- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
981-982

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Preyer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

981

Preyer—Prim

982

sekä esteettisiä kirjoitelmia, m. m. tunnetun
teoksen „Ätudes sur les moralistes fran^ais".

11. Kr-n.

Preyer [präiar], Tliierre William
! 1841-97), saks. fysiologi, oli 1869-88 fysiologian
professorina Jenassa. ITänen tieteellisestä
tuotannostaan mainittakoon: „Die Blutkrystalle" (1871),
„Spezielle Physiologie der Embryo" (1884). P.
kirjoitti myöskin monta kansantajuista teosta
alallaan. sekä edisti korkeampien koulujen
kehittymistä fysiologian ja terveysopin vaalimain pe
rusteiden mukaisesti. il. 0-B.

Priamos, kreik. taruhenkilö, Laomedoniu
poika, Troian kuningas. P:n laillinen puoliso on
Hekabe; yhteensä hänellä oli 50 poikaa ja useita
tyttäriä, ks. Homeros.

Priapismi (ks. Priapos), miehen siittimen
luonnottoman pitkällinen erektsioni eli
kangistuminen korottuneen sukuvietin vallitessa, jollainen
joskus esiintyy seurauksena selkäytimen
vikaantumisesta ynnä virtsa- ja siitinelimien
taudilli-sesta kiihottumisesta.

Priapos
<> /■ kreik. hedelmällisyyden jumala.
P:ta palveltiin viinimäkien ja puutarhojen [-suojelijana ja suosijana, mutta häntä pidettiin myös
sukuvietin jumalana. L. T.

Pfibram [pii-], kaupunki Böömissä,
Praa-gista lounaiseen, rautatien varrella; 13,321 as.
(1910; melkein yksinomaan tsekkiläisiä). —
Vuoriteollisuus-korkeakoulu (202 opp. keväällä
’911), opettajaseminaari, arkkipiispallinen
seminaari. — Olut-, lasi-, nahka- y. m. teollisuutta,
pyhiinvaellusesineiden valmistusta. P:n
ulkopuolella on Heilige Berg-vuori, jonka
pyhiinvaellus-kirkko on Itävallan mainioimpia (vuosittain
100.000 pyhiinvaeltajaa). — Kruunun omistamat
kuuluisat hopea- ja lyijykaivokset.

Pribylov-saaret [ y’-], neljä saarta
Beringin-meressä, 320 km Alaskasta länteen, kuuluvat
Yhdysvaltain Alaskan territoriin. Pääsaaret St
Paul ja St Georg; kaikkiaan 440 km2, 263 alkuas.
(1907), lisäksi muutamia Yhdysvaltain
virkamiehiä. Saaret ovat vuorisia, tuliperäisiä, vailla
satamia. Tunnettuja suurista hyljelaumoistaan
(Callorhinus alascanus), joiden pyydystystä on
harjoitettu niin innokkaasti, että hylkeiden
pelättiin kuolevan sukupuuttoon (1867 hylkeitä oli
3-5 milj. kpl., 1912 216.000 kpl.).
Kansainvälisessä sopimuksessa 1911 hylkeenpyynti P:n
vesillä kiellettiin 15 v :ksi. Maalla pyynti on
sallittu yhdysvaltalaisille neljänä kuukautena v :ssa.
— Saaret löysi ven. Gerasim Pribvlov 1786.

E. E. K.

Prichard [pritsad], James Co w ies
(1786-1848), engl. lääkäri ja fysiologi, tunnettu
antropologisista tutkimuksistaan. Hänen julkaisuistaan
mainittakoon „Researches on the physical history
of mankind" (4:s pain. 1847, 5 nid.).

Priene [ Pnë], Kaarian etelärannalla sijainnut
joonialainen satamakaupunki. Raunioita
hellenistisen ajan rakennuksista.

Priessnitz [prisnits], Vinzenz (1799-1851),
itäv. luonnonlääkäri, uudemman vesi-
jakylpyhoi-don perustaja. Saamatta varsinaista oppia tai
lää-kärinsivistystä P. jo nuorena harrasti
sairaanhoitoa. saavuttaen suuren maineen hoitotaidollaan.
V. 1829 P:iä syytettiin puoskaroimisesta, mutta
hän sai kuitenkin jo seur. v. Gräfenbergiin 1826
perustamalleen vesiparantolalle valtion hyväksy-

misen. Tämä laitos, jossa jo muutamia vuosia sen
perustamisen jälkeen hoidettiin n. 1,700 potilasta
vuodessa, on sittemmin ollut usean
pohjoismaisenkin vesiparantolan esikuvana. P :n nimellä
kulkee erikoinen kääremuo^o ks.
Priessnitzin-kääre. .1/. O-B.

Priessnitzin-kääre [prisnitsin-J,
läpitunkemattoman kankaan peittämä kostea lämmittävä
vesi-kääre eli haude, jollaista käytetään eri
ruumiinosille kipujen ja tulehdusten lieventämiseksi, vrt.
Kääreet.

Priestley [pristli[, Joseph (1733-1804), engl.
pappi ja kemisti, 18:nnen vuosis. pneumaattisen
kemian etevin edustaja. Hänen lukuisista
keksinnöistään on merkillisin puhtaan happikaasun
valmistaminen, jonka hän suoritti 1774 (ks.
Happi). Myös lukuisia muita kaasuja
(kloorivety, ammoniakki, tvppioksiduli. rikkidioksidi
y. m.), jotka ennen häntä olivat melkein
tuntemattomia. hän ou valmistanut ja tutkinut. Vaikka
hänen havaintonsa ja keksintönsä suureksi csaksi
myötävaikuttivat siihen täydelliseen
käsityskannan muuttamiseen, joka vuosisadan lopulla
tapahtui kemian alalla, jäi hän kuitenkin
uskolliseksi flogistiselle katsantokannalle. P. oli
haa-veksivainen luonne, vietti hyvin vaihtelevaista
elämää ja oli teologisten mielipiteittensä tähden
vainojen alainen. Edv. Ilj.

Prii (engl. sprit), hoikka puutanko, jonka
avulla veneen nelisivuinen n. s. priipurje
kulmittain nostetaan mastoon. F. W. L.

Priima (lat. prima, joka on feminiinimuoto
sanasta primus = ensimäinen), parhain,
ensiluokkainen (tavaralaji). — P.-v e k s e 1 i, ensimäinen
kappale vekselistä, jota on kirjoitettu useampi
kappale.

Priimavekseli ks. Prii m a.

Priimi (ks. Priima), nius., 1) asteikon
ensimäinen aste, 2) intervalli, joka lasketaan
sävelestä omaan itseensä (tietysti vain teoreettisena
olettamuksena, vailla käytännöllistä merkitystä)
tahi kromaattiseen muunnokseensa, esim. c—cis.

I. K.

Priirniluku (lat. primus = ensimäinen). jaoton
luku 1. alkuluku ks. Luku.

Prikaasi (ven. prika’z), käsky, käskykirje,
määräys.

Prikaati ks. Brigadi.

Priki (ruots. brigg), alus, jossa on kaksi
mastoa. mitkä kumpikin ovat raakapurjeilla
varustetut (ks. Laiva, kuvaliite II). F. IV. L.

Priluki
u’-J, piirikunnankaupunki [-Vähä-Venäjällä, Pultavan kuvernementin pohjoisosassa,
rautatien varrella; 30.485 as. (1911). —
Kymmenkunta kirkkoa, lukioita, kunnallissairaala.
Muutamia myllyjä.

Prim. Juan (1814-70), Reusin kreivi,
Castillejosin markiisi, esp. kenraali ja
valtiomies; otti 1843 tehokkaasti osaa Esparteron
kukistamiseen ja nimitettiin Madridin
kuvernööriksi; oli sitten m. m. Puertoricon kuvernöörinä.
Espanjan sotilasasiamiehenä Itämaisessa sodassa,
Marokon sotaretkeltä 1859-60, ylipäällikkönä
Meksikon retkellä 1861-62; senjälkeen hän
pro-gressistien johtajana toimi hallitsijasuvun
kartoittamiseksi. minkä johdosta hänen täytyi
lähteä maanpakoon: palasi Espanjaan 1868. aloitti
Serranon ja Topeten kanssa kapinan ja sai
kuningatar Isabellan kukistetuksi; tuli senjälkeen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0527.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free