Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puukaasu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
116Ö
Puukaasu—Puukiipijä
1166
lautta, joka vedenpaineen vaikutuksesta painaa
pölkyt hiomakiveä vastaan. Vedenpaine
vaikuttaa kunkin laatikon kohdalla liikkuvaan
mäntään, joka taas on tangolla yhdistetty
hiomalaat-taan. Jottei alituiseen tarvitsisi käsin asettaa
hiomapölkkyjä laatikkoihin, on myös rakennettu
suuria m a k a s i i n i h i o m a k o 11 e i t a, joissa
hiomapölkyt automaattisesti asetetaan
hioma-kiven yläpuolella olevaan korkeaan säiliöön, jossa
ne omalla painollaan vähitellen laskeutuvat
hioma-kiveä vastaan, joten myöskin hiomapuiden syöttö
011 automaattinen. Jos hiomakiveen kohdistettu
vesimäärä vähennetään, kohoaa lämpömäärä
hiottaessa kiven ja puun välisen hankauksen
vaikutuksesta ja saadaan kuumasti hiottua
p 11 u v a n u k e 11 a, joka ominaisuuksiltaan eroaa
runsaalla vesimäärällä valmistetusta kylmästi
hiotusta puuvanukkeesta. Vedellä
sekoitettu hiomakiveltä poistuva puuvanukevelli
johdetaan ensin tikkusiivilän kautta, joka
erottaa pcis karkeat hiomatta jääneet tikut.
Massa-velli tulee sitteu
keskipakoislajitteli-joihin, joissa nopeasti pyörivään akseliin
kiinnitetyt siivet keskipakoisvoiman vaikutuksesta
iskevät massavellin lieriön muotoista
hienorei-käistä siivilälevyä vastaan, jolloin hienot
massa-kuidut menevät reijistä lävitse. Karkeampi massa
johdetaan uudelleen jauhettavaksi n. s. r a f f
i-nööreihin, joissa kuitumassa hienoutuu
kahden vastakkain pyörivän laakakiven välissä.
Keskipakoislajittelijan kautta kulkeneesta
valmiiksi lajitellusta puumassavellistä poistetaan
vesi kokousko n eell a. Massavelli joutuu
ensin koneissa olevaan säiliöön, jossa tiheällä
metalliverkolla verhottu lieriö pyörii. Massassa
oleva vesi valuu verkon läpi pois. puuvanuke
taas painuu ohuena kerroksena metalliverkolle,
jolta se irrottuu huovalle ja joutuu kahden
valssin väliin, jossa vettä vielii pusertuu pois. Vanuke
kiertyy ylemmän valssin ympäri ja poistetaan
siitä arkkeina. Jos massa käytetään heti samassa
tehtaassa paperin tai kartongin valmistukseen,
poistetaan se valssilta kaavarin avulla.
Kokous-koueelta saadut vanukearkit sisältävät vielä vettä
n. 70 %. Arkit ladotaan hydrauliseen
puserti-meen, jossa niistä n. 300 ilmakehän paineella
vielä puserretaan vettä pois ja saadaan n. 55 %
vettä sisältävää puumassaa, jota "50-prosenttisena"
myydään usein sellaisenaankin. Pitempiä
lähetys-matkoja varten rahtikulujen alentamiseksi
kuivataan puuvanuke kuivauskanavissa,
joihin vanukearkit työnnetään rivittäiu. liikkuvissa
vaunuissa oleviin kannattimiin ripustettuina.
Kulkiessaan kanavan lävitse arkit joutuvat
kuuman ilmavirran vaikutuksen alaisiksi ja
kuivavat sekä lähetetään 10% (12%) vettä
sisältävänä ilmakuivan puuvanukkeen nimisenä
vanneraudalla kiinnitettyinä, tiukasti puserrettuina
kolleina markkinoille. Joskus kuivatus tapahtuu
kuivaussilintereillä. Jos hiomapölkyt
ennen hiomista höyrytetään suurissa suljetuissa
kattiloissa 4 ilmakehän paineessa n. 10-12 tuntia,
liukenee puusta osa kuituja toisiinsa sitovista
aineista, puu tulee ruskeaksi ja siitä saadaan
hiomalla sitkeätä, ehyempikuituista n. s. r u
s-keata puuvanu kettä, jossa puun kuidut
ovat säilyttäneet alkuperäisen lujuutensa ja
irtautuvat hiottaessa toisistaan helpommin.
Suomessa toimii tätä nykyä 45 puuhiomoa,
joiden vuosituotanto 1912 oli 97.S94 tonnia
ilmakuivaksi laskettua puuvanuketta. arvo 7,818.200 mk.
(1909 73,716 ton.: 6.438.200 mk.). Näistä
ainoastaan 12 tehdasta valmistaa puuvanuketta
yksinomaan myyntiä varten, muut raaka-aineeksi omaa
paperi- t. kartonkitehdasta varten, vrt. P u
u-vanuke. J. A.
Puukaasu ks. Valokaasu.
Puukenkä, karkea, puupohjainen, tav.
kanta-suojusta vailla oleva kenkä. P :ää käyttää m. m.
osa meijereiden, sokeritehtaiden ja valimoiden
työväestä. Ranskassa p. on yleinen, sitä käyttää
maanviljelysväestökin. V. L.
Puuki iruots. bog), keulapullea. aluksen
keula-rungon ulkopuoliset pulleat kyljet, jotka
ulottuvat keulavantaasta suoraan
kylkeen asti keulamaston vaiheille.
F. L.
Puukiipijä (Certhia). Suku
Certliia ja heimo Certhidæ 011
tiaisten lähelle asetettava. P:äin
varpaat, erittäinkin takavarvas,
ovat pitkät, kynnet pitkät,
käyrät ja terävät. Nokka kaareva,
hoikka, pyrstö nalkkimainen.
tankea, suipposulkainen.
kiipeile-misessä käytettäväksi sopiva.
Elävät Euroopassa, Aasiassa ja
P0I1-jois-Ameriikassa. Tunnetaan
parikymmentä lajia ja alalajia, joista
vain yksi Pohjolasta, p u u k i
i-p i j ä (C. familiaris). Päältä har- Puukiipijä.
Puuvanukkeen keskipakoislajitteliju.
Puuvanukkeen kokouskone.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
