Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puuvenprammi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11 «♦*•
Puu vii lasini Puuvillateollisuus
1200
tua Siemeoktir vojen laadusta ja puhdistuk
sesta k- Pu urilla. Siemenistä puristetaan
p u u v i I I a n s i e m e n ö 1 j y ä (ks. t.l. h. I..
Puuvillasini ks. A n i 1 i i n i s i n i.
Puuvillateollisuus on alkuaan kehittynyt
liiti. isaa. jos,a puuvillu|>eusustn (k*, t.) jo kauau on
viljelty. Täällä on jo sangen varhaisina aikoina
kehrätty \arsin hienoja puuvillalankoja ja valmistettu
mitä hienoimpia puuvillakankaita, jotka
epäilemättä hienoudessa vetävät vertoja hietioimmille
telui.i,tuotteille. Puuvillakankaista mainitaan jo
viuihimmissa tunnetuissa kirjoituksissa ja
Käytettiin niitä ~en mukaan jo llerodotukseu aikoina
pukukankaiksi, llieuo intialainen musliiui.
..kudottu tuuli", on jo ammoisista ajoista ollut
mai-nees-.i. \ uhitellen tämä teollisuus tuli tunnetuksi
myös Kiinassa ja muissakin idän sivistysmaissa
kuten Persiassa, Meediassa. Babyloniassa,
Egyptissä. Foinikiassa. Kreikassa ja Karthagossa.
Vanhimmasta puuvillatuotteiden kutomataidosta
todistavat vain hautalöydöt. Mutta myöhempänä
aikana, etenkin Foinikiassa ja Karthagossa,
tietietään olleen sangen huomattavia
teollisuuslaitoksia.
Paitsi itämailla kasvoi myös Ameriikassa eräs
puuvillapensas. ja sen käyttö oli tunnettu
Amerii-kan löydön aikoina. Monet Etelä-Ameriikan
kansat käyttivät jo tällöin puuvillakankaisia
pukineita. Vieläpä ne puuvillavaipat ja -matot, joita
Corter lähetti Kaarle V:lle. herättivät
hienoudellaan hänen hovissaan ihmettelyä. —
Pohjois-Ame-riikan puuvillauviljelys on pidettävä sinne
siirtyneiden eurooppalaisteu tuomana.
Euroopan p:n panivat alulle Espanjan
maurilaiset. ja se kehittyi kukoistukseensa 12:unella
vuosis. Granadassa: tiedetään Kaarle Suuren
saaneen täältä lahjaksi puuvillatuotteita. Jo
lännellä vuosis. oli kristityilläkin Barcelonassa
huomattavia teollisuuslaitoksia. Italian p:n panivat
alulle venetsialaiset, ja vähän myöhemmin 14
:n-nellä vuosis. mainitaan Firenze kutomoistaan,
värjäys- ja viimeistelvlaitoksistaan kuuluisana.
Sveitsissä mainitaan ZUrich 14:nnellä ja 15
:n-nellä vuosis. puuvilla- ja puuvillatuotteiden
kaupaltaan tärkeänä.
Hollantiin ja Enlantiin toivat venetsialaiset ja
genualaiset p:n )4:nnellä vuosis. Etenkin
Hollannissa kehittyi teollisuus sangen korkealle, ja
16:n-nen luosis. alu–a siirtyi hienompien karttuunien
ja musliinien valmistustaito uskonasioissa
vainottujen pakolaisten mukana Englantiin, jossa
Henrik VIII:n aikana alkoi kuuluisaksi kehittynyt
Lanraxhiren p. Tärkeämmän sysäyksen
kehityksessä tämä teollisuus sai vuosina 1700-21
kart-tuunipninamisen alkaessa, kun samalla
intialaisten tuotteiden tuontia rajoitettiin.
18:nnen vuosi», loppupuoliskolla mekaaniset
kehruu ja kutomakoneet keksittiin Englannissa
ja ne ovat luoneet siitä tekstiiliteollisuuden
..klassillinen maan".
Nykyään p. on kehittynyt äärettömän
valtavaksi tekijäksi koko sivistyneessä maailmassa.
Koneteollisuus on rakentanut sille itsetoimivia
kehruu- ja kutomakoneita sekä pitkälle kehitettyjä
riimeistelykoneita ja kemiakin on
väriteollisuu-den muodotta* astunut sen palvelukseen.
P:n merkityn selvinnee parhaiten
puuvilla-tuotantomääristä eri aikoina. Seuraava taulukko
e»ittää Ameriikan puuvillntuotantoa (joka on noin
* s koko maailman tuotaunosta) ; tuhansissa paa
leissa ä 226.» kg:
\ 1790 j tuli. paalia v. 1890. . 7,311 tuh paalia
„ 1820 606 ... . 191K1 . 10.4IHI ..
„ 1840 . 2.333 . . 1906 1:1.595 _
„ 1860 4.S6I .... 1907 11.375 .
. 187(1 . 3.114 . . Iill4 . . 12.007 „
. 18811 . . »,761 .
Koko maailman tuotanto nousi viime
vuosikymmenellä seuraaviin määriin:
1904 18,803.000 paalia I90C 19.942.00(1 paalu
1905 15.747,000 „ 1907.....lti.5l2.ikki
Maailman vuotuinen puuvillatuotanto voidaan
arvioitta n. 5.000 milj. Suonien mk :ksi.
Tuotantomaihin niilulen jakautui v:n 1907 sato
seuraavasti eri tuotantoniaiden osalle:
Ameriikan Yhdysvallat 10.882 tuli. paalin (15 "„
Englannin Intia....... 2.445 „ „ . - 14j, ,
Egypti ............1.296 . U,
VeniljÄ.......... 620 „ „ 3ji .
Kiina 428 . 2.» „
Brasilia . . . 370 „ 2.» .
»leksikko ... 85 „ 0.» .
Per» . 55 „ „ Oj .
Turkki................ko „ „ 0j .
Persia......................51 „ .. 0j .
Muut maat..................200 „ . Ij .
Esitetyt tuotantonumerot osoittavat puolestaan,
kuinka suureksi kulutus on kasvanut. Puuvillan
käyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt ja kuvannevat
sitä parhaiten p :ssa toimivat kehräluviit, jotka
liiton ..International federation of cotton spinners"
julkaisemien tietojen mukaan olivat seuraavat:
1 p. maalisk. 1909 ..... 130.795,927 puuv. kehr»»
1 „ . 1910 ...... 133.421.004 .
1 „ . 1911 ...... 135.596,724 .
1 ., . 1912 ...... 139,312.870 .
1 ,. „ 1913 . 142.186,308 „
1 „ „ 1914 ..... 144,704,012 „
Maailman kehräluku on lakkaamatta vuosi
vuodelta jo pitemmän aikaa lisääntynyt niin. ettei
puuvillasato kaikkina aikoina tahdo riittää
vastaamaan kysyntää. Koska senlisäksi koko p.
on riippuva Ameriikan sadosta, jota kntokiu
joskus saattaa kohdata, ovat useimmat Euroopan
maat koettaneet siirtomaissaan viljellä puuvillaa
vapautuakseen tästä riippuvaisuudestaan.
Toistaiseksi ovat tulokset kuitenkin vielä epävarmoja
ja työ kokeilujen asteella. Verratessa eri maiden
p:ta toisiinsa, voivat seuraavat luvut
kehrii-luvusta, kutomakoneista, puuvillan kulutuksesta
ja työntekijämääristä antaa jonkunlaisen ver
rannollisen kuvan :
K*hr!ä
1914
|sn Britannia 55.971.501 7811.000 4.427.000 637.000
Saksa . . 11.404.944 2:10.000 1.980.000 375,000
Venltj* . . 9.111.835 250.(KK> 1.735.000 427.000
Ranska . 7.4IKMKKI HIS.ikhi 1.1201kki iu nm
Intia...... 6.397.142 89.000 2.050.000 2441100
Itävalta 4.941.320 155.IKKI 878.000 170.000
Italia .... .....m minkki <kki.(nk) 200.0110
Japani . 2,414.544 21.000 1.357.000 94.000
Kiina...... 1.513.(100 — 562(100 —
Espanja 2.200 (kki 55.000 370.000 70.000
Belgia ... i.51k.134 24.000 250.000 17.000
Suusi ... 1.38:1.572 22.000 99.000 21.000
Alankomaat 499.994 38.000 105 (kki 25.000
Portugali 4k2ikki 12 000 56.000 25.000
Root|| . . . . :,.viikki 12.1kki iiki (hk) 12.000
Tanska 93.488 4.000 27.000 —
Norja..... 55.772 2.000 12.000 3 000
Balkanin valtiot . 230.000 — —
P.-Atnerllkan
Yhdysvallat 31.519.766 695.000 5.669.000
Kanada..... »gi.ihk) 23.000 147,000 14.000
Brasilia, Meksikko
v. m 3:10.000 —
[-Kutomakoneita-]
{+Kutoma- koneita+} 1913 Puuvillan kulutus paaleissa [-Työntekijöitä-] {+Työn- tekijöitä+}
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
