Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Provencen kieli ja kirjallisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1023
Provenienssi Provinsiaali kokous
1024
tceltaan. on meille säilynyt joukko laajoja
runoelmia. joista toisiin on koetettu koota kaikki
sen ajan tieto, toiset taas ovat tarkoitetut jonkin
määrätyn ammatti- tai säätyluokun opetukseksi.
Edellisiin kuuluvut Matfre Ermengauu
kirjoittama ..Breviari d’ainor" ja 1’e i r e de
Corbiacin ..Tezaur". Toisista taas voisi
mainita opetusrunon jabtilinnuista ..Auzels oissa
dors", jonka tekijä on D a u d e de P r a d a s,
sekä Guillen de Marsanin kirjoittaman
opastuk-on nuorelle ritarille. Mitä muihiu
runo-pukuisiin teoksiin tulee, kuuluu niihin joitakin
novelleja ja pyhimyslegendoja, pari historiallista
kronikkaa sekä muutamia uskonnollisia
näytelmiä. — Proosaksi ou joitakin käännöksiä,
luonnon- ja lääketieteellisiä kirjoituksia sekä joukko
trubaduurien ja pyhäinmiesten elämäkertoja. —
Keskiajan lopusta lähtien on provencelainen
kirjallisuus ollut pääasiallisesti opettuvnista laatua
tai kansanomaista näytelmäkirjallisuutta.
Mai-nittavimmat kirjailijat ovat lyyrikko G o u d
e-lin (k. 1649) sekä parturi ja runoilija
Jacques J asm in (k. 1864. ks. t.), jota
viimemainittua voidaan pitää sen suuren kirjallisen
..heräämisen" edelläkävijänä, joka tapahtui
Pro-vcncen kirjallisuudessa viime vuosisadan
jälkimäisellä puoliskolla. Tämän nousuajan aiheutti
n. s. Felibrien liitto (ks. Félibres), jonka
perustajia olivat m. m. kuuluisa Mistral, R o
ilma n i 11 e sekä dramaatikko A u b a n e I.
[Bartsch. ..Grundriss zur Gesehiclite der
provenza-lisclien Literatur" (1872); Ant. Restori,
„Lettera-tura provenzale" (1891); Wallensköld, „Den
ny-provensaiska nationalitetsrörelsen" (Finsk tidskr.
1909). Lisäksi kt. Trubaduurit.] E. M.
Provenienssi (saks. Provenicnz), tuotteen tai
esineen syntyperä; väliin tarkoitetaan p:llä myös
tuotetta, joka on vieraasta muasta tuotu.
Metsätaloudessa on erityisemmin puunsiementen
p:llä 1. maantieteellisellä alkuperällä
merkityksensä, koska määrätyssä ilmastovyöhykkeessä
kasvaneiden puiden siemenistä kehittyneillä
puuyksilöillä katsotaan olevan jossain määrin toisia
ominaisuuksia kuin toislaatuisessa ilmastossa
kasvaneen saman puulajin jälkeläisillä. [A.
Eng-ler. ..Einfluss der Provenienz des Samens auf die
forstlichen Holzgewäch-o" (Mitteil. d. Schweiz.
Zentralanst. f. d. forstl. Versuchwesen 1905).]
O. Lth.
Proverbi (ransk. proverbe), sananlasku;
eräänlainen pieni näytelmä, jonka perustana on
sananlasku tai yksi ainoa pieni tapahtuma.
Provianttl it. provxanda, < lat. providfre =
pitää huolta), muona.
Providence [-den*], kaupunki Yhdysvalloissa,
Rhode 1-landin pääkaupunki. Narragansett-lahden
luotei-perukan P. Riverin varrella, kolmen joen
suussa; 224, ."26 as. (joista 76.303 ulkomnilla
syntynyttä valkoista; 1910), valtion suurin
kaupunki. Mahtava valtiotalo, raatihuone,
liitto-rakennus. useita kauniita kirkkoja,
muistopat-■aita. Brown university (per. 1704, 993
ylioppilasta 1909), jonka yhteydessä on pääkirjasto
1104.000 nid. 1909|, John Carter Brown-kirjasto
• 20.000 nid., parhaita Ameriikan varhaisempaa
historiaa k.i-itteleviä kokoelmia) v. m. tiet.
laitoksia, kansankirjasto (140,000 nid.), Rhode
Is-landin normaalikoulu y. m. Roomal.-katolisen ja
episkopaalisen piispan istuimet. Kukoistavaa
teollisuutta (valmistusarvoltaan 1905 476,» milj.
mk.) edustavat villatehtant, jalokiviseppäin
työ-pajut (valmistusarvoltaan "4,i milj. mk., 27%
koko Yhdysvaltain vastaavasta tuotanuostn),
valimot, konepajat y. m. — Rannikkoliikenne
vilkastu ; ulkomaankauppa vähäinen (tuonti 12.»
milj. mk. 1912, vienti mitätön). Satama
syvennetty 7.» m:iin. — P:u per. Roger Williams
16: ti; kaupunkioikeudet 1832. Oli vteen 1900
N’ewportin keralla Rhode Islandin toisena piiii
kaupunkina, sitten yksinään. E. E. K.
Providentia /-ö- -e’-/ (lat.), suojeleva
huolenpito, sallima.
Proviisori (lat. j>röi>I’sor = huolehtija), henkilö,
joka määrätyt vuodet apteekissa palveltuaan ja
apteekkialalla vaaditut ulkututkinnot
suoritettuaan on Lääkintiihallituksen edessä
suorittanut julkisen p :n-tutkinnon (ks. Apteekkari
ja Farmaseuttinen laitos) ja
vannonut säädetyn p:n-vulun sekä julistettu p:ksi.
jostu p.-kirja on hänelle annettava. Se, joka 011
prksi julistettu nyt voimassaolevan,
farmaseuttisesta opetus- ja tutkintotoimesta Suomessa
26 p. tammik. 1897 annetun asetuksen
mukaisesti, on oikeutettu ..apteekkia Suomessa
omistamaan, hallitsemaan ja hoitamaan sekä
ammattiaan maassa vapaasti lain ja asetusten mukaan
harjoittamaan". Jos p. asianomaisella luvalla on
apteekin perustanut tai muutoin haltuunsa
saanut s. o. joko siten että senaatti on siirtänyt
hänelle oikeudet ostamaansa n. s. myytävään
apteekkiin tai antanut hänelle hänen
Lääkintiihallituksen kautta hakemansa oikeudet avonaisiksi
joutuneisiin tai vasta perustettaviin n. s.
henkilökohtaisiin apteekkeihin — on Läiikintäliallituksen
annettava hänelle apteekkarikirja ilman erityistä
apteekkaritutkintoa, joka ennen yllämainitun
asetuksen voimaan astumista vaadittiin p:eiltakin
aina v:een 1871 ja vaaditaan yhä vieläkin yleensä
niiltä, jotka ovat ennen nykyistä asetusta
voimassa olleiden määräysten mukaisesti
suorittamassaan p.-tutkinnossa saaneet alimman
arvosanan. A. Ks.
Provins [-vä’s], arrondissementin pääkaupunki
Ranskassa, Seine-et-Marnen departementissa.
95 km kaakkoon Pariisista Durtain ja Voulzie
nimisten jokien yhtymäkohdassa; 7.546 as. (1906).
Paljon muistomerkkejä keskiaikaiselta
kukoistuskaudelta: kaupunkia ympäröivä, torneilla
lujitettu muuri (1200-luvulta), Cæsarin torni
(1100-luvulta), St. Quiriace-, St. Ayoul- ja St.
Croix-kirkot (1100- ja 1200-luvuilta). — Harjoitetaan
kukkatnrhanhoitoa (ruusuja), useanlaista
teollisuutta (myllyjä, posliini-, pianotehtaita,
konepajoja) ja vilja-, karja- ja villakauppaa. —
Mainitaan 800-luvulla; 1200-luvulla P:ssll sanotaan
olleen 60.000 as., sen markkinoilla kävi
kauppiaita kaikkialta Euroopasta. Englantilaisten ja
ranskalaisten välisisssä sodissa P. siirtyi kädestä
käteen, kärsien suuria vaurioita. Henrik IV
valloitti P.-n 1592. E. E. K.
Provinsiaali (ks. Provinssi), katolisen
munkkikunnan määrätyksi ajnksi valittu
hallitusmies. jolla on johdettavanaan erityinen
„mua-kunnaksi" nimitetty hallintoalue. A. ./. P-<i.
Provinsiaalikokous. 1. P. oli 1600-luvulla
nimityksenä yleisten valtiopäiväin rinnalla
pidetyille maukuntakokouksille. Ne kiellettiin
hallitusmuodon lisäyksessä 1660, mutta siitä huoli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
