Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Psykrometri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1039
Ptolemaios Puchta
1040
alulle panemia sivistyslaitoksia. Hänen vanhempi
veljensä P. Keraunos, joka syrjäytettiin
vallanperimyksestä, poistui Egyptistä, surmasi
280 Syyrian hallitsijan Seleukoksen ja tuli
sitten Makedonian ja Kreikan hallitsijaksi, mutta
kaatui jo 279 taistellessaan gallialaisia vastaan.
3. P. III Euergetes s. o. hyväntekijä
k. 2211, edellisen poika, kuninkaana v-.sta 246.
kivi onnellista sotaa Syyriaa vastaan ja valloitti
suuren osan tätä valtakuntaa voimatta
kuitenkaan täysin käyttää voittojansa hyväkseen;
hänen aikanaan Ptolemaiolaisten valta oli
malita-vimmillaan, mutta jo hänen lähimmästä seura a
-lastansa P. IV:stä uikaa suvun rappeutuminen.
J. F.
Ptolemaios. Claudius, egypt. tähtitieteilijä,
eli n. v. 150 tienoilla j. Kr. Aleksandriassa.
Vanhan ajan kuuluisin tähtitieteilijä; laati
ensimäi-sen tähtitieteen oppikirjan, joka tav. on tunnettu
nimellä ..Almagest". Tässii teoksessa esitetty
geo-sentrinen maailmanjärjestelmä, jonka mukaan
kuu. aurinko, kiertotähdet ja kiintotähdet kaikki
kiertävät liikkumattoman maapallon ympäri,
pysyi vallitsevana läpi 14 vuosisataa. P;n
systeemin mukaan kaikkien taivaankappalten radat
olivat ympyränmuotoisia. Jotta kuitenkin teoria
kävisi yhteen havaintojen kanssa, täytyi P;n
olettaa, että ympyrän keskipiste liikkui toisen
ympyrän kehällä ik-, Episykkeli). P. käytti
hyväkseen Hipparkhoksen havaintoja tutkiessaan
kiertotähtien ja kuun liikuntaa. Viimemainitussa
hän keksi evektsionihäiriön (ks. E v e k t s i o n i).
P. on myös suuresti kehittänyt maantiedettä
keksimillään karttaprojektsioneilla (ks.
Kartta-projektsioni) ja kirjoitti laajan „Mnantie
teen", joka uuden ajan alkuun saakka oli kaiken
maantieteellisen tiedon perustuksena. H. R.
Ptolemais. 1. ks. Akka. — 2. Ent. Ptole
maiojen perustama -atamakaupunki
Pohjois-Afri-kassa Kyrenaikassa; oli kauan aikaa maakunnan
kukoistavimpia kaupunkeja. Rappeutui roomal.
vellon kukistuessa, nyk. kokonaan raunioina.
Jätteitä 2 teatterista ja kristitystä kirkosta.
Ptomaiinit (kreik. ptöma = kuollut ruumis),
eläimellisten ainesten miidätessä syntyvät
typen-pitoiset. emäksiset aineet, joista jotkut
(muska-riini, mytilotoksiini. neuriini) ovat hyvin
myrkyllisiä. toiset taas (neuridiini, kadoveriini) eivät
ole myrkyllisiä. P. kulkevat myöskin
ruumis-myrkkyjen nimellä.
Ptosis 1-H-) (kreik., = ..putoaminen", <
pip-tein = pudota), silmän yläluomen riippuminen
alaspäin (niinkuin nukkuvalla), mikä aiheutuu
siitä, että luonta kohottava lihas (musculus
leva-tör palpebræ auperiorw . tai sen toimintaa johlava
l.ermo Inervvs oculomotorius J on halvaantunut.
Ptyaliinl kreik. ptyolon = sylki), syljessäoleva
tärkkelystä sulattava fermentti. vrt.
Ruuansulatus.
Ptyalismi (kreik. ptyalon = sylki),
syljen-juoksu, syljen sairaloisesti lisääntynyt
erittyminen jollainen tavataan esim.
elohopeamyrkytyk-sessä, ynnä joissakuissa hermostoa koskevissa
taudintiloissa.
Puberteetti (lat. püJrVto* = parrakkuus ;
mie-henikä. < püht* = karvainen ; miehenikilän
päässyt’. sukupuolinen kehitysaika s. o. aika jolloin
poika alkaa kehittyä mieheksi, tyttö naiseksi.
Tämä niin monessa suhteessa syvästi vaikuttava
murrosaika alkaa pojassa noin 13-14 v:n iässä,
tytössä jo 11-12 v:u iän vaiheissa Sen ohella
että ruumis silloin yleensä alkaa varttua, aika
vut eritoten siitinelimet vähitellen täydellisen
tyä saavuttaen sittemmin niille luonnonomiiisen
kyvyn kukin omalla tavallaan palvella
siittämis-ilmiötä: nuorella naisella alkaa kehittyä
kuukausittain munasarjasta irtaantuva muna. joka
jouduttuaan hedelmöitetyksi sitten en alkuna uuden
ihmisolennon syntymiseen: nuorukaisen
kiveksissä uikaa kehittyä siittiöitä, joilla taas on
kyky hedelmöittää tällliinen muna. Täydeu
sukupuolisen kypsyyden saavuttaa mies vasta n. 22-23
vuoden ja uninen 18-20 vuoden iässä. .1/. 0-ß.
Pubes
il-J (lat.), oik. mieskuntoisuus: häpy.
Publiikki (ransk. publie, < Int. [-publicus-yleinen. virallinen), yleinen; yleisö; julkineu
tutkinto.
Publikaani ilat. publiaVnus). roomal. provins
sista kannettavien valtiontulojen vuokraaja,
valtionurakoit-siju. P:t kuuluivat etupäässä
ritari-säätyyn. Kiskomistensa vuoksi p:t olivat usein
provinssien vitsauksena, niin että koko nimitys
tuli huonoon huutoon. — U:ssa T:ssa mainitut
p :t olivat jonkinlaisia tullitulojen vuokraajia.
Publikatsioni (lat. publicä’re = tehdä julkiseksi,
saattaa julki, < publicus = yleinen, julkinen). 1.
Julkaiseminen, julkisaattaminen, kuuluttaminen,
erittäinkin lainsäädännössä se
täytäntöönpanotoimenpide, jolla valtion viranomaisille sekä
yksityisille kansalaisille valmistetaan tilaisuus saada
tieto uuden lain tai asetuksen sisällöstä.
Sääntönä on. että laki ei tule velvoittavaksi
ennenkuin se p.n kautta on saatettu julkisuuteen.
Nykyajan valtioissa p. yleensä tapahtuu siten,
että laki (tai asetus) julkaistaan vnltion laki
kokoelmassa tai virallisessa lehdessä;
Suomessakin on nykyänsä asetuskokoelmassa
julkaiseminen varsinainen p.-toimenpide. ks.
Lainsäädäntö. — 2. Julkaisu, erittäinkin painettu.
R. E.
Publikum (ks. Publiikki), yleisö.
Publilius SyTus [li’l- ny-J, roomal.
mimi-runoilija, aikalaisensa ja kilpailijansa D.
Labe-riuksen kera latinalaisen mimi-runouden
pääedustajia, runoili n. 43 e. Kr. ITänen mimeistään
laadittiin jo aikaisin konlukokoelma „Sententire",
josta on säilynyt 700 jambista senaaria. Julk.
Ribbeck. ..Comieorum romanorum fragmenta"
(2 ,-nen pain. 1873).
Publiseerata (ks. Publikatsioni)
julkaistu.
Publisisti (ks. Publiikki), oikeastaan =
julkisen oikeuden tuntija: julkisten kysymysten
käsittelijä; sanomalehtimies.
Publisiteetti (mlat. pubWcitas), julkisuus (oi
keudenkäynnin, kiinteimistökirjojen y. m.).
Puccini [puttsfni], Giacomo (s. 1858), it.
säveltäjä, jonka oopperoista useat ovat
saavuttaneet yleistä suosiota (La Bohéme 1897, Tosca
1900. Madame Butterfly 1904, kaksi jälkimäisiä
esitetty myös Suomessa). Säveltänyt myös
kamarimusiikkia ynnä juhlamessun. Tyylissään P.
eronu Wagnerista käyttäessään puheenmukaistn
luonnollisen nopeata resitatiivia. I. K.
Puccinia ks. Kasvitaudit, palsta 486 ju
Ruostesienet.
Puchta Ijtuhla/, Georg Friedrich
(1798-1846), saks. oikeusopjiinut, Savignyn jälkeen Ber
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
