Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Präntti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1031
Psalmilaulu- Pseudoklassillinen aika
1032
Psalmilaulu. Miten psalmeja aikoinaan
laulettiin Jerusalemin temppelissä, siitä ei ole
varmoja tietoja. Nykyiset juutalaiset käyttävät
harvoin psalmeja jumalanpalveluksessaan.
Sitävastoin on syytä oiettua, että kristillinen
psalmi-laulu on ainakin pääpiirteiltään periytynyt
inui-naisjuutalai-ttsta. Paitsi vuorottelevaa esitystapaa
tks. Kirkkomusiikki) kuuluu p:n
oleellisiin tuntcmerkkeihin sen resitatiivinen
metodiikka. Euin osa säkeestä lauletaan samalla
sävelellä keskisävel. tonus currens, dominantti);
ainoastaan säkeitten lopulla muodostuu melodinen
kadens-i. esi säkeessä erilainen kuin jiilkisäkeessä.
Juhlallisemmassa esityksessä on säkeitten
nlussa-kin hiukan melodista liikettä. Säeparit ovat
kaikki yhtäläiset. Eroa ilmenee vain
keskisäve-lellä laulettavien tavujen lukumäärässä sekä
lopukkeiden rytmillisessä laadussa, joka riippuu
sanamuotojen eriäviisyykäistä. Samanlaista
re-sitatiivityyliä tavataan myös Intian vanhoilta
ajoilta peritvi-sä temppelilauluissa. P:ua
käytetään nykyään enimmän roomal.-katolisessa ja
anglikaanisessa kirkkokunnassa. Edellisessä
rajoittuu sävelmämuotojen lukumäärä noin
kymmenkuntaan. ja nekin ovat muunnoksia parista
kolmesta runkosävelmästä. Jälkimäisessä on
sävelletty kymmenittäin uusia sävelmiä, joiden
melodinen sävy on vilkkaampi ja heleämpi, mutta
resitatiivinen käyttötapa entisten kaltainen.
/. K.
Psalmista, psalmin kirjoittaja; ks.
Psalttari.
Psalteeri lat. paalltfrium = psalttarikirja).
latinankielinen Daavidin psalttari, varsinkin
sellaisena kuin sitä käytetään katolisen kirkon
jumalanpalveluksessa. P. luettiin tai laulettiin alusta
loppuun joka viikko ..kanonisina rukoushetkinä’’.
Liturgisiin tarkoituksiin tai kotihartauteen
käytetyt p.-kii-ikirjoitukset olivat usein erittäin
kallisarvoisia, siroilla alkukirjaimilla ja
maalauksilla koristettuja. J. O.
Psalttari kreik. p»allCrion, saks. Psalter,
ruots. puollan i merkitsee oik. eräänlaista
kielisoitinta. mutta käytetään V:n T:n
psalmikokoel-man nimenä (esim. Sionin kannel). P„ joka
käsittää 150 psalmia jakaantuen 5:teen kirjaan, on
muodostunut useasta pienestä laulukokoelmasta.
Näistä on vanhin ..Daavidin psalttari" (ps. 3 41),
joka on laadittu 5:nnellä vuosis. e. Kr., ehkä
Nehemian toimesta. Seuraavalla vuosis.
muodostui ..elohistinen psalttari" (ps. 42-88), jossa
erotamme kolme pienempää kokoelmaa: Daavidin
psalmit 51-72. Koorahin psalmit 42-49 ja
Aasa-fin p- ilmit 50. 73-83 sekä niiden liitteenä ps. 84-
88. ..Daavidin psalttari" ja ..elohistinen psalttari"
yhdistettiin v n 300 vaiheilla yhdeksi
laulukirjaksi, jonka alkuun pantiin ps. 2 ja loppuun ps.
89. Tätä laulukirjaa (ps. 2 89) laajennettiin
3:n-nella vuosis. kahdella uudella kokoelmalla (ps.
90-107 ja 108-1181 ja sen johdannoksi asetettiin ps.
1 ja loppupsalmiksi ps. 119. Myöhemmin
liitettiin kirjan loppuun vielä kaksi kokoelmaa (ps.
120-137 ja 138-150). Nykyisessä muodossaan p.
on ollut valmiina viimeistään v:n 150 vaiheilla
e. Kr. L-eimmat p:n psalmit — hepr. raamatussa
100 — ovat varustetut päällekirjoituksilla, joissa
mainitaan psalmin kirjoittaja. Daavidin psalmeja
on 73 Aasafin 12, Koorahin 10 ja Salomon 2;
lisäksi omistenan Moo "kselle. Heemanille ja Ee-
tanille kullekin yksi psalmi. Niimii piiilllekirjoi
tukset, jotka sitäpaitsi sisältävät eriuiiisiä
musikaalisia termejä, eivät ole psalmien kirjoitta
jien käsialaa. Ne ovat myöhemmin lisätyt psal
mien otsakkeiksi ja perustuvat trnditsioniin. joku
osoittautuu epäluotettavaksi. Oli olemassa pyrki
my s liittiiii Daavidin nimi niin moneen psalmiin
kuin suinkin. Lukuisissa tapauksissa sisällys
osoittaa selvästi, että psalmi on sepitetty
Daavidin aikoja myöhemmin. Suurin osa psalmeista
on syntynyt maanpaon jälkeisinä aikoina.
Riidanalaista on, niissä määrin vanhempien
psalmien joukossa on säilynyt Daavidin runotuotteita.
[Franz Delitzsch, ..Bibliseher Kommentar (lber
die Psalmen" (5 :s pain. 1894), Frants Buhl,
..Psalmerne" (1900), Friedrich Baethgen, „Dic
Psalmen" (3 :s pain. 1904), llermunn Gunkel,
„Aus-gewählte Psalmen" (1904), Rudolf Kittel „Die
Psalmen" (1914). Ar. B.
Psammenitos [-f-] ks. Psammetik III.
Psammetik (egypt. Psemlek), kolmen Egyptin
kuninkaan nimi. " P. I (663-609 e. Kr.) ; P. II
(593-588 e. Kr.); P. III, ks. myös
Psammenitos (525 e. Kr.); ks. Egypti II, palsta 545.
Psammiitti, geol., yhteinen nimitys karkeille
sedimenttivuorilajeille (esim. hiekkakivi), joissa
yksityisten rakeiden läpimitta on l,i ja O.o» mm
välillä. (E. U nen).
Psefiitti, geol., yhteinen nimitys kaikista
kar-keimmille sedimenttivuorilajeille (esim.
konglomeraatti), joissa rakeet ovat yli l,i mm:n
läpimittaisia. (E. Si nen).
Pseudartroosi (kreik. pseudi? = valheellinen, ja
artliron = nivel), valenivel, jollainen syntyy jonkin
luun katketessa, kun sen päät eivät kasva jälleen
paikoilleen kiinni, vaan jäävät toisiaan vastaan
liikkuviksi osiksi, joten vähitellen kehittyy
nive-lentapainen muodostuma.
Pseudepigraphon [-%’-] (kreik.), väärällä
nimikirjoituksella 1. tekijänniinellä varustettu.
Pseudo, ääntiöiden edessä p s e u d . . . (kreik.
jiseudFs = valheellinen, < pseudos = valhe, petos)
merkitsee sanayhtymissä väärennettyä, epä
peräistil, uskoteltua, näennäistä.
Pseudo-isidoriset dekretaalit (ks. Pseudo),
kirkollisten lakien kokoelma 9:nneltä vuosis.
Kokoelma esiintyy erään tuntemattoman Isidoros
Mercatorin toimittamana ja sisältää paitsi
suuren määrän oikeaperäisiä lakeja n. sata
väärennettyä säädöstä. Kokoelman tarkoituksena 011
frunkkilaisen kirkon ja varsinkin piispain
vapauttaminen niinhyvin maallisen vallan kuin
metropoliittain ylivallasta. Sitä varten säädök
sissä korotetaan paavin valtaa. Niin esim. niissä
säädetään, että synodien päätökset
välttämättö-mästi tarvitsevat paavin vahvistusta ja että vain
paavi voi kutsua kokoon yleisiä
kirkolliskokouksia. Dekretaaleihin vetosi paavi ensi kerran 864
ja sitten useasti tahtoen niillä todistaa paavin
istuimen jumalallista valtaa. Dekretaalit tosin
vapauttivat piispat lähimmistä esimiehistään,
metropoliiteista. mutta orjuuttivat ne sensijaan
Rooman vallan alle. Mitä suurimmassa määrässä
ne ovat paavinistuimen valtaa korottaneet.
Dekre-taaloissa olevat väärennykset osoitettiin ensi
kerran Magdeburgin senturioissa, ensimäisessä
suuressa protestanttisessa kirkkohistoriassa (1559-74).
vrt. Isidorus2. E. K-a.
Pseudoklassillinen aika (ks. Pseudo) I.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
