymäkaupungissaan Roomassa.
P., joka oli Nicolas P:n lanko ja oppilas, on
maalannut opettajansa ihanteelliseen tyyliin,
mutta enemmän romanttiseen ja
maalauksellis-koristeelliseen sävyyn maisemia, joiden aiheet
ovat otetut Rooman ympäristöstä. Hänen fresko-,
tempera- ja öljyvärimaalauksiaan on
pääasiallisesti Roomassa, taulukuvia myös Pariisissa,
Lontoossa, Pietarissa y. m. E. R-r.
Poussin IpuuS’/. Nicolas (1504 1665), ransk.
taidemaalari: kotoisin Normandiesta, opiskeli
etupäässä Pariisissa, pääsi it. runoilijan Marini’n
avulla 1624 Roomaan, herätti siellä niin suurta
huomiota, että sai kutsun tulla takaisin
Pariisiin. jos-a Ludvik XIII nimitti hänet
ensimäi-seksi hovimaalarikseen. Kilpailijainsa, varsinkin
Simon Vouet’n, juonien vuoksi hän lähti 1643,
n. 2-vuotisen Ranskassa olon jälkeen takaisin
Roomaan, jossa eli loppuikänsä. — P. sekä Claude
Gellée < ]lorrain i ovat Ranskan 1600-luvun
huomattavimpia maalareita. P. on ransk.
klassillis–uuntmsen maalauksen perustaja. Ilänen taiteensa
pohjana on etenkin antiikki, johon hän
erikoi–••–a määrin eläytyy, kuten hänen esittämänsä
henkilöt, rakennukset, rauniot y. m. osoittavat.
Hän tutkii tarkasti luontoa, mutta kuvaa sen
aina ihannoivasti. Tyylit tel ijänä hän kiinnittää
polion enemmän huomiota suurpiirteiseen,
selvään viivavaikutukseen kuin väritykseen, ja hän
panee -omrnittelu–aon pääpainon esityksen
ankaraan yhtenäisyyteen, niin että hän
periaatteellisesti muistuttaa samanaikaista ransk. draamaa,
jo.«a Corneille on hiinen vastineensa.
Antiikkig-hi-torialli»ten mytologisten ja raamatullisten
aiheiden kuvaaminen on hänen alansa, samalla
kuin hänellä on perustava merkitys n. s.
ihanteellisten 1. snrikarimaisemien luomisessa. Paitsi
antiikitta ja luonnontutkimuksesta P. 011
tyyliinsä saanut vaikutusta Rafaelista, Bolognan
koulusta (rarraeeeista ja iJomenichinosta), venet-
sialaisista (Tiziauista) ja Roomassa asuneista
alankomaalaisista (J2lsheimeristiii. Suurenmoisesta
kauneudentunteesta huolimatta vaivaa häneu
tyyliään usein kylmähkö oppineisuus. P:n lukuisia
teoksin on varsinkin Louvressa (esim.
..Arka-dian paimenia" ja neljä maisemaa „Vuodenajat"),
Englannin kokoelmissa, Madridin Prado-museossa
v. m. [Et&milkert. kirj. Graham (1821), Bouchitte
"(18581 ja Elisabeth IL Denio (1898);
vaskipiirroksia P:n teoksista julk. Audresen (1863).]
E. Rr.
Poutabaukkn iFulco ccsalon) on pienin
jalohaukoistamme, koiras ainoastaan 28-30 cm.
naaras paria cm pienempi. Koirns piiiiltii
tuhau-sininen, hienosti mustaviivainen höyhenruotojen
kohdalta, alta vaaleanruosteenruskea,
ruskea-tiipliiinen. Kurkku on valkea ja kaulalta nis
kaan kulkee ruosteenkeltainen vyö. Naaras
selkäpuolelta ruskeanharmaa, vaaleanruskeankirjava.
P. on mainio lentäjä, ottaa saaliinsa, esim.
pääskysen, useimmiten lennosta kiinni. Syö paitsi
pikkulintuja myöskin isompia hyönteisiä ja hiiriä.
P. pesii runsaammin palearktisen alueen pohjois
osissa, Suomessa Jäämeren rannoilta n. 63° :lle
polij. lev., mutta myöskin etelämpänä, jopa
Keski-Euroopassakin. Lapissa p. laatii pesänsä
maahan. kallioille pensaikkoon, mutta metsiiseuduissa
mieluimmin puihin, useimmiten käyttäen
vanhaa variksen pesää hyväkseen. Munia 3-6. rus
kcita, tiheäpilkkuisia. Haukkametsästyksen
loisto-aikoina p. oli hyvin suosittu. E. W. S.
Pouttu, Pentti (k. 1597), nuijamiesten
johtajia, oli talonpoika Kyröstä (nyk. Ylistarosta).
Istui 1593 vankina Oulunlinnassa. Itse hän 1596
kehuu kolmattakymmentä vuotta harrastuneensa
Pohjanmaan vapauttamista linnaleiristii. Syksyllä
viimeksimainittuna vuonna hän käy pohjalaisten
lähetystössä Tukholmassa Kaarle herttualle siitä
valittamassa. Kapinan syttyessä hän seurasi
nuijajoukkoa Ulvilaan, mutta joutui siellä
vangiksi, vietiin Turun linnaan ja kerrotaan sen
tyrmään kuolleenkin. K. O.
Pouvoir constituant [puvuä’r kosti I pii’J,
„pe-rustava valta", laajemmassa merkityksessä se
valtiovallan toiminta eli funktsioni, jota
harjoitetaan valtiollisen järjestyksen perusteita, siis
laltiosääntöä eli perustuslakia, säädettäessä tui
muutettaessa. Oppi erityisestä p. c:stu on
varsinaisesti syntynyt Ranskan suuren
vallankumouksen aikana, jolloin Sieyès kirjassaan „Qu’est-ce
que le Tiers-Etat?" („Mikä on kolmas sääty?")
sitä kehitti, opettaen, että korkein valtias, kansa,
saattaa sitä harjoittaa, säädetyistä muodoista
riippumatta, sillä tavalla, jota se kulloinkin
haluaa käyttää. Nykyaikainen tieteisoppi ei
yleensä käsitä „perustuslainsäädäntövaltaa"
erityiseksi. lainsäädännön, hallinnon ja
oikeudenhoidon kanssa rinnastetuksi ..vallaksi"
(..pouvoir"), vaan erikoiseksi lainsäädännön muodoksi.
Ahtaammassa merkityksessä p. c :!la useasti
tarkoitetaan sellaista rajatonta toimivaltaa, jota
kansalliskokous taikka muu tilysivaltaisesti
päättipä valtio-orgaani vallankumouksen jälkeen
harjoittaa, luoduksensa oikeusjärjestykselle uuden
perustuksen. [Zweig, ..Rio Lelire vom Pouvoir
constituant" (1900).] R. E.
Powderly [pnudali], Terence Vincent
In. 1849), amer. työväen johtaja, sanomalehtimies:
aloitti uransa rautatietyömiehenil; oli 1879-93
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
