- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1185-1186

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puutavaraliike ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Il8ü

Puutavaraliike—Puutavarateollisuus

1186

Porvoon höyrysaha.

Paremmista pinnoista valmistetaan, kuten jo
edellä on mainittu, kimpiä, laatikkolautoja y.
m. s.

Höylätty puutavara käsittää etupäässä
koneella höylättyjä lautoja ja lautalistoja, joita
samoinkuin sahatavaraakin myydään ja viedään
ulkomaille. Höylättyjä lautoja
valmistetaan 6 jopa 28 à 30 engl. jalan pituuksia,
4"-ll" leveyttä ja lh". 5/B". 3/,", 7/g", 1", 1
V-1 lh" ja 1paksuutta. „Lyhytpituuksiin"
(stuage) luetaan 6’, 7’ ja 8’ pitkät laudat.
Tavallisimmat lajit höylättyjä lautoja ovat:
sileä-syrjäiset (ruots. slätkant), saumatut 1. pontatut
(ruots. spontade), saumatut uurtojuovalla
varustetut (ruots. spontade och perlade) sekä saumatut
liistalla varustetut (ruots. spontade med fas).
jotka eri lajit engl. puutavaramarkkinoilla
merkitään merkeillä: P. E. eli S. E.; T. & G.; T. G.
& B. ja T. G. & V. jointed. Höylätty
älista-tavaraa valmistetaan lukuisia eri lajeja, esim.
ikkuna- ja ovilistoja, jalkapanelilistoja,
katto-pauelilistoja, monenmoisia katto- ja reunalistoja
y. m.

Erinäisiä muita puutavaralajeja:
Puu m assapuu tavara
(paperipuuta-vara), käytetään raaka-aineena puumassan
valmistukseen. X. s. mekaaninen 1. hiottu puumassa
valmistetaan ylempänämainitusta kuusisesta
hiomopuutavarasta hiomalla, jotavastoin n. s.
kemiallisen puumassan valmistukseen, jolloin
pirstottu ja hienonnettu puutavara keitetään
sulfaatti-tai sulfiittilipeässä, käytetään
selluloosa-puut a. Tätä on niin hyvin mäntyinen kuin
kuusinen puuaines ja siksi kelpaa juurikuiva,
kuorimaton ja kaikenlainen jätepuutavara. Sulfiittimassan
valmistukseen käytetään kuitenkin miltei
yksinomaan kuusista selluloosapuuta. —
Aitaus-puita ovat aidakset, suorasvisestä
kuusi-tai mieluummin haapapuusta halottuja 3-5 m:n
pituisiksi ja n. 8 cm paksuiksi, sekä
aidanseipäät. jotka tehdään nuorista, mieluimmin
hidaskasvuisista suorista kuusista tai katajista, n. 3 m
pitkiä, usein molemmista päistä teroitettuja;
aidanvitsakset, joiksi valitaan pitkiä
ohuita kuusenoksia tai aivan pieniä kuusia. —
Lopuksi on vielä mainittava polttopuut
i rangat, halot), m i i 1 u p u u t sekä tervanpolttoon
käytetyt tervakset. Ylläolevassa ilmoitetut
jalka- ja tuumamitat (’; ") ovat, ellei toisin ole
mainittu englannin jalkoja ja tuumia.
[Rei-ersen, ..Praktisk handbok i trävaruhandtering";
38 VII. Painettu »/. 15.

Ekman, „Skogsteknisk handbok"; Thelaus,
„Skogsteknologi"; Gayer, „Forstbenutzung".]

O. Lth.

Puutavaraliike ks. Puutavarateolli
s u u s.

Puutavarateollisuus. Yksinkertaisten puun
muokkaustyökalujemme, kirveen ja sahan,
alkumuodot olivat jo useimmilla kansoilla
käytännössä niiden esihistoriallisella ajalla.
Puunmuok-kauskoneista lienee sorvi vanhin. Sitä sanotaan
kiinalaisten keksimäksi, mutta lieneekin
muinais-int. alkuperää. Puunmuokkauksen tärkeimmät
välineet, sahakoneet, ovat paljoa myöhäisemmältä
ajalta, ja kauan kesti ennenkuin sahan
liikuttamiseen alettiin käyttää luonnonvoimaa.
Vanhimmat vesivoimalla käyvät sahat (..sahamyllyt")
olivat käytännössä 4:nnellä vuosis. pienen
Roer-joen varrella Saksassa. Sahalaitos lienee ollut
Augsburgin läheisyydessä 1337. Etelä-Ruotsiin
rakennettiin ensimäiset sahamyllyt v:n 1530 ja
Ncrrlantiin v:n 1572 vaiheilla; Suomeen saatiin
ensimäinen sahamylly vähän myöhemmin. Niissä
oli alkuaan vain yksi terä jännitettynä
neliömäiseen kehään (josta nimitys kehä- 1.
raamisaha) . Hollantilaiset sovittivat ensimäisinä kehään
useampia teriä ja heidän rakentamansa oli myös
ensimäinen tuulenvoimalla käypä saha (1592).
Hollantilaiset saattoivatkin sahateollisuuden
kukoistukseen ja olivat kauan vallitsevia tällä
alalla. V. 1777 keksi Miller Englannissa
pyörö- 1. sirkkelisahan, 1808 William
Ne»’-b e r r y Lontoossa yhtäjaksoisesti,
suoraviivaisesti toimivan vannesahan ja 1810 otti kenraali
sir Samuel B e n t h a m, jolla yhdessä veljensä
ja insinööri Brunellin kanssa on suuria
ansioita puunmuokkauskoneiden kehittämisessä ja
käytäntöön sovelluttamisessa. käytäntöön
ensi-mäisen höyryllä käyvän sahan Woolwichin
varus-huoneella. Bentham ja Hattcn rakensivat 1791
höyläkoneen, joka myöhemmin täydennettynä
otettiin samaten Woolwichissa käytäntöön. Näitä
uranuurtavia keksintöjä seurasivat sittemmin
halkaisu- ja jyrsimiskoneet. Rullien
valmistus-koneet tulivat Ameriikasta.

P. on se teollisuudenhaara, joka tähän asti
epäilemättä tehokkaimmin on vaikuttanut Suomen
taloudelliseen elämään. Jo vanhoista ajoista
saakka on meiltä viety ulkomaille puutavaraa ja
muita metsänhyödykkeitä. Sahojen puutteessa
halkaistiin ja veistettiin puut alussa kirveellä
laudoiksi. Turusta vietiin 1551 kaikkiaan, paitsi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0633.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free