Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1161
Puu
väiseksi ja sen keskiarvo on silloin lähes 20 %.
Äsken kaadetussa p:ssa voi olla 60:kin % vettä.
Oksat ja pienet rungot sisältävät enemmän kuin
runkopuu. P:n tuhka-aineideupitoisuus 011
jotenkin pieni, noin 0,>-l,o %. P:n typenpitoisuus on
harvoin 0,s%:ia suurempi.
Useitten tutkimuksien tulokset osoittavat p:n
kemiallisen luonteen keskimäärin seuraavaksi:
Hiili Vety 0/o Tuhka °/o Happi ju typpi % Vesi °/o
Puu, tuhaton ja vedetön 50 6.0 44,1-
„ tuhanpitoinen, vedetön . . 50 6.0 43.0 I 1
„ tuhanpitoinen, ilmakuiva 40 4,8 34.3 | 1 20
P:n ominaispaino vaihtelee tuoreena 0,4-1.3 :n
ja ilmakuivana 0.» l,o :n välillä riippuen puu
solujen ja putkiloitten laajuudesta ja paljoudesta
eli siis p:n huokoisuudesta. Selluloosan
ominaispaino on l,ii. Seuraava taulukko osoittaa eri
puulajien ominaispainot eri tutkijain tulosten
mukaan:
Puulaji Emerin muk. [-Wijkanderin-] {+Wijkan- derin+} muk. [-Gayerin-] {+Gaye- rin+} muk.
[-tuoreena ilmakuivana-]
{+tuo- reena ilmakui- vana+} 11—12 % vettä [-ilmakuivana-] {+ilmakui- vana+}
Pyökki. . . . 1,01 O.75 O.73 O.n
1 Tammi . . I.07 O.«o 0.71 O.74
Saarni...... 0,91 0,76 0.75 O.74
Jalava . 0,96 0.69 0.«u 0.66
Koivu....... 0,95 0.61 0.64 0,60
Haapa . . 0.60 0.SO 0.51 0.45
Lehmus ..... 0.-4 0.46 0.44 0,53
Mlnty....... o.™ OJJ 0.S4 0.53
Kuusi ....... 0.74 0,48 0.43 0,47
Juuri p. 011 yleensä keveämpää ja oksien p.
raskaampaa kuin rungon p. Hyvin pieni
ominaispaino on eräillä korkkipuilla, n. O.ss.
Mitä suurempi p:n ominaispaino on, sitä
kovempaa se on. Lämpimissä maissa on hyvin kovia
puulajeja esim. ebenholtsi, joita on vaikea vuolla.
Kovuuden mukaan voidaan järjestää
muutamat puulajit seuraavasti: vaahtera, saarni,
jalava, pyökki, tammi, koivu, mänty, kuusi,
lehmus, haapa. P:n halkoisuus riippuu
puu-syitten laadusta ja asennosta. P.-lajit, joilla on
pitkät, suorat, yhdensuuntaisesti kulkevat
puu-syyt. halkeavat helposti, kun taas sellaiset,
joitten puusyyt kulkevat kierteissä toistensa välitse,
ovat vaikeat halkaista. Ydinsäteitten lukuisuus
tekee myös p:u helposti halkaistavaksi.
Edellisiä ovat m. m.: kuusi, mänty, lehmus, tammi,
pyökki ja saarni. Jälkimäisiä: valkopyökki.
jalava, koivu, poppeli. Hyvin sitkeitä puulajeja
ovat pajut, koivu v. m. Sitkeys vähenee
vedeu-pitoisuuden vähetessä ja enenee kosteassa
lämmössä. P:n kimmoisuus on suurempi
oksapuussa. Havupuut, joitten vuosilustot ovat
taajoja, ovat kimmoisempia kuin sellaiset, joilla on
harvat vuosilustot. Kimmoisuuden mukaan
voidaan puulajeja järjestää seuraavasti: tammi,
jalava, vaahtera, pyökki, kuusi, lehmus, mänty.
Pakkanen vähentää sitä suuresti.
Taivutus-kestävyys riippuu myöskin puusyitten
laadusta. Pitkät suorat puusyyt enentävät sitä suu
resti. Wijkanderin mukaan järjestyvät
puulajit tähän nähden seuraavasti: pyökki, koivu,
tammi, mänty, haapa, lehmus, kuusi. P:n kes-
tävyys ilman ja veden vaikutusta vastaan
(ks. Puu n säilytys) riippuu p :n kaatoajasta
ja olosuhteista missä se on. Kestävyysjärjestys
kestävimmästä alkaen on huomattu vapaassa
ilmassa seuraavaksi: tammi, mänty, kuusi,
pyökki, haapa ja koivu.
P. hajaantuu jo kasvuaikanaan osittain bak
teerien, sienien y. m. s. vaikutuksesta ja
hajaan-tumiuen jatkuu sen kuoltua yhä edelleen. Kuu
se tapahtuu kuivassa, lahoaa p. muuttuen
valkeaksi ja kuohkeaksi. Lahoamista jouduttaa
kosteuden ja lämmön jaksottaiset vaihtelut,
jolloin hapettuminen helposti tapahtuu.
Maatuminen taas tapahtuu ilman hapetta kosteissa
lämpimähköissä paikoissa, etenkin seisovissa vesissä,
märässä maassa j. n. e.; p. muuttuu punertavan
ruskeaksi ja vihdoin mustaksi, joka tulos sisältää
nyt paljon enemmän hiiltä kuin p. sitä ennen ja
muuttuu vähitellen n. s. humusaineiksi.
Määrätyissä olosuhteissa esim. aivan kuivassa tai
kokonaan veden alla p. voi säilyä tuhansia vuosia
juuri ollenkaan muuttumatta, kuten
paalu-rakennus- y. m. löydöt osoittavat. S. S.
P:n lämpö te h o on riippuvainen p:n
tiheydestä, vedenpitoisuudesta, tilavuudesta sekä myös
esim. liartsinpitoisuudesta (vrt. Poltto
aineet). Eri puulajien teoreettinen lämpöteho
vaihtelee vähän ja tekee noin 3,000-4.000 kaloria
kg:aa kohti ilmakuivaa p:ta. Jos verrataan eri
puulajien lämpötehoa tilavuuden mukaan ja
merkitsemme puhtaan hiilen lämpöarvon suhdeluvulla
100, on Gayerin mukaan:
tammen lämpöarvo...... .26
saarnin ja pyökin lämpöarvo .... 24
vaahteran ja koivun „ .....23
männyn ., . 20
kuusen „ . . . 19
lehmuksen „ .....18
turpeen „ .... 35
kivihiilen ,. ... . "77
puuhiilen „ .....96
Käyttö 011 eri p.-lajeissa varsin erilainen.
Kotimaisista puulajeistamme ovat mänty ja
kuusi eniten käytettyjä sahatavara-, rakennus-,
puusepän- y. m. teollisuudessa, jotapaitsi ne ovat
välttämättömiä kaikenlaatuisiin kotitarpeisiin
ja kotipuutöihin. K o i v u-p. on samaten paljon
käytetty raaka-aine (rullatehtaat, faneeritehtaat.
pyörä-, nappula-, puukenkä-, ajokalu-,
huonekalu-, puusepän-, suksi- y. m. tehtaat) jotapaitsi se
on paraimpia polttopuuaineita. Haapa esiintyy
raaka-aineena tulitikku-, lastuvilla- ja
puumassateollisuudessa. Leppä sopii käytettäväksi
maarakennustöissä, varsinkin kosteissa paikoissa:
samoin myös puusepänteollisuudessa.
Vaahteralla, jalavalla ja lehmuksella on
etupäässä merkityksensä puusepän-, puunleikkaus-,
huonekalu- y. m. s. teollisuudessa. Samaten
saarni, joka on myös laivanrakentajalle arvokas
ja välttämätön puulaji. Monipuolisen ja paljon
käytetyn raaka-aineen antaa tammi sekä
samaten pyökki (rakennus-, huonekalu-, puusepän-,
tynnörintekijän-, piano-, laatikko- y. m. teollisuus 1.
Pajulajeilla on etupäässä merkityksensä
kori-teollisuudessa.— Paitsi edellämainittuja puulajeja
ovat, varsinkin viimeaikoina, erinäiset Euroopan
ulkopuoleiset lajit saaneet paljon käytäntöä
puuteollisuudessa. erittäinkin raaka-aineina
huonekalutehtailijalle, puusepälle, sorvarille,
puunleik-kaajalle. laivanrakentajalle y. m. Näistä lajeista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
