Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Purppurasini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1145
Purppurasini, indigoa uatriumhydrosulfaatin
kanssa sulattamalla saatu väriaine. S. S.
Purppuri on suom. kansantanhuista suurin
(pisin) käsittäen 14, jopa muutamilla paikkakun
nilla useampiakin vuoroja, jotka taas kukin
jakautuvat kahteen, kolmeen alaosastoon;
useimmat vuorot eroavat toisistaan siinä, että ne
suoritetaan erilaisilla askeleilla, mutta on useita
aivan samanlaisiakin vuoroja. Vuorojen nimistä
mainittakoon poloneesi, ankleesi, masurkat,
polskat — joita kaikkia myöskin nimitetään
ulosajoiksi — valssi, ryssän ja ranskan katrilli —
viekastelu —, marssi, tukki ja härssy. Kutakin
vuoroa seuraa tälle vuorolle ominainen vilkas
soitto. P.ia käytetään aivan yleisesti häissä
Lounais-Suomessa ja vaatii sen suorittaminen
usein tuntikausia. Sen nimi johtunee potpurista
iks. t.). [A. Collan, „Suomalainen kisapirtti",
III.] A-i C.
Purpura on nimityksenä taudille, jossa
esiintyy pieniä verenpurkautumia ihon- ja
limakalvon-alaisissa osissa, varsinkin alaraajoissa. Tila
seuraa tavallisesti äkillistä reumatismia (p.
rheuma-tica).
Purpuriini, trioksyantrakinoni,
alit-sariinin tapainen väriaine, joka esiintyy kuten
tämäkin myös värimataran juurissa. P:ia
valmistetaan keinotekoisesti antraseenista. Veteen
ja alkoholiin liukenevia punaisia kiteitä.
Muodostaa liukenevien kalsium- ja bariumsuolojen
kera purppuranpunaisia värejä. Käytetään
kankaitten värjäykseen. Sille isomeerisia ovat
antra- ja f 1 a v o-p u r p u r i i n i. S. S.
Purrata (ruots. purra, alisaks. purren, holl.
porien), herättää aluksella nukkuvaa väkeä.
Pursu ks. Suopursu.
Purtojuuri (Succisa pratensis), keskikokoinen
suikealehtinen Bipsacaceæ-heimoon kuuluva ruoho.
Siniset kukat hyvin kuperassa tai melkein
palleroisessa mykerössä. P. kasvaa kosteahkoilla
niityillä ja laitumilla jokseenkin tavallisena
Etelä-ja Keski-Suomessa. K. L.
Purulentti (lat. püs, gen. püris = mätä, märkä),
märkivä, märkää synnyttävä.
Purumaha ks. Hyönteiset.
Purus [ u’s] (Puru), joki Etelä-Ameriikassa,
suurimmalta osaltaan Brasiliassa, Amazonaksen
lisäjoki oik., lähtee Andes-vuoriston itäjuurelta
Perusta, virtaa vahvasti mutkitellen koillista
pääsuuntaa, laskee monihaaraisen suiston kautta
Ma-näos kaupungin yläpuolella Amazonakseen; yli
3,000 km. Pitkän matkaa kuljettava.
Asumattomat rannikot peittyvät ajoittain tulvan alle.
Puruvesi, luonnonihana. saarekas järvi
Kerimäen ja Kesälahden pitäjissä, lounaispään poikki
kulkee Punkaharju (ks. t.) jakaen P:n
kahteen osaan, koillispuolelle jäävään Suureen-P :een
ja lounaispuolelle Pieneen-P :een. Suurin pit. n.
35 km ja suurin lev. n. 25 km, pinnan kork.
n. 76 m yi. merenp.; suurempaa yhtenäistä
selkää P:n verrattain laaja ala ei kuitenkaan ole,
monet pitkät niemet ja lukemattomat saaret
paloittelevat sen pienempiin eri osiin. P:n isompi
osa. Suuri-P., on Pienen-P:n yhteydessä
Punkaharjun molemmista päistä, Tuunaansalmen
ja Punkasalmen (ks. n.) kautta. Pieni-P.
liittyy lounaassa Väistönselkään, se taas
Kokon-selkään j. n. e. Saimaan vesiin. P ;n
pohjoispäästä Raikun kanavan kautta on heikko
1146
vesiyhteys Pistolanjärveen ja sen kautta
Oriveden eteläpäähän Paasiveteen, suuren
Kerimäen-saaren itäpuolitse. — Suurta luonnonihanuutta
huomioonottamatta P. on tullut erikoisen
tunnetuksi harvinaisen kirkkaan ja läpikuultavan
vetensä vuoksi. — Paitsi Laukansaarta ja siitä
lähtevää Punkaharjua, ovat P:n muut
huomattavimmat saaret: Hälvänsaari, Ilerttuansaari,
Vehkasalo, Hevossalo, Patasalo, Kaijansaari,
Va-satar y. m. Suuressa-P :ssä, sekä Vaahersalo,
Pöllänsaari, Matari y. m. Pienessä-P :ssä. —
Aikaisemmin, ennen Karjalan radan valmistumista,
kulki P:ii kautta kesäisin tärkeä kulkutie
Itä-Karjalaan, lähtöpaikkana Viipuri tai
Lappeenranta, joista laivalla P:n itärannalle,
Ke-relinrantaan, Kesälahdelle, siitä maataipaleen
yli Pyhäjärvelle, jota myöten Annikänniemeen,
siitä taas maitse Sortavalaan j. n. e.
Nykvjään-kin on vielä voimassa laivaliike reitillä Viipuri
Lappeenranta-Savonlinna-Kesälahti, sekä joka
päivä vilkas laivaliike Savonlinnasta P:n eri
lai-tureihin. — P. on myös tunnettu erinomaisista
muikuistaan ja muutenkin se on varsin kalarikas
(m. m. „Kousan lahnat" ja „P:n lohi") järvi.
L. B-nen.
Puschmann [pus-J, Theodor (1844-99), saks.
lääkäri, tuli lääketieteen historian dosentiksi
Leipzigiin 1878 sekä 1879 saman aineen professoriksi
Wieniin. P. on alallaan saavuttanut suuren
maineen. Julkaisuja; „Geschichte des medizinischen
Unterrichts von ältesten Zeiten bis zur
Gegen-wart" (1889), „Geschichte der Lehre von der
An-steckung" (1895), „Handbuch der Geschichte der
Medizin", y. m. M. O-B.
Pusey [pjüzi], Edward (1800-82), engl.
teologi ja katolisoivan puolueen johtaja. P., joka
v :sta 1828 oli professorina ja tuomioherrana
Oxfordissa, otti v:sta 1834 innokkaasti osaa n. s.
Oxford-liikkeeseen (ks. t.), mutta ei kuitenkaan
Newmanin tavoin kääntynyt katoliseen uskoon.
Ollen kirkkoisien etevä tuntija hän toivoi
Rooman ja anglikaanisen kirkon yhtymistä niiden
pohjalla, kunnes Vatikaaninen kokous teki nämä
toiveet tyhjiksi. P :n kantaa suosivia teologeja on
usein nimitetty puseylaisiksi. P:n
teoksista mainittakoon yhteyttä Rooman kirkon
kanssa punnitseva „Eirenikon" (3 os., 1865-70).
P. on toimittanut useita osia Oxfordin
kirkkoisien kokoelmasta „Library of the fathers of the
holy catholic church". [H. P. Liddon. ,,Life of
Dr.’ P." (4 os., 1893-97).] E. K-a.
Puskin, joustava työntölaitos esim.
rautatievaunujen päissä; sen tarkoituksena on lieventää
iskun voimaa silloin, kun vaunut töytäävät
vastakkain. Käytetään joko kahta p:ta vaunun
kummassakin päässä, n. s. sivu-p:t, tai ainoastaan
yhtä p.-palkin keskellä olevaa keski-p:ta.
Sivu-p:ia käytetään Euroopassa kaikilla normaali- ja
leveäraiteisilla radoilla. Keski-p:ia käytetään
kapearaiteisilla rautateillä sekä Ameriikassa
nor-maaliraiteisilla radoilla; jälkimäiset ovat
vähemmän vaaralliset. V. H.
Puskin, Aleksandr Sergeevits
(1799-1837), venäläisten suurin runoilija, synt.
Moskovassa 6 p. kesäk. 1799, kuoli Pietarissa 10 p.
hel-mik. 1837. Äidin puolelta P polveutui Hannibal
nimisestä abessiinialaisesta ylimyksestä. Jo
lapsena P:lla oli tilaisuus kotonaan tutustua
kirjalliseen ja taiteelliseen elämään. 9-vuotiaana hä-
Purppurasini—Puskin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
