Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Projektsionikone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
997
Projektsionikone—Prokopios
998
1. orthografinen. Edellisestä antaa auringon
esineestä synnyttämä varjo esimerkin, vrt. myös
Varjokonstruktsioni. P.-säteiden
muodostaessa 45° kulman kuvatason kanssa syntyy
kavalieeriperspektiivi, jos kuvataso on
pystysuora, ja sotilasperspektiivi
kuvatason ollessa vaakasuora.
Lintuperspektiivissä (ks. t.) tekevät p.-säteet
mielivaltaisia vinokulmia kuvapinnan kanssa, joka voi olla
joko vaaka- tai pystysuora. Kohtisuoraa
vhden-suuntais-p :ia käytetään monenlaiseen
tarkoitukseen kuten rakennuksien, koneiden v. m.
esittämiseen. Tavallisesti määrätään silloin p. sekä
vaakasuoraa että pystysuoraa pintaa vastaan.
Edellistä sanotaan pohjakuvaksi, jälkimäistä
pystykuvaksi. Jos on esitettävä
sellaisiakin kappaleen kuvioita, jotka ovat kumpaakin
kuvatasoa vastaan kohtisuorassa tasossa, niin
käytetään kolmea toisiaan vastaan kohtisuo
raa p.-tasoa, koska mainittujen kuvioiden sekä
pohja- että pystykuva ovat suoria viivoja, joiden
avulla ei voida saada käsitystä kuvion kulmien
suuruudesta. Kolmen kuvatason järjestelmässä
ou pisteen paikka täydelleen määrätty, jos sen
etäisyydet kuvatasoista s. o. pisteen
koordinaatit (ks. t.) ovat tunnetut. Koordinaattien
kanta-pisteiden s. o. pisteen p:ien asemasta kuvatasoissa
voidaan päinvastoin päätellä, missä piste
sijaitsee. Kohtisuorat p:t kahta tai kolmea toisiinsa
kohtisuorassa olevaa kuvatasoa vastaan
tyydyttää teknikon tarpeita, mutta niiden avulla voi
vain harjaantunut henkilö luoda itselleen selvän
käsityksen esineen todellisesta ulkonäöstä.
Pohjakuva esittää näet kappaleen silmälle, joka
ajatellaan katselevan sitä kaukaa yläpuolelta.
Pystykuva esittää kylläkin kappaleen sellaisena,
jom-moisena katsoja sen näkisi seisoessaan siitä
kaukana vaakasuorassa suunnassa, siis
luonnollisemmassa asennossa esineeseen nähden kuin sen
yläpuolella, mutta koska piirustettaessa esine
mukavuuden tähden mielellään asetetaan niin. että niin
monta kuvattavaa viivaa ja pintaa kuin suinkin
on yhdensuuntaista p.-tasojen kanssa, niin monet
viivat kuvassa peittävät toisensa. Seutähden
käytetään toistakin kuvaamistapaa, jota sanotaan
yhdensuuntaisperspektiiviksi 1.
aksonometriaksi. Siinä kuvataan esinettä
niin, että sen pisteiden ko’ordinaatit
suorakulmaisessa ko’ordinaattijärjestelmässä
orthagonaa-lisesti projisioidaan vinosti asetetulle tasolle.
Ko’ordinaattiakselien p :t tässä tasossa ovat
kolme samasta pisteestä lähtevää suoraa, joiden
kanssa esineen kunkin pisteen koordinaattien p :t
ovat yhdensuuntaiset. Nämä p:t eivät ole
ko’or-dinaattien pituisia vaan määrätyssä suhteessa
lyhennettyjä. Kun akselien
p :ien muodostama n. s. a k s e 1
i-risti ja ko*ordinaatti-p :ien
ly-hennyssulide on tunnettu, niin
voidaan kappaleen joka pisteen
p. helposti määrätä. Jos
akseli-ristin XYZ (kuva 5) suorien
väliset kulmat ovat kaikki
kolme 120° ja jonkun projisioitavan kuution
yh-teensattuvien särmien p:t ovat kaikki samassa
VT 0,8165
suhteessa .jSg = —;— lyhennettyjä, niin saadaan
Kuva 5.
K§
1
isometrinen p. Jos kaksi lyhennyssuhdetta
on yhtä suurta, mutta kolmas erisuuri, on p.
d i m e t r i n e n. Kaikkien lyhennyssuhteiden
ollessa erisuuret p. on trimetrinen. —
Korko-p:ssa kuvataan avaruussuuretta toisella
avaruussuureella s. o. korkokuvajäljennöksellä.
vrt. Karttaprojektsioni ja
Perspektiivi. U. S :n.
Projektsionikone 1. projektori, kone
dispositiivisten valokuvien t. läpinäkyvien lasikuvien
heijastuttamiseksi katsojain edessä olevalle
varjostimelle. Yksinkertaisin p. on tavallinen
laterna magica (ks. t.) ; yleensä p:lla tarkoitetaan
skioptikonia (ks. t.).
Projektsioniviiva (ks. Projektsioni),
näköviiva, viiva, joka esittää suunnan, jossa
jokin esine tulee nähdyksi, esim. korkealla ilmassa
lentävää lintua katseltaessa kulkee p. taivasta
kohti. vrt. Näköviiva.
Projisioida, suorittaa projektsioni (ks. t.).
Proklama (lat. pröclämä’re = huutaa julki) ks.
Vuosihaaste.
Proklamatsioni (lat. pröclätnä’tiö), julistus,
julkinen tiedoksianto.
Prokles [-€’■], kreik. taruhenkilö,
Aristodemok-sen poika. Eurvstheneen kaksoisveli, Spartan
kuningas. P:sta polveutui tarun mukaan Spartan
toinen kuningassuku, Eurvpontidit. L. T.
Proklos (410-485), uusplatonilainen teosofi,
synt. Konstantinopolissa, opetti ja kuoli
Ateenassa. Oli viimeinen itsenäinen muinaisajan
filosofi. Liittyen uusplatonilaiseen filosofiaan
siinä muodossa, jommoiseksi Iamblikhos (ks. t.)
oli sen kehittänyt, P. tuhlasi mestaruutensa
käsitteiden loogillisessa muovailemisessa
sepittääk-seen mutkikkaan ,.skolastisen" pakanallisen
uskontojärjestelmän, joka samalla oli olevinaan
filosofisten aatteiden järjestelmä.
Prokne [-è], kreik. taruhenkilö. Pandionin
tytär, Philomelan (ks. t.) sisar.
Prokonsuli (lat. pröcönsul, alk. prö cönsulë =
konsulin asemesta), roomalaisen provinssin
hallitusmies. Vanhimpina aikoina voittomaita
hallitsivat preetorit, jotka virkavuotensa päättyessä
määrättiin provinsseihin pro prætore s. o.
pree-torin valtuuksilla varustettuina. Siten syntyivät
uudet nimitykset propreetori ja prokonsuli, jotka
säilyivät aina keisariajan lopulle, joskin
keisarit myöhempinä aikoina pidättivät
välittömäm-män johtonsa alla ne voittomaat, joissa oli
sotajoukkoja, määräten niiden johtajiksi
lähettiläitään, legaatteja (ks. L ega tus). E. H-l.
Prokop, Andreas. Suuri (n. 1380-1434),
hussilaisten sotapäällikkö; vihitytti itsensä
papiksi. mutta rupesi hussilaissotien alettua
Ziz-kan alipäälliköksi ja tuli tämän kuoltua
jyrkemmän hussilaisryhmän, taborilaisten.
johtajaksi; taisteli voitollisesti Böömissä ja hyökkäsi
monta kertaa Saksan maakuntiin; sai surmansa
Lipanin tappelussa taistellessaan kohtuullisia
hussilaisia, n. s. kalkkilaisia. vastaan; samassa
taistelussa kaatui hänen samanniminen
alipäällikkönsä P. Pieni. J. F.
Prokopios Cæsarealainen,
historioitsija Palestiinan Cæsareasta. oli 6:nnella vuosis.
j. Kr. keisari Justinianuksen hovissa ja
Beli-sariuksen mukana hänen sota retkillään; kuoli
Konstantinopolissa n. 562. P. kirjoitti kreikaksi
laajan 8-kirjaisen sotahistorian oman aikansa
sodista, keisarin uudistus- ja rakennuspuuhista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
