Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pragmaattinen sanktsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Praseitii Prcdikamentti
95(5
.•| |iikirjo .i -rkn yhdessä Englerin iks. t.> kuussa
|uiDDut alkuun v st» 1SST lähtien ilmestyvin
laajan käsikirjan ..Die nutilrlictien Pflaiizenfami-
lien".
Prasemi, vaalean vihreätä kvartsia, jota
käytetään koristekivenii.
Fraseodymi. kemiallinen alkuaine, metalli.
K»m. merkki Pr. At.-p. 140,«. Kutien pidettiin
p:u ja neodymin sekoitusta. didymiK
alku-ineena. P:n suolat ovat laukunvihreitii
viiriltään. Yhdistyksissään se on kolmen arvoinen
ja ominaisuuksiltaan harvinaisten maametallien
tapainen. S.
Prasnikka ven. prazdnik). juhlapäivä, pyhä.
Prässätä i ruots. 6ratsu i. 1. P. ylös, vetää
aluk-en raakojen tuulenpuolista päitä nhtimien
> prässien i avulla perään päin tuulen vetäytyessä
myötäisemmäksi. — 2. 1’. sisälle, vetää
altik-en raakoien stiojanpuolisia päitä ahtimien
ipras–letu avulla enemmän peräiinpäin, jotta sivulta
tulevu tuuli täyttäisi purjeet. F. IV. L.
Prässi ruots. brass* ks. Ahdin.
Prati, Giovanni (1815-84). it. runoilija
Ensimäisen perustuksen P:n runoilijamaineelle
laski kertovainen runoelma ..Edmenegurdu" (1841),
jossa Byronin ja Musset’n vaikutus on ilmeinen,
•suuren menestyksen saavuttivat myös hänen
lyyrilliset runonsa, varsinkin sonetit, joista
mainittakoon kokoelmat „P.siche" (1876) ja „Iside"
1S78 . P:n uskonnolliset ja isänmaalliset runot
muistuttuvat Lamartinea. ja samoinkuin
tämäkin hän on tehnyt yrityksiä filosofisen runouden
:ilalla. Oli aikanaan tavattoman suosittu.
II. Kr-n.
Prntimoksa >- ]iütimokklia), huddlialainen
rippiliturgia. hyvin vanhaa alkuperää. Tätä
käytettiin alkuaan johdatuksena
seurakuntakokouksiin. joita pidettiin uudenkuun ja täysikuun
päivinä. P:s~.t luetellaan erilaiset synnit ja
rikkomukset ja säädetään niistä johtuvat
rangaistukset. E. Ka.
Pratincola ks Taskut.
Pravda russkaja ks. R u s s k a j a pravila.
Praxis ks. Praksis.
Pray, György /prai djördj/ (1723-1801),
unk. jesuiittupappi. unk. tieteellisen
historiantutkimuksen perustajia, julkaisi joukon tärkeitä
lähdeteoksia ja tutkimuksia Unkarin vanhemman
historian alalta: niistä mainittakoon: ..Annales
veteres Ininnorum. avarum et hungarorum ab
anno a. n. Chr. 210 ad antium Chr. 007" (1761),
..Annales regum Hungariæ 907-1564" (5 os.,
1763 70), „Dissertatio hist.-erit. in annales
veteres hunnoriiin. avnrum et hungarorum" (1774),
...Specimen hierarehia1 hungariejc" (2 os.. 1776-79),
..Historia regum hungariæ" (3 rs.. 1801),
..Epistola- prorerum regni Hungariæ" (3 os.. 1806).
ks. myös Halotti Beszéd. V. H*.
Pray-kodeks ks. Halotti Beszéd.
Preadamiitlt (lat. pro’ - ennen, ja Aadnm).
muinaisaikain eliöitä; ahtaammassa mielessä
..ennen Aatamia" olleet ihmiset.
Préault Iprrö’/, Antoine Auguste
11809-79). ransk. kuvanveistäjä: David d’Angers’n
oppilas. Oli aluksi täydellisesti romantiikan
vni-kutiik-i’ii alainen o-oittaen töissään mitä hurjinta
rirnamulli-t.i kiihkoa, omituista levottomuutta ja
säinnöttönn yttä. mutta tasaantui myöhemmällä
kehityskaudellaan ja sai Ranskan valtioltakin
tilauksia, joita nähdään m. m. Pariisin julkisissa
puikoissa ja rakennuksissa (esim. jättiluisryhm»
..Hevosen kesyttäjä" .leuan sillalla ja ..Sota ju
ruuliu". 1858. Louvressa). E. R-r.
Prebendi (lat. prabt’ndu ravitsemus,
ylläpito), ulkiiuan katolisen kirkon pappien ja
munkkien yhteisestä pöydästä nauttima elatus,
sittemmin tulo. mikä sanotuille henkilöille tuli
sitävnrten luovutetuista pitäjistä tai maatiloista.
Prebendipitäjä ks. P a 1 k k a p i t ä j ä. —
Pre-henditiloja, palkkatiloja, jäi uskonpuhdistuksen
jälkeen kirkon, yliopiston ja muitten
sivistyslaitosten haltuun. 1723 vuoden papiston
erioikeuksissa i4:nnessä kohdassa) vakuutelluin
niitten nautinto nauttijoillensa. Sittemmin niitä
on luovutettu kruunulle, joka on antanut
vastikkeeksi muita tuloja. Prebenditiloilla on erinäisiä
verovapauksin. Näitä tiloja on myös nimitetty
unueksitiloiksi, vrt. Auneksi. J. A. ll.ua.
Prebothninen, geol. nimitys bothniulaista
muodostumaa vanhemmille vuorilajeille.
Précieuses t. prfcieux [presi8’z, presiö’1
i ransk.), ..sicvisteli iit", 1600-luvulla Ranskassa
eritoten Hotel de Rambouillefssa Pariisissa)
kaunokirjallisuutta harrastelevat naiset
(Moliè-reu huvinäytelmä ..Sievistelevät hupsut" tekee
pilaa näistä naisista).
Predella /-dc’-/ (it i, palli, nstinlnuta;
alttari-kuvan tui alttarikunpin jalusta alttaripöydällä.
Predestinntsioni (lat. prædest inatio =
edeltä-määräys) ks. A r m o n v a I i t s e m u s, I n f r
a-1 a p s a r i s m i, S u p r a I u p s a r i s m i, A
r-m i n i u s ja A r m i n i a a n i t. [A. Schweizer,
..Die protestantischen Zentnildoginen" (1854-56),
M. Scheibe, „Calvins Predestinationslehre"
(1897).] E. K a.
Predikaatintäyte. m aineen täyte 1.
täyte, nomini, joka verbin välityksellä
omistetaan määräykseksi joko subjektille tai
objektille siihen tapaan kuin setirnnvissa esimerkeissä:
(subjektiivinen p.:) hän on pappi; musta
Iäisetkin ovat ihmisiä; puu on paksu; kirja on
minun; talo tuli kylmä; heinä kasvoi pitkän;
(objektiivinen p.:) sahasit laudan liian
lyhyen. P. on subjektiivisena subjektin,
objektiivisena objektin sioissa; essiivissä tni
translatiivissa olevasta predikati|v i-a d v e r b i a a
lista se merkitykseltään eroaa siinä, että
jälkimäinen aina viittaa esineen tilassa
tapahtuneeseen muutokseen (esim. hän on täällä pappina;
huone tuli kylmäksi: heinä kasvoi pitkäksi;
sahasit laudan liian lyhyeksi); tällaista
lisämerkitystä p:llil ei ole. A. K.
Predikaatti (lat. prædicä’tum = mainittu). 1.
Se, mikä subjektista (ks. t.) sam taan. 2. Kicliop.,
maine, se verbin finiittimuoto, jolla lauseessa
subjektin jokin toiminta tai tila ilmoitetaan
(esim. lintu lensi: hän istuu), tuikka nomini ynnä
merkitykseltään ..vaillinainen" verbi, koputa,
lonka välityksellä uoinini lp r e il i k a a ti
n-täyte) yhdistetään subjektiin (esim. lintu on
pieni) ; kopilla voi kuitenkin puuttuu (esim. minä
herra, sinä herra = minä olen herra, sinä olet
herra), onpa lauseita, joissa kielellistä p:ia ei
lainkaan > le. vaan psyykillinen p. kiiy ilmi
tilanteesta (esim. vihollinen I = vihollinen lähenee),
ks. L a u s e ja L u u s e e n o s a. A. K.
Predikamentti lat. pradicä’re = julistaa, >
mlat. prædicamtfnlnm\. useina, tila: ominaisuus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
