Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Princeps ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Prior Privatisti
hapsenkakkiaisista. Se elää Etelä-Suotuen
tammi-metsaalueilU ju sen toukka syö lahoa
tammipuuta. Kura ks. liitettä Kovakuoriaisia II.
Prior Ivran], Matthew «1064-1721), engl.
kirjailija ja valtiomies. Oleskellessaan useita
vuosia lähettilääni Ranskan hovissa hän omisti
itselleen -en kevyen ja loisteliaau muodon, mikä
ilmenee hänen runoissansa. Hänen pääteoksensa
• vat .’petusrunoelm.it ..Salomon" ja ..Alma", mutta
hänen pienet viehättävät rakkausrunonsa ovat
säilyttäneet hänen nimeus.i jälkimaailmalle.
Priori lat. prior = arvossa ylempi),
pienemmän luostarin johtaja, alkuperäiseltä arvoltaan
apottia alempi. Nykyään nimitystä käytetään
usi-i-sa muukkikunni-sa a|>otin nimityksen
asemasta. A. J. P-ä.
Prioriteetti aulat. prio’ntas). etuoikeus (ks.t.).
Pripet ven. Pripjalj), joki Länsi-Venäjällä,
Dneprin li-äjoki oikealta, alkaa Volvnian
kuver-nementin luoteiskulmassa 153 m yi. tnereup..
virtaa avarien, metsäisten suoseutujen (jotka
kevättulva 2 kk :n ajaksi peittää 10-15 km:n
laajuudelta! kautta, ensin itäistä. Mozyrista
alkaen kaakkoista pääsuuntaa: 810 kin. vesialue
114.000 km1. Aluksilla kuljettava 505 km Pinan
suusta alaspäin. Oginskijn ja
Dnepr-Bugin-kanuvat yhdistävät P:n Veikseliin ja Niemeniin.
Rautateiden rakennuksen jälkeen
liikenneinerki-tys suuresti vähentynyt. — Suurimmat lisäjoet
Turija. Styr, Goryuj, Ubort, Uz oik., Jasoljda,
Lanj vas. E. E. K.
Priscianus /-«’-/, roomul. grammatikko.
kotoisin Mauretanian Ca»nreasta. opetti
Konstantinopolissa n. 500 j. Kr. Kirjoittanut 18 kirjaa
käsittävän ..Iustitutiones grammatieæ", joka on
täydellisin vanhalta ajalta säilynyt latinan
kieliopin oppirakennelma.
Priscillianus /•«V-]. esp. kerettiläinen 4 :nneltä
vuosis. j. Kr. P:n johtama liike alkoi
Lusita-nias.-i ja esiintyi yksityisissä hartausseuroissu
haaveellisena innostuksena, ankarana askeesina ja
kirkonmenojen halveksimisena. P. saavutti
melkoista kannatusta ja vulittiin Avilan piispaksi,
mutta pian hän myöskin sai vaikutusvaltaisia
vastustajia, jotka syyttivät häntä
manikealai-sesta harhaopista. Vihdoin onnistui vastustajien
saada keisari Maximus yllytetyksi häntä vastaan.
P. tuomittiin kuolemaan ja surmattiin 385 j. Kr.
P:n perustama lahkolaisuus jatkui n. 200 vuotta;
vielä Bragan synodi 503 tuomitsi lahkon opin.
Kirkon puolelta tehtiin lahkoa vastaan
suunnattomasti liioiteltuja syytöksiä. P. lienee
ensimäi-nen kirkon aloitteesta surmattu kerettiläinen.
Useita P:n kirjoituksia löysi ja julkaisi Schepss
Prisdllinnismi näyttää olleen jotenkin
samanlainen liike kuin aikaisempi montanismi
• k», t.i. [Paret, ..Pri-cillian. ein Reformator des
4 .lahrhunderts" (1891); Karl KUnstle,
„Anti-prisrilliana" (1905).] E. K-a.
Prisma I. s ä r m i 8. 1. ifnt. Kahden
yhteelli–•■n monikulmion, joiden vastaavat sivut ovat
yhdensuuntaiset -ekä suunnikkaiden rajoittama
monitaso. Rajoittavia monikulmioita sanotaan
p:n asemiksi I. pohjiksi, suunnikkaita
»ivutahoiksi ja koko jälkimäisten
kuvioiden muodostamaa murtopintaa v a i p p a p i
tinaksi I. vaipaksi. Suunnikkaiden yhteiset
sivut ovat p:n sivu* ärinät. P:n korkeus
on asemien kohtisuora väli. P. on 3-. 4-, 5-sivui-
Prisiua.
neil sen mukaan onko sivutalikojen luku 3. 4, 5 ....
1’. ou suora, jos sivusärmltt ovat kohtisuorat
asemia vastaan, muuten v i n o. Kun p. ou suora
ju asemat säännöllisiä monikulmioita sanotaan
p :aa säännölliseksi. Jos p:u asematkin
ovat suunnikkaita sanotaan sitii s u u n t a i s s ä r
m i ök s i 1. p a r a 1 1 e 1 i p i p e d i k s i (ks. t,).
P:n kuutiosisällys saadaan, kun aseman ja
korkeuden lukuarvot kerrotaan. — 2. Fysiikassa
sanotaan p:ksi läpiniikyväistii kappaletta, jotn
rajoittua kaksi toisiaan leikkaavaa tasoa (muilta
kohdiltaan p. voi olla minkälaisten pintojeu
tahansa rajoittama). Tasojen leikkausviiva on p:n
taittava särmä ja niiden muodostama
kulina sen taittava kulma. P :aa
yhdensuuntaisesti taittavan särmän kanssa leikkaavaa
tasou sanotaan p:n asemaksi. Särmää vas
taan asetettu kohtisuora taso
leikkaa p:aa kolmiossa ABC
(A taittava kulma, BC aseman
läpileikkaus). Suunnassa IIK
tuleva valosäde taittuu,
edellyttämällä että ympäröivä aine on
p:n ainetta valo-opillisesti
harvempaa, rajapinnalla AC
normaaliin päin (vrt.
Valon-taittuminen), kulkien suunnassa KD p:n
liipi ja taittuen toisella rajapinnalla AB
normaalistu poispäin suunnassa DO. Kulman 0E0’,
jonka alkusuunta IIK ja loppusuunta DO
muodostavat, sanotaan poikkeamiseksi I.
d e v i a t s i o n i k s i. Sen suuruus riippuu p:n
tuite-eksponentiu ja taittavan kulman sekit
valosäteen tulokulman suuruudesta. Sillä on
tulokulman muuttuessa pienin arvonsa, kun /\0DB =
/\CKII. P:u taite-eksponentti n voidaan
laskea, jos tunnetaan mainittu deviatsionin pienin
arvo d ja p:n taittava kulma t> kaavasta:
n = stn——: »in ,. Kun kiinteän aineen taite-
eksponenttia tutkitaan, niin tehdään siitä p:n
muotoinen kappale. Nesteitä ja kaasuja sulje
taan onttoihin p:oihin, joiden sivut ovat yhden
suuntaispintaiset lasilevyt, vrt.
Värihaja&n-t u m i n e n. U. 8:n,
Prismasirkkeli (ks. Prisma ja Sirkkeli),
prismaympyrä, r e f 1 e k s i o n i v m p y r ä,
tälitit. koje kulmamittuusta varten. P. perustuu
samaan periaatteeseen kuin sekstanttikin (ks. t.) :
jos taivaankappaleiden A :ii ju li:n välinen
näkökulma on määrättävä, tähdätään p:iin
kiinnitetyllä kiikarilla .4:lian. ja kahdesti heijastunut
kuva /<:stä saatetaan peiliä kiertämällä myöskin
kiikariin, jolloin kulman suuruus saadaan
ympyrän reunnlln tehdystä lukemasta. P. on
käytännössä etenkin merellä, se on tarkempi kuin
sekstantti, koska reunnliikeinia voi tehdä kaksi, joten
ympyrän eksentrisiteettivirhe poistuu. H. K.
Prison [sö’] (ransk.), vankila.
Pristavi (ven. pristav), päällysmies, poliisi
virkamies, käytettiin ennen erittäin ulkomaisten
lähettiläiden saattomiehen nimityksenä.
Pristis ks. S a h a h a i.
Privaatti (lut. privTi’lus), yksityinen.
Privatbanken i Helsingfors, Aktiebolag ks.
Pankki.
Privatim [privä’-] (lat.), yksityisesti; kahden
kesken.
Privatisti (ks. Privaatti), yksityisoppilas,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
