Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Punalyijymalmi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1X03
Punavalanta Punkaharju
1104
ofcis-.i. mutta käy pohjoiseen päin harvinaiseni- l
maksi. Asustaa kesällä taajoissa kuusikoissa,
|wsä tihHi-sä puussa. Munia 5 t. 6. siuivihreitä
harmahtavin ja mustin täplin. Talvella p.
ilmestyy ihmisasunnoille ja tekee tällöin jonkun
verran vahinkoa silmuja syömällä, Huononpuoleineii
laulaja, kutsuääni surumieliuen, miellvttävä.
E. IV. S.
Punavalanta I. p u n a v a 1 u. punametollin
s. o runsaasti vaskea sisältävän messingin
valuminen.
Punavarpunen Carpodaeu» rrythrinus), 13-14
cm.n pituinen pcip|ioslintu. Muistuttaa
punatulkkuja. mutta nokka on pitempi, paksu. Väri
enemmän tahi vähemmän punainen, varsinkin koi
ra- on kauniisti punnisenvoittoiuen. naaras on
harmaampi. Jokseenkin yleinen
Kaakkois-Suo-messa, muualla muassamme harvinainen. Asustaa
pensaikkoisilla mailla ja puistoissa laatien pesiinsä
matalalle puuhun tahi pensaaseen. Eliiii
siemenistä. Muuttolintu. Alini kimakka „hvit tiu-tiuu".
P. on meillä sukunsa ainoa edustaja ; sukuun
kuuluu kaikkiaan n. 30 lajia, kaikki pohj.
pallon-puoli-kolia. E. W. 8.
Punavenüjü (ven. Tscrvonnaja Rusj, puol.
Ku»’ Czerirona) on saanut nimensä Tservenin
kaupungista, joka oli muinaisen Gnlitsin 1.
Punavenujiin ruhtinaskunnan vanhimpia
kaupunkeja. P., joka käsitti nykyisen Itä-Galitsian, oli
vanhimpia ven. ruhtinaskuntia, ja joutui 1386
lopullisesti Puolan yhteyteen tavallisena
inaakun-tatin. J. ,/. .1/.
Punavuoto, erilaisista syistä aiheutuva
verinen vuoto nnisen synnyttimistä.
Punch //xjiis/ (engl., < it. Puleinella,
ks. t tarkoittaa engl. nukketeatterin
ilveilijii-tjyppiä, jonka mukaan on saanut nimensä
Lontoossa 1841 perustettu Englannin
huomattavin pilalehti ..P. or the London C h a r
i-v a r i". Tämii viikottain ilmestyvä, valtiollista
ja yhteiskunnallista elämiiil verraten
maltillisesti ivaileva, mutta ainakin viime vuosisadalla
sangen voikutusvnltainen kuvalehti on
Englannin ylemmän keskiluoknn perheiden
äänenkannattaja. Sen kirjallisista avustajista kuuluisin
on Thnckeruy. Taiteellisesti sen kuvitus, jona
enimmäkseen on käytetty puupiirroksin, on ollut
heikoulnistn, lukuunottamatta sen joitakuita
ansiokkaita piirustajia, kuten esim. John Leech
(k. 1804), Sir Jolin Tenniel (s. 1820), Cli. Keeue
k. lVMi. (i. du Muurii-r ’k. 1800, ja Phil Mav
(s. 1864). [The first fiftv vears of the P."
• IOOOi ja Spielmann. „History of P." (1895).]
E. R-r.
Punctum (lat.), piste.
Pundiltti (hindukielellä pnvdit), alkuaan
sans-kriittiin ja hindulaiseen lakiin perehtynyt
kirjanoppinut; uudemmasta merkityksestä ks.
Nain Singh.
Punelia Järvi (myös Punneliasjärvi),
luounonilinna. saarekas järvi Lopen pitäjän
lounaisosassa, Mu-t ionjoen vesialueeseen kuuluvan
Pyhäjoen latvoilla, Keritty- ja Snkarajärvien
välissä; 108 m vi. merenp., pit. n. 4 km. P:ri
luoteisrannalla Salmion kartano; sen viereiseltä
mäeltä kaunis näköala yli järven. A. Il-nen.
Punettuma ks. Vihurirokko.
Punlca granatum k». G r a n a a 11 i o m e n
a-p u u.
Punjnb /pondio’6/, provinssi Intian keisari
kunnassa, Intian luoteiskulmassa, Soliniini
vuori-ton ju Induksen sekä Himalajan välissä. Paitsi
provinssiin välittömästi kuuluvaa aluetta, 256.794
km». 19.583.128 as. (1911) P. käsittää 34
suojelus-valtiota (suurimmat Bahawalpur, Putinia. Chambu,
Jind. Mandi. Sirmur, Nahlia. Kapurthalu). 94,663
km*. 4,212.794 us., 1. kaikkiaan 351.637 km",
23.795.922 ns. — Lukuunottamatta pieniä osia
Himalaja- ja Soliniini vuoriston sekii muutamia
Ara-vnlli’n harjanteita P. on yhtenäistä, nronluontoistu
tasankoa, joka on muodostunut Induksen ja sen
suurien, vaikka liikenteelle vähäarvoisten
lisä-jokien (Jhelom, Chenah, Ravi, Beus, Sutlej; P. =
..viidenvirran maa") tuomista aineksista; idiissii
tähän yhtyy osu Gangeksen laaksoa (Jumnn-joki).
Ilmasto kesiillii tavattoman kuuma, talvella
viileä, terveellinen. Epäterveellinen sadeaika ou
ke-säk.-syysk ;ssa; tammikuussa sataa myös.
Suteen-tulo on riippuvainen Bengnalin-lahdelta
puluiltu-vista monsuunituiilista ja vaihtelee eri osissa
107-(lännen arolla) 914 mm (vuoristossa). Ainoastaan
vuoristossa ou metsiä. Väestön pääryhmät
muhamettilaiset 12.275,477, hindulaiset 8,773,021.
sikhit. 2.883,729 (95.» % intinn sikheistii),
kristityt 199,751 (1911; 1901 66.591 henkeä). N. 18
milj. puhuu punjnbiu. 4 milj. hindustania.
Kansanvalistus vielil alhaiselln kunnalla, mutta
nopeasti kohoamassa; 1911-12 kouluissa kävi 381,113
oppilasta. — Pääelinkeinoa, muiinviljclystii
harjoitetaan menestyksellä laajojen kastelulaitosten
avulla; viljellystä maasta 39% on kasteltua.
Vuodessa korjataan kaksi satoa. Päävilja on
vehnä, jonka sato n. 38% koko Intian
vehnäsadosta. Vielii viljellään palkokasveja, riisiä,
öljysiemeniä, sokeriruokoa, puuvillaa y. m. Knr
janhoito vähemmän mainittava.
Mineraalikin)-min tuotteista on tärkeä suola. Tehdasteollisuus
alullaan (puuvillatehtaita), käsiteollisuus
merkittävämpi. Rautatieverkko verraten taaja.
Kauppapaikkoja: Lahore, Amritsur, Multiin, Umbnlla.
Delhi. Viljaa viedään P:sta suuret määrät. Uiko
muunkauppa käy Karachi’n ja Bombayn kautta.
Hallintoa hoitaa lieutenunt-govrrnor, jonka
rinnalla 26-jäseninen lakiasäätävä neuvosto (uu
distettu 1909). Paikallishallintoa varten P. ou
jaettu 5 alaosastoon. Tiliv. 1911-12 provinssin
tulot olivat 129.» milj., menot 91,« milj. mk. —
Historia. P. on nmmoisistu ajoista alkuen oi
lut se portti, jonka kautta viernat valloittajat,
kuten Aleksanteri Suuri, afganilaiset, tataarit,
mongolit ovat tunkeutuneet Intiaan; 1500 luvulta
ulkaen P:n herroina olivat sikhit, jotka 1600-lu
vun alusta yhtämittaa olivat taisteluissa suur
mogulin, persialaisten, afganilaisten ja vihdoin
englantilaisten kanssa. Viimemainitut kukistivat
sikhit lopullisesti 1849 Viime aikana P:ssa on
ollut, huomattavissa ilmiöitä sisäisestä levotto
muudestu: se puhkesi 1907 ilmoille Rawalpin
dissa. Rutto ja malaria vähensivät P:n
asukasmäärää 1901-11 2,i % :11a. E. E. K.
Punkaharju. 1. Luonnonihnna, 7 km pitkä,
vierinkiviharju Kerimäen pitäjässä; kulkee
kapeana harjanteena Puruveden lounaispilän
poikitse erottaen Su tirén Puruveden Pienestä-Puru
vedestä. P. liittyy pohjoispäässään välittömästi
koillispuolella olevaan lakeaan, isohkoon
Laukansaareen, ollen siten oikeastaan siitä liih
tevä pitkä ju kapea uiemensiiikale, josta varsinai
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
