Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puhtaanapito ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11)57
Puhtaanapito
1058
Likaveden laatu ja puhdistus.
Viemäriveden laatu riippuu käyttöveden laadusta,
määrästä, tekdasvesien ominaisuuksista y. m.
seikoista. Eri kaupungeissa tehdyt tutkimukset
ovat osoittaneet likaveden olevan erilaista eri
paikoilla. Huomattavana määränä likavedessä
ovat saippua- ja rasva-aineet. Likavettä ei saisi
varsinkaan kaupungeissa johtaa seisovaan
vesistöön, vaan olisi se sitä ennen puhdistettava.
Pettenkofer ehdotti Isar-jokeen laskettavalle
likavedelle 15-kertaista laimennusta, s. o. 1 m5 sek.
vettä sai laskea vain 66.e 1 likavettä. Jos
otaksutaan käyttöveden määräksi 10 1 henkeä kohti
tunnissa, niin riittää 24,000-henkisen asutuksen
likaveden laimennukseen 1 m1 virtaavaa
jokivettä sek :ssa. Fleckin mukaan riittäisi, jos
veden virtaamisnopeus on 1 m sekissä, 1 m3 vain
10.000-henkiselle asutukselle. Jollei likavettä
voida johtaa virtaavaan paikkaan, missä se
hyvin sekautuu jokiveteen, on likavesi
puhdistettava mahdollisimman perinpohjin. Tämä
tapahtuu olosuhteiden mukaan eri tavalla: 1.
Ainoastaan suuremmat, liukenemattomat osat poistetaan,
jotta vesistöjen rannat ja vedenpinta
näyttäisivät puhtailta. Tähän käytetään erilaisia
kiinto-naisia tai liikkuvia kampoja, seuloja,
rautaverkkoja ja karkeita suotimia ja kuorijoita, mutta
vieläkin on näiden merkitys useimmiten
sivu-arvoinen. Kuva 13 esittää Bonnin kaupungissa
likaviemärin suussa käytettyä puhdistuslaitosta,
Kuva 13.
johon kuuluu 2 pulidistuskaivoa d
likaämpärei-neen g ja kampalaitos c sijoitettuna
kynnys-padon 6 eteen. Ivampalaitoksia on : lieriö-ja
siipi-kampoja. Kampalaitosten edessä käytetään hiekan
kokoamiseksi erityisiä laitteita. 2. Edellisiin
menettelytapoihin yhdistetään likaveden
saostaminen. laskostaminen ja mädät y s. Tätä
yhdistettyä tapaa alettiin käyttää ensin
Englannissa. — Saostamisen edistämiseksi käytetään
lisäaineena m. m.
kalkki-maitoa. Kalkki
yhdistyy hajoamistilassa
olevien elimellisten
aineiden hiilihappoon ja
rasvahappoihin,
synnyttäen suuria,
Hinautuneita sakkoja.
Myöskin käytetään
rikkihap-poista savimaata,
rauta-suoloja, hiiltä,
turvepeh-kua y. m. Kuva 14
esittää Turussa yleisesti
käytettyä pulidistuskaivoa, joka sijoitetaan
pihamaan tai porttikäytävän alle, pakkaselta
suo-34. VII. Painettu lL15.
Kuva 14.
jattuun paikkaan. Likavesi tulee osastoon b ja d,
missä sen raskaimmat osat painuvat pohjalle,
keveämmät nousevat
pinnalle ja mädäntyvät, s. o.
ilmestyy bakteereja, jotka
hävittävät organismeja.
Kolmannessa osastossa
vesi kulkee seulan h ja kuona- 1. sorasuotimeu f
läpi ja johtuu g putkea myöten likaviemäriin.
Kuva 15 esittää kaaviollisesti englantilaista
järjestelmää Cameron, Commin & Martin, joita on
rakennettu Suomessa Lahteen ja Helsinkiin.
Helsinkiin rakennettu, n. s. Eläintarhan
puhdistus-asema on laskettu 3,000 asukkaalle ja 100 l:n
vedenkulutukselle henkeä kohti vuorokaudessa
sekä 3 kertaa tätä suuremmalle sadevesiinäärälle.
Ennenkuin vesi johdetaan puhdistusasemaan,
johtaa tuloviemäristä varajohto kaiken veden, jossa
sadevesi on suurempi kuin 3-kertaiuen likavesi,
suoraan Töölönlahteen. Muu likavesi kulkee
ensin sorakammioiden .1 läpi, missä karkeimmat
ja raskaimmat osat laskostuvat, samoinkuin
keveämmät osat kuoriutuvat pois vedestä.
Senjäl-keen vesi joutuu mädätyssäiliöihin B, jotka ovat
niin suuret, että vesimäärä vastaten 100 1
henkeä kohti vuorokaudessa, ehtii olla täällä 15
tuntia. Täällä jäljelläolevat raskaammat osat
painuvat pohjaan, keveämmät jäävät pinnalle
muodostaen pintakuoren, jossa organismeja
hävittävät bakteerit erinomaisesti viihtyvät (ks. B i
o-loginen vedenpuhdistus). Tämän
re-duktsioniprosessin jälkeen johdetaan vesi
paino-johtoja pitkin suotimiin, laskostuneet pohjasakat
lasketaan pohjaventtiilin kautta
poiskuljetettaviksi. Ennen sorasuotimiin C tuloaan vesi
kulkee automaattisen säätäjän D läpi, mikä
määrättyjen väliaikojen perästä jakaa veden
molempien suodinosastojen putkiin, joiden rei’istä
vesi ruiskuu suotimiin 1. oksidatsionikappaleisiin.
joissa vesi ilman vaikutuksesta bappeutuu.
Suotimista johdetaan vesi separaattoriin E, missä vesi
johdetaan vaakasuoriin avonaisiin kouruihin.
joissa hienoimmat limaosat laskostuvat.
Separaattorista johdetaan vesi Töölönlahteen.
Tälläkään keinolla ei aikaansaada täydellistä
hajuttomuutta. 3. Edellisiin n. s. biologisiin
menettelytapoihin voidaan yhdistää n. s. valelu ja
imeytyminen (irrigatsionimenettely). Likavesi
valutetaan hiekkaperäiselle maa-alueelle, missä se
imeytyy hiekkakerrosten läpi. Bakteerien
toiminnasta syntyneet hajaantumistulokset vaikuttavat
lannoittavasti. Tällä tavalla on Pariisin ja
Berliinin ympäristölle luotu viljavia seutuja.
Va-lelumenettelyllä puhdistettu likavesi tuli
Berliinissä maksamaan O.oi: Saksan mk.. Dortmundissa
vain 0,oi8 Saksan mk. ms likavettä vuodessa,
vuosikustannukset henkeä kohti Berliinissä 2,08
Saksan mk., Dortmundissa l,oi Saksan mk.
Kustannukset 1 ha:ia kohti v:ssa 577 Saksan mk.,
Dortmundissa 298 Saksan mk. Tämä n. s.
valelu luonnolliselle maa-alueelle vaatii suuria
alueita, joita ei kaikkialla ole saatavissa.
Tämän takia ryhdyttiin käyttämään keinotekoista
valelutapaa pienemmillä alueilla ja on tässä
mainittava n. s. täytemenettely. Edeltäpäin
käypä puhdistus on tässäkin, välttämätön.
Täyteaineena käytetään kuonaa, hohkakiveä,
karkea-jyväistä hiekkaa, tiilenmurua j. n. e. suurissa
vedenpitävissä säiliöissä, joissa likavesi saa sei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
