Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Preller ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
961
Prell er— Prerafaeliitit
962
Cat’tarelli’u kruunaussalissa. Maalannut myös
muoto- y. m. taulukuvia sekä harjoittanut
kuvanveistoa. [F. H. Meissner (1897), Ad. Rosenberg
(1901) ja G. Galland (1904).] E. R-r.
Preller, Friedrich vanh. (1804-78), saks.
taidemaalari; opiskeli Goethen ja Weimarin
herttuan Karl Augustin avustamana Weimarissa,
Dres-deuissä, Antverpeuissa ja sai Roomassa 1828-31
määräävät taidevaikutteensa J. A. Kochilta, jota
esikuvanaan pitäen kehitti ajatusperäisesti
ihannoivan ja lähinnä kuvitustaidetta muistuttavan
sankarimaisematyylinsä. Hänen pääteoksensa ovat
n. s. Odysseia-maisemat, jotka ovat vahaväreillä
maalattuina Weimarin museossa (valmist. 186S;
aikaisempi leipzigiläiseen Härtelin taloon 1833-36
maalattu sarja nyk. Leipzigin
yliopistoukirjas-tossa; jälkimäisen sarjan luonnokset Berliinin
kansallisgalleriassa ja kartonkikuvat Leipzigin
museossa). Sitäpaitsi hän on maalannut kuvia
Oherouista Weimarin linnan Wieland-huoneeseeu
(1834-37), paljon ranta- ja vuoristomaisemia
Pohjan- ja Itämereltä (Riigeniltä), Norjasta y. m.
sekii käsitellyt it. aiheita. P., joka myöskin on
tehnyt radeerauksia, toimi Weimarissa
professorina ja liovimaalaajana. [R. Schöne, „P :s
Odyssee-landschaften" (1863), Roquette, „Friedrich P."
il883). Witting, „Kiinstlerisches aus P:s Briefen"
(1903) ja Gensel, „Friedrich P. der Ältere"
(1904).] — Hänen poikansa ja oppilaansa
Friedrich P. nuor. (1838-1901) oli v:sta 1880
Dresdenin akatemian professorina. On tehnyt
maisemakuvien ohella seinämaalauksia m. m.
Dresdenin hoviteatteriin ja Albertinumiin (1891) sekä
Leipzigin yliopistoon ison Prometheus-maiseman
(1897). [M. Jordan julk. „Friedrich P. der
Jüngere. Tagebiicher des Kiinstlers" (1904).]
Preller, Ludwig (1809-61), saks. filologi,
professori Tartossa 1838, ylikirjastonhoitaja
Weimarissa 1847. Huomattava mytologian tutkijana.
Tärkeimmät teokset: „Griechisehe Mythologie"
(1854, 4 :s pain. 1887). „Römische Mythologie"
(1858, 3 :s pain. 1881-83) ja ..Historia philosophi®
graeoæ et romanæ" (vhd. Ritterin kanssa, 1838,
8:s pain. 189S). ’ L. T.
Preludi (lat. præWditim = etusoitto), mus., ks.
Alkusoitto. — Erikoinen merkitys on
fuugaan liittyvällä urku-p:lla, samoin myös
koraali-p :11a. jossa polyfonisesti käsitellään koraalin
pääaiheita. Usein urkurit käyttävät p:issa
im-provisatsionitaitoaan. — P:ksi nimitettiin myös
17:nnen ja 18:nnen vuosis. tanssisarjojen
juhlallista johdatusosaa. I. K.
Prematuriteetti (lat. præ = edellä, ja
matü’-rns = kypsä), äkkikypsyys, ennenaikaisuus.
Premier [pramjë’], femin. muoto pemière
[pramjd’r] (ransk., < lat. primarius),
ensimäi-nen, etevin.
Premissi (< lat. præmissæ [propositiones] =
..edeltälähetetyt väitteet"), edellytys, peruste;
päätelmässä se arvostelma tahi ne arvostelmat,
ioista uusi arvostelma, „päätöslause", johdetaan.
Premiääri (ransk. première-ensimäinen),
teatterikappaleen e n s i-i 1 t a.
Premolaarit (proemolares) ks. Hampaat.
Premonstratenssimunkisto. P. Norbertin 1119
perustama, paavin 1126 vahvistama
pappisveljes-kunta. Nimi johtuu pääluostarista Prémontré
lat. pratum monstratum = osoitettu niitty), jonka
paikka Norbertille. kertomuksen mukaan,
taisi. VII. Painettu 15.
viiasta osoitettiin. Puku on valkea. [Heimbucher,
„Die Orden und Kongregationen der katholischen
Kirche" I (1896) .J A. J. P-ä.
Premortaalinen (lat. præ = ennen, ja mors =
kuolema), kuoleman lähestymistä ennustava,
kuoleman edellä käypä [oire tai muu taudillinen
ilmiö].
Pfemyslidit [pse-J, böömiläinen kuningassuku,
jonka alkaja tarinan mukaan oli Premysl,
viisaan Libussan (ks. t.) puoliso ja Praagin
perustaja. Se sammui Venzeslav III :een 1306.
Prenumereerata (lat. præ = edeltäkäsin, ja
\ nvmeräre- laskea, maksaa), maksaa edeltäkäsin
esim. sanomalehden tai aikakauskirjan vuosikerta,
tilata.
Preobrazensk /-e’-/, kylä lähellä Moskovaa.
P:n kaartinrykmentti, Venäjän 1: nen
henkivartiorykmentti. Pietari Suuren perustama.
Prepalataali ks. P a 1 a t a a 1 i.
Preparaatti dat. præparü’re = edeltäkäsin
varustaa), valmiste, esim. makroskooppinen t.
mikroskooppinen anatominen, eläintieteellinen,
kasvitieteellinen, kemiallinen y. m. preparaatti, ks.
Anatominen preparaatti,
Mikroskooppiset preparaatit. —
Preparaattori, valmistaja.
Prepareerata (lat. præparü’re = edeltäkäsin
varustaa) , valmistaa väliaikainen t. säilyvä
preparaatti (ks. t.).
Prepositsioni ks. Postpositsioni.
Preradovic [-vits], Petar (1818-72),
kroatsia-lainen runoilija, oli saanut sotilassivistyksen ja
tuli 1866 kenraaliksi. Hän on kirjoittanut
useampia eepillisiä runoelmia sekä lyyrillisiä ja
isänmaallisia lauluja panslavistisessa hengessä ja on
eteläslaavilaisten huomattavimpia runoilijoita.
Prerafaeliitit tarkoittaa niitä engl.
taiteilijoita, jotka 19:nnen vuosis. keskivaiheilla
muodostivat romanttisen, runollis- ja
uskonnollis-haaveellisen, akateemisen taiteen hengettömyyttä
ja siloista, kaavamaista tekniikkaa vastustavan
suunnan, jonka saks. vastineena voi pitää sam.
vuosis :n alussa esiintyneitä natsareeneja (ks.
Nasarealaiset), jotka niinikään pyrkivät,
ulkonaisesta taidosta välittämättä, vilpittömään
hartauteen työnsä suorituksessa ja valitsivat
esikuvikseen Italian vanhat quatrocento-mestarit.
V. 1848 perustettu „p :n veljeskunta"
(Pre-Raphaelite brotherhood) piti nimensä mukaisesti
näiden ennen Rafaelia eläneiden mestarien
seuraamista ainoana keinona oman aikansa taiteen
uudistamiseksi, jotavastoin he katsoivat
täys-renesanssin ja tämänjälkeisen taiteen johtavan
akateemiseen pintapuolisuuteen ja tyhjyyteen.
He eivät jäljitelleet vanhojen mestarien
tekotapaa. vaan panivat pääpainon syvennettyyn
luonnontutkimukseen, kaikkien pienimpienkin
yksityiskohtien realistiseen esittämiseen, tunteen
rehellisyyteen ja voimaan; heille merkitsi
hapuilevan epätäydellinenkin pyrkimys saada esiin
persoonallisesti tuntemansa enemmän kuin
taiturimainen varmuus. He luopuivat
ruskeantummista asfalttiväreistä, jotka siihen saakka olivat
olleet vallalla, ja alkoivat käyttää voimakasta
valaistusta sekä kirkkaan puhtaita, kirjaviakin
ja ilmattomia paikallisvärejä. Nämä romantikot
eivät, niinkuin saks. natsareenit. vieraantuneet
omasta ajastaan ja kansastaan, vaikka he usein
ottivatkin aiheensa keskiajan runoista ja saduista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
