Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Praagi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9M
Praagin rauha Pragmaattinen
Fredrik II sai 1’ n luona voiton itävaltalaisista.
Vasta 1784 vanha ja uusi kaupunki. Pieni puoli
ja Hradcane yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi.
V. ls4s 1 –.» syttyi kapina, joka pian
kukistettiin V. 1880 P:ssa tehtiin rauha Preussin ja
ltutallun välillä. l’u hallinnossa täekkiläiuen
i vähitellen tunki saksalaisen svrjiiiin.
Oni-ladina-puolueen (ks. t.) kiihotus aikaansai, ettii
P -su 189a julistettiin u. s. poikkeustila, joka jili
kahdeksi vuodeksi voimaan. G. R.
Prnagin rauha ks. Preussin-Itävallan
sota v. 1 866.
Pradier /•dtf/, James (Jean Jacques)
(1792-1852), ransk. kuvanveistäjä; synt.
Geni1-tfssä, Ltmofn oppilas. École des Beaux-Arts’iu
professori Pariisissa. Edustueu Canovan tapaista
uusklassillisuutta P. on luonut yksityiskohdissaan
eklektisesti antiikkia tavoittavia, viivakauniita,
marmorinkäsittelyltään mestarillisia ihannekuvia
nymfeistä, sulottarista ja bakkanttinaisistn sekä
suuremmissa koossa esim. Napoleon I:n hautaa
Pariisin Invalidikirkossa koristavat 12
voiton-jumalatarta ynnä Geneveen pystytetyn J. J.
Rous-seau’n kuvapatsaan. [Etex, ..James P." (1859).]
E. Rr.
Pradilla /-<fi7;a/, Francisco (s. 1847), esp.
taidemaalari, opiskellut Madridissa ja Koomassa,
ollut \ sto 1896 Madridin Prado-museon johtaja.
P. saavutti maineensa suurikokoisilla
historiakuvillaan (esim. ..Johanna mielipuoli", 1878. ja
..Granadan luovutus". 1883), mutta sen lisilksi
hän on maalannut. Tiepoloa esikuvanaan pitäen,
koristeellisia sommitelmia, joista parhaimmat ovat
Murgon palatsissa Madridissa, sekä ennenkaikkea
Fortunv’n tapaan pieniä nykyaikaisia
kansun-elämänkuvnuksia, joissa hänen kätevyytensä ja
värikklisyytensä on kohonnut korkeimmilleen.
E. R-r.
Frado /-«-/ (esp. < lat. p r a t u m = niitty)
tarkoittaa puuistutuksilla kaunistettuja
kävelv-paikkoja Espanjan kaupungeissa, varsinkin
Mud-ridissa olevaa kuuluisaa kilvelypuistoa, jonka
varrella on samanniminen erinomainen taidemuseo
(ks. Madrid).
Prte (lat.), edellä, edessä.
Prseceptor /-«’-/ lut.i. opettaja. — P. G e
r-manin-. Saksan opettaju. Filip Melanchthonin
kunnianimi.
Prncipitantia ilat.), Buostusaineitn,
lääketieteessä muitten aineitten saostuttamiseksi, s. o.
niitten liuoksesta kiinteään muctoon
erottumiseksi käytetyt aineet.
Prseclpitatio (lat.), saos, saostuminen.
Pr«dianliservituutti ks. Rasite.
Priefatio [•fäUiüJ (lat.), esipuhe.
Præfectura /-ü’-/ (lat.), esimiehyys;
päällikön-virka; roomal. hallintoalue (knupunki), jossa
oikeudenkäyttäjänä oli Roomasta lähetetty
prir-f eettis / jun dirundoj. vrt. P r tr f e c t u s.
Præfectus /-f’-/ (Int.), muinaisessa Roomassa
yleinen esimiehen asemassa olevan virkamiehen
nimitys, johon liittyi toiminlna ilmaiseva
määre-sana. P. juri dicundo ks. Præfectura.
P. annon»: piti huolta viljantuonnista; p. n 1 te
t. equitum komensi ratsuväkiosastojn; p.
classis laivastoa j. n. e. P. urbi it. u r h i s)
määrättiin, kun kuningas tai tasavallan aikana
konsuli oli poissa kaupungista; Augustuksen
ajasta alkaen tärnä virka tuli vakinaiseksi ja
sen haltian tehtävänä oli huolehtia kaupungin
jo sen ympäristön (100 roomal. penink. laajalti)
turvallisuudesta somalla kuin hänellä oli
rikos-ia siviilioikeudellinen tuomiovnltu. Toinen
Augustuksen asettama virka oli p. p r us t o r i o,
ictu tav. hoiti kaksi ritarisäädystä otettua
prefektiä. Nämä olivat aluksi vain pretoriaanien
(ks. t.) päällikköinä, mutta sittemmin heidäu
valtansa kasvoi; olivatpa he keisarin
sijnisinn-kin; Koustantinuksen ajoista saakka he johti
vat prefektuureissn (ks. Pricfeeturn) siviili
hallintoa.
Præneste /-nC-J, ikivanha Latiumin kaupunki
33 km Roomasta itäänpäin karussa kallioseudussa.
Rooman nousunjan taisteluissa se esiintyi mii
loin liittolaisena milloin vastustajana. Konsuli
Cincinnatus sen kukisti n. 380 e. Kr., mutta seu
vaikut usvalta lakkasi vasta sitten kuin Sulia 82
ryösti sitä ja perusti siilien sotilassiirtokunnan.
P;ssä oli kuuluisa Fortunan temppeli oraakke
leineen. P;n paikalla on nyk. Palestrina. — vrt.
Latium. E. H-L
Præpositus /-o’-/ (lat. < prcepö’nere = asettaa
eteen), esimies, rovasti.
Præsepe ks. K r a p ti 3.
Praeses (lat.), puheenjohtaja, esimies.
Prrestabilita /-fi’-/ (lat.). „ennnltn-usetettu";
..hurmouia p." ks. Leibniz.
Præsto /prcstG/, amti Tanskassa, käsittää
Sjællandin kaakkoisosan sekii Moenin; 1,670 km’,
108,742 as. (1911). Hyvin viljelty. Pääkaupunki
P. (1,527 as. 1911) sijaitsee kauniilla paikalla
P: n - 1. Fnkse-luhden runnulla Sjællandilla.
Prætexta ks. T o g a.
Prtetor
S-J (lat.) oli Rooman tasavallan alku
aikoina (v :een 449 e. Kr.) sittemmin konsulin
nimellä tunnettujen virkamiesten nimitys. Kun
Liciniuksen lait olivat myöntäneet plebeijeille
pääsyn konsulinvirkaan, erotettiin siitä tuomarin
tehtävät aluksi vain patriisien hoidettavaksi
(v:een 337 e. Kr.) preetura nimiseksi viraksi.
Aluksi sitä lioiti yksi mies; vista 242 valittiin
2: nen prætor. jonkn hoidossa olivat kansalaisten
ja muukalaisten väliset sekä muukalaisten [-keskeiset oikeusjutut (siitä p. peregrinus) kun taas
ensimäinen (p. urbnnus) vain hoiti kansalaisten
jutut. P:ien lukua lisättiin, kun heille
uskottiin provinssien hallinto ja kun v. 149
perustettiin n. s. quæstiones perpeture s. o. rikosoikeudet,
joiden johto kuului p:ille. Konsulien poissa ollessa
p:t olivat heidän sijaisinaan. P ;n arvonmerkkinä
olivat toga pr-.ctextu (ks. To g a) ja liktorU
(2 t. 6). Keisariajalla p:ien merkitys väheni jo
lopulta heidän tehtäviinsä kuului vain
kilpa-leikkien johto.
Proetorianl ks. Pretoriaanit.
Praetorium /pr/HU’-/ (lat.), roomal. sotapäiilli
kön (prætnrin) teltla, jossa oli hänen
puhuja-istuimensu sekil alttari uhritoimituksia varten.
Provinsseissa p. oli kilskynhaltian virka-asunto.
E. 11-1.
Prag ks. P r a u g i.
Praga ks. V a r s o v a.
Pragmaattinen (kreik. < pragma = toiminta),
asioihin perehtynyt, viisas, kokenut, siitil: p:et
s ä ä n n ö t = viisaussäännöt. — P.
historiankirjoitus (historiallinen pragmatismi),
sellainen. joka esittää tupuuksel niiden syyperäiHessil
yhteydessä, vrt. Historia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
